Koronavirusblogi: Seuraa päivityksiä

Torstai 19. toukokuuta klo 10:01

Sama proteiini, joka saa ilmatiet supistumaan allergisesta astmasta kärsivillä ihmisillä, voi auttaa suojaamaan SARS-CoV-2-virukselta. Näin todetaan uudessa Kalifornian yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.

Yleensä astmapotilaat kuuluvat hengitystietulehdusten ja influenssan riskiryhmään, mutta tutkijoiden hämmästykseksi selvisi, että korona on poikkeustapaus, ainakin silloin, kun henkilö kärsii allergisesta astmasta.

Allergisen astman antama suoja selittyy interleukiini-13-proteiinilla (IL-13).

Normaalisti IL-13 suojaa tulehduksia vastaan, mutta allergisesta astmasta kärsivillä proteiini pitää esimerkiksi harmitonta siitepölyä loisena.

Allergista astmaa sairastavilla proteiini on siis hyvin herkkä reagoimaan. Koronaviruksen kyseessä ollessa proteiini toimii elimistön suojakilpenä.

Havainto ei merkitse kuitenkaan sitä, että allergista astmaa sairastavat eivät sairastuisi lainkaan koronaan. He voivat kuitenkin olla iloisia siitä, että heidän sairaudestaan on jotain hyötyä, koska se voi lievittää taudinkulkua.

Maanantaina 2. toukokuuta klo 12:30

Vain kolme kuukautta sen jälkeen, kun koronan neljäs aalto alkoi hellittää, Etelä-Afrikka varoittaa viidennen kehittymisestä.

Asiasta kertoi Etelä-Afrikan terveysministeri lehdistötilaisuudessa perjantaina 29. huhtikuuta.

Maassa on huhtikuun keskivaiheilta alkaen havaittu merkittävää kasvua tartuntatapauksissa.

• 18. huhtikuuta rekisteröitiin 1 354 uutta covid-19-tartuntaa (luku on arvioitu seitsemän päivän keskiarvosta).
• 25. huhtikuuta luku oli kasvanut 3 251 uuteen päivittäiseen tartuntaan.

Sairaalahoitoa vaativien tapausten määrä on myös kasvussa, mutta tehohoitopotilaiden ja kuolleiden määrä on pysynyt lähes ennallaan.

Tartuntojen kasvua selittävät tutkijoiden mukaan omikronin alamuunnokset BA.4 ja BA.5.

Perjantai 22. huhtikuuta kello 07.19

Vaikka itse koronatauti olisikin jo taakse jäänyttä elämää, virus voi silti piileskellä elimistössä. Näin todetaan Stanfordin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin SARS-CoV-2-viruksia potilaiden ulosteessa jopa seitsemän kuukautta koronatartunnan jälkeen.

Viikon kuluttua tartunnasta lähes kaikilla koehenkilöillä oli jälkiä koronaviruksesta ulosteessaan. Neljän kuukauden kuluttua koronavirusta löytyi vain 13 prosentilta koehenkilöistä, ja seitsemän kuukauden kuluttua neljällä prosentilla koehenkiölistä oli edelleen SARS-CoV-2-virusta ulosteessaan.

Havainto voi osaltaan selittää sitä, miksi monilla koronan sairastaneilla on pahoinvointia, ripulia ja vatsakipuja vielä pitkän ajan kuluttua siitä, kun he ovat taudin sairastaneet.

Sunnuntai 27. maaliskuuta klo 14.30

Kausi-influenssa ja COVID-19-tartunta on tappava yhdistelmä.

Kun aikuinen ihminen sairastuu influenssaan ja koronaan yhtä aikaa, riski joutua hengityskoneeseen nelinkertaistuu ja riski kuolla yli kaksinkertaistuu (2,4-kertainen riski) verrattuna potilaisiin, joilla on ainoastaan koronatartunta.

Näin todetaan laajassa The Lancet -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa tarkkailtiin yli 305 000:ta koronapotilasta. Tutkimuksen tekivät Edinburghin, Liverpoolin, Leidenin ja Imperial College Londonin yliopistoiden tutkijat.

Kyseessä on tähän asti laajin tutkimus, jossa on tarkkailtu koronatartuntaa samaan aikaan sairastettujen muiden tautien kanssa. Tutkijat totesivat, että viruksista vain influenssaviruksella oli yhdessä koronaviruksen kanssa näin tuhoisa vaikutus.

