Madagaskarin ruttoepidemia on karannut käsistä
Keuhkorutto on levinnyt viime kuukausien aikana pitkin Madagaskaria tuulen nopeudella. Keuhkorutto leviää myös ilmateitse pisaratartuntana, ja saarivaltion naapurimaat ovat nostaneet hälytysvalmiuttaan.
Terveysviranomaiset ovat lähettäneet pelastustyöntekijöitä desinfioimaan ruttobakteerin valtaamia alueita.
Yli 120 on kuollut ja ainakin 1800 saanut tartunnan nykyajan pahimmassa ruttoepidemiassa. Näin ilmoittaa Maailman terveysjärjestö WHO, joka pitää tilannetta hälyttävänä.
Madagaskarissa riehuvaa rajua ruttoepidemiaa ei ole saatu hallintaan, ja tauti on levinnyt myös maan pääkaupunkiin Antananarivoon. Riski ruton leviämisestä sieltä muihin maihin on suuri.
Yhdeksän lähialueen maata – mm. Kenia, Etelä-Afrikka ja Tansania – ovat nostaneet valmiustilaansa ja ottaneet Madagaskarissa matkailleet tarkkailuun.
Keuhkorutto leviää myös ilmateitse
Keuhkoruttoa aiheuttaa sama bakteeri – Yersinia pestis – kuin paiseruttoa, joka surmasi kolmanneksen Euroopan asukkaista 1300-luvulla.
Keuhkorutto on näistä kahdesta kuitenkin tappavampi, ja se voi levitä sairastuneen keuhkoista pisaratartuntana yskän ja liman mukana.
Oireita ovat korkea kuume, päänsärky ja väsymys, taudin edetessä veriyskökset, ripuli ja hengenahdistus.
Sepsis vie hengen
Kun ruttobakteerit tunkeutuvat elimistöön, ne naamioituvat niin, ettei puolustusjärjestelmä havaitse niitä. Ne jakautuvat nopeasti, ja kun immuunijärjestelmä lopulta huomaa, että jotain on hullusti, on jo liian myöhäistä.
Puolustusjärjestelmä reagoi kaoottisesti ja ajaa elimistön niin kutsuttuun septiseen sokkiin, jolloin verenpaine romahtaa ja pulssi kiihtyy rajusti. Sydän ei pysy perässä, mistä seuraa sydänpysähdys.
Hoitamattomana keuhkorutto johtaa aina kuolemaan, mutta vuorokauden sisällä ensioireista aloitettu antibioottikuuri tehoaa yleensä hyvin.