Miksi kaikki eivät siedä gluteenia?

Kahdella sadasta suomalaisesta on keliakia, eli he eivät siedä gluteenia. Mistä sairaus johtuu?

Kahdella sadasta suomalaisesta on keliakia, eli he eivät siedä gluteenia. Mistä sairaus johtuu?

Shutterstock

Gluteeni on proteiinikompleksi, joka koostuu sadoista eri proteiineista, muun muassa niin sanotuista varastoproteiineista gliadiinista ja gluteniinista.

Ne muodostavat taikinasta verkoston, johon nostatuksessa muodostunut kaasu pidättyy. Näin leivän sisuksesta tulee kuohkea.

Gluteenia on vehnässä, speltissä, rukiissa ja ohrassa, joita käytetään hyvin monissa elintarvikkeissa. Ne eivät sovi keliaakikoille. Sen sijaan esimerkiksi maissi ja riisi ovat gluteenittomia.

Keliaakikoilla gluteeni aiheuttaa tulehduksen, joka tuhoaa ohutsuolen sisäpinnan nukan. Ilman suolinukkaa ruoan ravinteet eivät pääse imeytymään elimistöön. Seurauksena voi olla aliravitsemus.

© Ken Ikeda madsen & Shutterstock

1. Keliakia vaurioittaa ohutsuolta

Gluteeni tekee tuhojaan ohutsuolessa. Ihmisen ohutsuoli on noin kuusi metriä pitkä lihasseinämäinen putki.

© Ken Ikeda madsen & Shutterstock

2. Ohutsuolen seinämiä peittää suolinukka

Ohutsuolen sisäpinnassa on limakalvo. Limakalvo koostuu suolinukasta eli hyvin tiheässä olevista hahtuvamaisista ulokkeista.

© Ken Ikeda madsen & Shutterstock

3. Immuunijärjestelmä käy suolinukan kimppuun

Keliakia saa potilaan oman immuunijärjestelmän tuhoamaan suolinukkaa. Kun suolinukka vähenee, ohutsuolen kyky ottaa talteen ruoan ravintoaineita heikkenee.

Elimistön oma puolustus ryhtyy taisteluun

Maailmanlaajuisesti 0,5–1 prosenttia ja Suomessa arviolta 2 prosenttia ihmisistä sairastaa keliakiaa.

Keliakia on autoimmuunisairaus. Se tarkoittaa sitä, että elimistö tulkitsee gluteenin haitalliseksi, mikä laukaisee ohutsuolen seinämien limakalvolla tulehduksen.

Tulehdus taas vaurioittaa suolinukkaa, jolloin ruoan ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy.

Pahimmillaan keliakia voi johtaa aliravitsemukseen ja luiden haurastumiseen ja jopa altistaa joillekin syöville.

Keliakiaa ei nykyisin voi ehkäistä eikä parantaa, mutta suurin osa oireista voidaan pitää poissa gluteenittomalla ruokavaliolla.

© Miriam Dalsgaard/Politiken/Ritzau Scanpix

Muuntogeenistä vehnää keliaakikoille

Córdoban yliopistossa Espanjassa on onnistuttu kehittämään muuntogeeninen vehnälajike, josta on poistettu 35 yhteensä 45:stä gliadiinia tuottavasta geenistä. Gliadiini on yksi gluteenin proteiineista, ja se vaikuttaa muun muassa taikinan nousemiseen. Muuntogeeninen vehnä aiheuttaa 85 prosenttia vähemmän keliakiaoireita kuin tavallinen vehnä. Se ei sovi isoihin leipiin, mutta siitä voidaan leipoa sämpylöitä ja patonkeja.

Uutta rokotetta kehitetään

Keliakian syntytapa oli pitkään hämärän peitossa. Sitä on pidetty ainakin osittain perinnöllisenä. Hieman valaistusta asiaan toi Chicagon yliopiston tutkimus vuonna 2017.

Siinä ilmeni, että sinänsä harmiton virus voi muuttaa tavan, jolla elimistön immuunijärjestelmä reagoi gluteeniin.

Tutkijat yrittävät nyt kehittää rokotteen, jolla voitaisiin ehkäistä viruksista johtuvan keliakian puhkeaminen.