"Oletamme, että COVID-19 ei katoa mihinkään, joten riski sairastaa korona ja influenssa samaan aikaan kasvaa. Siksi meidän pitää muuttaa testausstrategiaa niin, että sairaalaan tuleville koronapotilaille tehdään myös influenssatesti", sanoo Kenneth Baillie, kokeellisen lääketieteen professori Edinburghin yliopistosta.

Tutkijaryhmä korostaa, että jatkossa koronarokotusten lisäksi pitää myös huolehtia kausi-influenssarokotuksista.

Riskisi saada sydän- ja verisuonitauti on merkittävästi kohonnut vielä vuoden päästä lievästäkin COVID-19-taudista.

Tähän tulokseen tultiin uudessa laajassa tutkimuksessa, jossa tutkijat analysoivat yli 154 000 yhdysvaltalaisen aikuisen tiedot 12 kuukauden ajalta koronavirustartunnasta.

Tutkijat havaitsivat, että virusinfektio voi aiheuttaa jälkeenpäinkin merkittävän riskin saada veritulppia, sydänlihastulehduksen, rytmihäiriöitä ja sydämen vajaatoimintaaa.

Riski on olemassa lievänkin taudin jälkeen.

Eikä tässä vielä kaikki: Tutkijoiden mukaan riski on väistämättä kohonnut, olipa potilas sitten nuori, vanha, tupakoimaton, liikapainoinen tai aiemmin sydänvaivoja potenut.

Tutkimuksen johtopäätökset, jotka julkaistiin arvostetussa Nature-aikakauslehdessä, kuuluivat muun muassa seuraavasti:

• Kaikenlaisten sydänvaivojen kokonaisriski vuoden aikana oli 63 prosenttia korkeampi niillä, jotka olivat saaneet koronavirustartunnan.

• Koronavirustartunnan saaneilla oli vertailuryhmää 52 prosenttia korkeampi riski saada aivoverenvuoto vuoden aikana tartunnasta.

• Sydänongelmien esiintymisen riski vuoden aikana oli 39 prosenttia korkeampi niillä, jotka olivat sairastaneet vain lievän COVID-19-taudin.

Perjantaina 11. maaliskuuta klo 14:05

Brittitutkijat ovat juuri havainneet, että etenkin aivojen hajuaistia, muistia ja havaintokykyä säätelevät osat näyttävät kutistuvan COVID-19-tartunnan jälkeen.

Tutkijat etsivät merkkejä aivomuutoksista koeryhmältä, johon kuului kaikkiaan 785 iältään 51–81-vuotiasta henkilöä. Koehenkilöiden aivot kuvannettiin kahdesti.

Koehenkilöistä 401:llä todettiin kuvannuskertojen välillä koronatartunta, ja juuri näiden henkilöiden aivokuvissa havaittiin haitallisia muutoksia.

Aivot kutistuvat luonnostaan iän myötä – noin 0,2 prosenttia vuodessa – mutta niillä 401 koehenkilöllä, joista useimmat sairastivat koronan vain lievänä, tutkijat havaitsivat aivojen harmaan aineen kutistuvan jopa kymmenkertaisella nopeudella: peräti 2 prosenttia massasta katosi vuodessa.

Juuri mainitulla harmaalla aineella on tärkeä merkitys havaintokyvylle ja älykkyydelle.

Tutkijat eivät vielä tiedä, mikä konkreettisesti aiheuttaa aivojen kutistumisen COVID-19-taudin jälkeen, tiedossa on vain, että asioilla on selkeä yhteys. Tutkijat ovat esittäneet, että syynä voisi olla tulehdus aivossa.

Aiheessa riittää vielä tärkeää tutkittavaa. Esimerkiksi on selvitettävä, onko kutistumisen kiihtyminen pysyvää ja vaikuttaako se ihmisten elämään, kuten yleisesti muistiin, havaintokykyyn ja mielenterveyteen.

Tutkijat haluaisivat myös saada selville, voivatko hävinneet solut palautua.

Koronavirushiukkaset voivat tunkeutua miehen sukuelinten soluihin. Ja se voi selittää, miksi osalla koronatartunnan saaneista miehistä on ongelmia erektion saamisessa.

Tähän tulokseen tultiin uudessa tutkimuksessa, jossa yhdysvaltalaiset tutkijat tarkastelivat virustartunnan saaneiden reesusapinoiden koko ruumiista otettuja kuvannuskuvia.

