Shutterstock

Miksi sairastumme helpommin talvella?

Kylmä talvi-ilma on kuin yskän ja aivastuksen resepti. Miksi oikeastaan?

Tilaajille

Julkaistu 14.11.21

Syksy ja talvi ovat nuhakuumeen ja influenssan huippusesonkia. Kylmässä virus nimittäin säilyy hengissä pidempään ja leviää tehokkaammin.

Kun kylmä samalla heikentää immuunijärjestelmäämme, talvi on ihanteellista aikaa nuhakuumeelle ja influenssalle.

Nuhakuumeen syy on useimmiten rinovirus, joka aiheuttaa kehoon tulehduksen tunkeutumalla sierainten soluihin. Siellä virus kopioituu ja leviää hengitysteiden välityksellä.

Virus rakastaa kylmää

Rinovirus viihtyy kylmässä. Sen mahdollisuus elää vuorokauden ajan on 23 asteessa 3 prosenttia, kun taas lämpötilan pudotessa 6 asteeseen viruksen elinmahdollisuus on peräti 91 prosenttia.

91 prosenttia on viruksen elinmahdollisuus 6 asteen lämpötilassa.

Kun keho altistuu kylmemmälle lämpötilalle, tartuntariski siis kasvaa.

Tutkijat ovat päätelleet, että kolmen päivän ajanjaksossa riskimme sairastua viruksesta kasvaa 8 prosenttia kutakin lämpötilan yhden asteen laskua kohden.

Pakkanen heikentää immuunijärjestelmää

Kun hengitysteidemme solut altistuvat pakkaselle, ne reagoivat hitaammin rinovirukseen. Kylmä ilma saa hengitysteiden verisuonet supistumaan lämmönhukan estämiseksi.

Supistuminen vähentää verenkiertoa, mikä taas hidastaa immuunisolujen ja vasta-aineiden pääsyä limakalvoille, missä infektio yleensä alkaa.

Talven vähäinen auringonvalon määrä voi myös aiheuttaa D-vitamiinin puutosta. D-vitamiini on ratkaisevan tärkeä immuunijärjestelmän toiminnalle.

Lisäksi monet meistä ovat talvisin enemmän sisätiloissa. Sekin lisää tartuntavaaraa, sillä virus säilyy pidempään suljettujen huonetilojen ilmassa.