Kolera kiitos!
Ilmaisu ”valita ruton ja koleran väliltä” eli kahden pahan väliltä, juontuu ajalta, jolloin bakteerien olemassaoloa ei tunnettu.
Sekä rutto että kolera saattoivat tappaa, ja ne iskivät yllättäen ja rajusti. Ei ihme, että ne rinnastettiin sanonnoissakin.
Rutto on pahempi kuin kolera
Nykyisin tiedetään, että rutto pesiytyy vereen ja tuhoaa kudoksia ja että sen hoitoon tarvitaan antibiootteja.
Kolera taas valtaa suoliston ja kuivattaa elimistön, mutta se voidaan hoitaa edullisesti ja tehokkaasti nesteytyksellä eikä se aiheutta pysyviä vahinkoja.
Mikä kolera on?
Kolera on suolistosairaus, joka voi johtaa hengenvaaralliseen nestehukkaan.
Sitä esiintyy usein alueilla, missä viemärijätteitä pääsee juomaveteeen.
Nykyisin kolera tappaa enemmän ihmisiä kuin rutto.
Joka vuosi koleraan sairastuu noin 2 500 ihmistä. Rutto taas aiheuttaa vuosittain noin 100 kuolemantapausta.
Faktoja rutosta
Rutto, jota on myös kutsuttu mustaksi surmaksi, on tartuntatauti, jonka aiheuttaa Yersinia pestis -bakteeri.
Bakteeri voi siirtyä ihmiseen kirpun puremasta tai sairastuneen ruumiinnesteistä. Se iskee imusolmukkeisiin, jotka turpoavat ja joihin ilmestyy paiseita (paiserutto).
Joskus paiserutto muuntuu vakavaksi keuhkorutoksi, joka voi siirtyä ihmisestä toiseen pisaratartuntana. Keuhkorutto heikentää keuhkojen toimintaa ja hapen saantia, minkä vuoksi iho muuttuu sinertäväksi. Ihon tummumisen rutto onkin saanut nimen "musta surma".
Ruttoa ei ole esiintynyt Euroopassa 1900-luvun alun jälkeen, mutta sitä tavataan yhä Aasiassa tietyillä alueilla.
Ruttoon tehoavat mikrobilääkkeet, kuten tetrasykliini, jos tauti todetaan alle 24 tuntia tartunnasta.
Hoitamattomilla kuolleisuus ruttoon on 50 %.