Tutkijat olivat odottaneet näkevänsä virusta etenkin keuhkojen ympärillä. Sen sijaan he tekivät hämmästyttävän havainnon:

Kuvissa urosapinoiden koko sukuelinten alue loisti erivärisenä ja virusta ilmeni sekä apinoiden eturauhasessa, peniksessä, kiveksissä ja ympäröivissä verisuonissa.

Tutkimus, jota ei ole vielä vertaisarvioitu, koski vain kolmea reesusapinaa, mutta virustilanteen todettiin olevan sama kaikilla niillä.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että:

• 10–20 prosentilla tartunnan saaneista miehistä on sukuelimiä koskevia vaivoja.

• Miehille, joilla on ollut koronavirustartunta, kehittyy lyhyt- tai pitkäaikaisia erektio-ongelmia 3–6 kertaa niin suurella todennäköisyydellä kuin muille miehille.

Maanantai 28. helmikuuta klo 15.03

Yhdysvaltalaistutktijat ovat tarkastelleet koronatartunnan ja psyykkisten vaivojen yhteyttä. Tulokset eivät ole lainkaan positiivisia.

Tutkimusten mukaan sekä lievä että vakava koronatauti lisää psyykkisten ongelmien kuten masennuksen, ahdistuksen, päihteiden käytön ja aivosumun riskiä.

Washingtonin yliopiston tutkijat tarkastelivat 150 000:ta yhdysvaltalaista, jotka olivat saaneet koronatartunnan maaliskuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana. Koronan sairastaneiden potilastietoja verrattiin yli viiden miljoonan ihmisen muodostaman verrokkiryhmän tietoihin.

Tuloksista selviää, että 18 prosenttia koronatartunnan saaneista sai ainakin yhden psyykkisen vaivan vuoden kuluttua tartunnasta. Verrokkiryhmällä vastaava prosenttiluku oli 12.

Toisin sanoen koronatartunnan saaneilla oli 50 prosenttia suurempi riski saada psyykkisiä ongelmia kuin verrokkiryhmän jäsenillä.

Psyykkisistä ongelmista yleisimmät olivat kognitiivisia ongelmia kuten aivosumua ja muistihäiriöitä.

Koronatartunnan saaneiden riski saada kognitiivisia ongelmia oli jopa 80 prosenttia verrokkiryhmän jäseniä suurempi. Masennuksen riski oli 40 prosenttia ja ahdistuksen riski oli 35 prosenttia suurempi.

Torstai 17. helmikuuta, 2022, klo 11.16

Kolmasosa ikääntyvistä ihmisistä, jotka sairastivat koronan vuonna 2020, sai uusia sairauksia tai oireita kuukauden tai usean kuukauden kuluttua koronataudista. Oireita havaittiin niin keuhkoissa ja munuaisissa kuin sydämessä ja psyykessäkin.

Näin todetaan tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa, jossa tarkasteltiin satojatuhansia yli 65-vuotiaita.

Uusien sairauksen riski koronataudin jälkeen oli tutkituilla korkea, 32 prosenttia, ja osa vaivoista iski elintärkeisiin elimiin.

Tutkijat havaitsivat kehkoputkentulehduksia, keuhkokuumetta ja keuhkoahtaumatautia 7–8 prosentilla tutkituista.

Tutkituilla, joita seurattiin koko vuoden 2020 ajan, oli myös häiriöitä munuaisten toiminnassa, korkeaa verenpainetta, sydänsairauksia, kroonista väsymystä, muistivaikeuksia, dementiaa ja psyykkisiä oireita.

Puolet niistä, jotka saivat uusia oireita 21 vuorokauden kuluttua koronataudin puhkeamisesta, saivat enemmän kuin yhden uuden vaivan.

Luvut osoittavat myös, että jälkitautien riski on suurempi miehillä kuin naisilla. Lisäksi riski oli suurin yli 75-vuotiailla sekä potilailla, jotka olivat sairastaneet vaikean koronataudin.

Torstaina 27. tammikuuta, 2022, klo 10.30

Koronarokotteiden ja raskaaksi tulemisen mahdollisuuden välillä ei ole yhteyttä, mutta koronatartunta rokottamattomalla miehellä saattaa vaikuttaa hedelmällisyyteen.

Näin toteavat Bostonin yliopiston kansanterveyslaitoksen tutkijat tuoreessa tutkimuksessaan.

Tutkimuksessa tarkasteltiin lasta yrittäviä pareja, jotka olivat saaneet Pfizer-BioNTechin, Modernan tai Johnson & Johnsonin koronarokotteen.

