Shutterstock
Aktiiviloma Mallorcalla pidentää elämää

Lomailusta lisää elinpäiviä

Tarpeeksi lomailemalla voi pidentää elämäänsä. Tähän tulokseen on tultu useissa pitkäaikaistutkimuksissa, joissa on tarkasteltu työn ja sydän- ja verisuonitautien yhteyttä.

Liikunta, monipuolinen ruokavalio ja tupakoimattomuus pienentävät riskiä sairastua verenkiertoelimistön sairauksiin.

Terveet elämäntavat eivät kuitenkaan kumoa liiallisen työnteon ja puuttellisen rasituksesta palautumisen haittoja.

Analysoituaan 40 vuotta kestäneiden tutkimusten tulokset tutkijat totesivat, että pitämällä säännöllisesti lomaa ja taukoja voi parantaa merkittävästi mahdollisuuksiaan elää pitkään.

Paheetonkin tarvitsee lomaa

Loman yleisiä terveysvaikutuksia on vaikea tutkia. Yksi luotettavimmista aihetta koskevista selvityksistä julkaistiin vuonna 2018: suomalaisessa johtajatutkimuksessa, johon osallistui 1 222 alussa noin 47-vuotiasta henkilöä, seurattiin vuosina 1974–2015 vuosittaisen loma-ajan yhteyksiä kuolleisuuteen.

Osallistujien sydän- ja verisuonitautien riskitekijät – tupakointi, kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, poikkeavat veren rasva-arvot, esidiabetes ja ylipaino – kartoitettiin, koska ne altistavat ennenaikaiselle kuolemalle.

Osallistujat jaettiin testi- ja vertailuryhmään. Toisen jäseniä ei pyydetty muuttamaan elämäntapojaan, mutta toisen jäsenien piti viiden vuoden ajan liikkua enemmän, polttaa vähemmän, syödä terveellisemmin ja käyttää riskitekijöihin vaikuttavia lääkkeitä.

Kun vuonna 2014 käytiin läpi kummassakin ryhmässä esiintyneet kuolemantapaukset, niitä oli yllättäen molemmissa melkein yhtä paljon. Analyysi paljasti kuitenkin selvän ylikuolleisuuden vuoteen 2004 asti niiden testiryhmän jäsenten keskuudessa, jotka olivat lomailleet vuodessa enintään kolme viikkoa.

Vain vähän lomaa pitävillä oli 37 prosenttia suurempi riski kuolla kuin enemmän vapaalla olevilla saman ryhmän jäsenillä.

Ennenaikaisen kuoleman vaaraa pienentämään tarvitaan siis muutakin kuin terveet elämäntavat: lepoa.

Lääkäri pitää sydäntä
© Shutterstock

Näin järjestät sydämellesi parhaan loman

Työllistä sydäntäsi

Jos vain loikoilee viikkokausia, loma vaikuttaa terveyteen kielteisesti. Esimerkiksi leposyke nousee.
Sen sijaan suositellaan, että lomalla ollaan fyysisesti aktiivisia – tehdään vaikkapa pyöräretkiä tai kävelylenkkejä.

Pysy viileänä

Kuumalla säällä sydän lyö nopeammin ja verisuonet laajenevat, kun iho pyrkii tehokkaalla verenkierrolla viilentämään kehoa. Sydän voi rasittua yrittäessään jatkuvasti estää verenkierron avulla ruumiinlämpöä nousemasta. Suosi siksi varjoisia paikkoja lomallasi.

Hengitä rauhallisesti

Lomalla voi myös stressaantua ja saada verenpaineensa nousemaan. Verenpainetta voi laskea hetkellisesti yksinkertaisella tavalla: rauhoittamalla hengitystä. Täytä keuhkot kuusi kertaa puolessa minuutissa.

Lepo ja terveys kulkevat käsi kädessä

Monissa tutkimuksissa on päädytty siihen tulokseen, että lomailemalla voi tukea sydänterveyttä ja pidentää elämää:

  • Tutkimuksessa, johon osallistui 12 000 miestä, kävi ilmi, että vuosittainen loma pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitautiin 32 prosenttia.
  • Historian pisin sydän- ja verisuonitautien seurantatutkimus osoittaa, että lomailemattomilla miehillä on 30 prosenttia suurempi riski saada sydänkohtaus. Naiset, jotka pitävät lomaa vain joka kuudes vuosi tai harvemmin, sairastuvat kahdeksan kertaa todennäköisemmin sydän- ja verisuonitauteihin kuin ne naiset, jotka lomailevat ainakin kaksi kertaa vuodessa.

Loman myönteisiä vaikutuksia on vaikea määrittää tarkasti, mutta tutkimus, johon osallistui 60 henkilöä, vihjaa, että metabolinen oireiyhtymä on harvinaisempi usein lomailevilla.

Kyse on aineenvaihdunnan häiriötilasta, joka tarkoittaa, että henkilöllä on useita terveysriskejä lihavuudesta poikkeaviin veren rasva-arvoihin.

Tutkimuksen mukaan lomailu pienentää metabolisen oireyhtymän riskiä 24 prosenttia.