Tutkimuksessa oli mukana yli 2 000 henkilöä joulukuun 2020 ja syyskuun 2021 välisenä aikana. Osallistujia pyydettiin aika ajoin vastaamaan kysymyksiin, jotka käsittelivät terveyttä, elämäntapoja ja parisuhdetta.

Tulosten perusteella selvisi, että rokotettujen ja rokottamattomien naisten mahdollisuuksissa tulla raskaaksi ei ollut merkittäviä eroja.

Tutkimus viittaa kuitenkin siihen, että rokottamattomien miesten hedelmällisyys voi alentua hetkeksi koronatartunnan vuoksi.

Tulokset tukevat aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia.

Lauantai 22. tammikuuta kello 6.29

Jo ajatus siitä, että saa rokotteesta haittoja, aiheuttaa tuntemuksia haittavaikutuksista. Tämä saattaa kuulostaa oudolta, mutta näin israelilaistutkijat totesivat tuoreessa tutkimuksessa.

Lue lisää lumevaikutuksesta tästä.

Tutkijat vertasivat 12 koronarokotustutkimuksen tuloksia. Kaikkiaan tutkimuksiin oli osallistunut 45 000 ihmistä. Noin puolet osallistujista sai koronarokotteen, muut saivat lumerokotteen.

Toisen rokoteannoksen jälkeen 32 prosenttia lumerokotteen saaneista kertoi, että he olivat saaneet rokotteesta haittavaikutuksia, kuten kuumetta, päänsärkyä ja väsymystä.

Vastaavasti 61 prosenttia koronarokotteen saaneista kertoi saaneensa haittavaikutuksia toisen rokoteannoksen jälkeen.

Koska suuri osa lumerokotteen eli plasebon saaneista raportoi kokeneensa haittoja, tutkijat uskovat, että monet koronarokotteenkin saaneiden haittavaikutuksista johtuvat lumehaitasta eli nosebosta.

Tutkijoiden mukaan 52 prosenttia koronarokotteen saaneiden kokemista haitoista voidaan selittää lumehaittailmiöllä.

Nosebo on siis plasebon vastakohta, jossa kielteiset ennakkokäsitykset lisäävät henkilön kokemien haittojen määrää tai pahentavat koettuja oireita.

Tutkijoiden mukaan tässä yhteydessä erityisesti päänsärky ja väsymys ovat nosebo-ilmiön seurausta.

Tulokset viittaavat siihen suuntaan, että rokotteiden ottajat havainnoivat tarkkaan oireita, jotka saattavat sopia odotettuihin haittavaikutuksiin.

Torstaina 20. tammikuuta, 2022, klo 10.30

COVID-19-rokotteen puuttuminen aiheuttaa etenkin raskauden loppuvaiheessa nelinkertaisen riskin lapsen kuolemisesta kohtuun tai pian syntymän jälkeen. Tämän osoittaa uusi laaja skotlantilainen tutkimus.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että lapselle on vaarallista etenkin se, että rokottamaton raskaana oleva sairastuu koronaan neljän viimeisen raskausviikon aikana.

Tutkimuksessa todettiin, että rokottamattomilla raskaana olevilla, jotka sairastivat koronan raskauden aikana, esiintyi 22,6 lapsen kuolemaa 1 000:ta synnytystä kohti.

Sen sijaan tutkimuksen aikana – ensimmäisestä Skotlannissa 8. marraskuuta 2020 annetusta rokotteesta 31. lokakuun 2021 päivään asti – esiintyi muuten kaikkiaan 5,6 kuolemantapausta 1 000:ta raskautta kohti. Eli vain neljäsosa rokottamattomien luvusta!

Tutkimukseen sisältyneissä 144 548 raskaudessa yksikään koronaan sairastuneista rokotetuista ei menettänyt lastaan.

Sen lisäksi tutkijat havaitsivat keskosuuden riskin kohoavan kolminkertaiseksi rokottamattomilla, jos äiti sai tartunnan raskauden viimeisen kolmanneksen aikana.

Tanskalaiset synnytyslääkärit huolestuivat joulukuussa, kun kävi ilmi 11 lapsen syntyneen kuolleena, koska äiti oli saanut raskaana ollessaan koronatartunnan.

Skotlantilainen tutkimus käsitti kaikki koronamuunnokset lokakuuhun 2021 asti eli myös deltamuunnoksen.

Omikronmuunnoksesta ei ole vielä olemassa omia tilastojaan.

Perjantaina 14. tammikuuta kello 10:43

Koronarokotetut naiset välittävät vasta-aineita koronaa vastaan äidinmaidossa. Näin todetaan tuoreessa tutkimuksessa, joka on tehty Massachusettsin yliopistossa.

Kokeessa pystyttiin osoittamaan, että äidinmaito ja vauvojen uloste sisälsivät koronan vasta-aineita.

Vasta-aineita havaittiin kaikilla kokeeseen osallistuneilla 30 lapsella, joiden ikä oli 1,5–23 kuukautta.

Kaikki testiryhmän naiset olivat saaneet mRNA-rokotteen vuoden 2021 alussa. Äidinmaito testatttiin sekä ennen rokotusta että rokotuksen jälkeen. Tuloksissa ei siis ole epäselvyyttä.

Keskiviikko, 12. tammikuuta kello 11:44

Pfizer saa yhdysvaltalaisten CNBC-uutisten mukaan uuden omikronmuunnokselle räätälöidyn rokotteensa valmiiksi maaliskuussa.

Uusi rokote suojaa myös aiempia muunnoksia vastaan. Vaikka vielä ei olekaan varmaa, tarvitaanko omikronia vastaan räätälöityä rokotetta, Pfizer on saanut monesta maasta kyselyjä rokotteen uudesta versiosta.

Näin toteaa Pfizerin toimitusjohtaja Albert Bourla CNBC:lle.

Isosta-Britanniasta saatujen tietojen mukaan 20 viikkoa toisen rokoteannoksen jälkeen Pfizerin ja Modernan rokotteiden teho omikrontartuntaa vastaan on vain 10 prosenttia. Kolmannen rokoteannoksen jälkeen teho on 75 prosenttia. Rokotteet antavat silti hyvän suojan vakavaa koronavirustautia vastaan.

Yhdysvaltojen terveysviranomaiset ovat todenneet, että neljäs rokoteannos ei ole tarpeellinen, joten tässä vaiheessa ei ole selvää, miten suuri kysyntä Pfizerin uudelle rokotteelle on.

Perjantaina 7. tammikuuta kello 10:43

Kiinalaistutkijoiden tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että uusi SARS-CoV-2-viruksen omikronmuunnos on syntynyt hiirissä.

Tutkijoiden teorian mukaan:

• Hiiri on saanyt koronatartunnan ihmiseltä.
• Hiiressä virus on muodostanut 45 uutta mutaatiota, mikä riittää uuden virusmuunnoksen syntyyn.
• Hiiri on tartuttanut uuden erittäin helposti leviävän omikronmuunnoksen ihmiseen.

Omikronmuunnoksen mutaatitot ovat molekyylitasolla erilaisia kuin aiemmissa koronavirusmuunnoksissa. Tutkijoiden mukaan mutaatiot syntyivät, kun virus yritti sopeutua uuteen isäntään, hiireen.

Uusi koronavirusmuunnos vaikuttaa onneksi aiheuttavan lievemmän taudin kuin aiemmat variantit.

Lue lisää omikronmuunnoksesta.

Keskiviikko 5. tammikuuta kello 9.20

Omikronmuunnos ei vahingoita keuhkoja niin paljon kuin aiemmat koronavirusmuunnokset.

Näin totesivat yhdysvaltalaiset ja japanilaiset tutkijat, jotka ovat tutkineet omikronmuunnoksen vaikutusta hiiriin ja hamstereihin.

Uusi omikronmuunnos vaikuttaa muutenkin olevan edellisiä lievempi. Tartunnan saaneet muun muassa laihtuvat vähemmän ja heillä on pienempi riski kuolla.

Tutkijat uskovat, että syy omikronin lievempiin oireisiin on se, että se ei voi hyökätä keuhkoihin samalla tavalla kuin deltamuunnos.

Pahimmassa tapauksessa keuhkoihin iskenyt koronavirus saa immuunijärjestelmän ylireagoimaan ja tappamaan terveitä soluja. Samalla virus voi kulkeutua keuhkoista verenkierron mukana muualle ja aiheuttaa veritulppia.

Tiistai 7. joulukuuta kello 07:19

Tehosterokote koronaa vastaan voimistaa immuunivastetta huomattavasti. Näin todettiin tuoreessa brittitutkimuksessa, jossa vertailtiin seitsemää eri tehosterokotetta.

The Lancet -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa koehenkilöt saivat Pfizer-BioNTechin, Modernan, Johnson & Johnsonin, CureVacin, Novavaxin, AstraZenecan tai Valnevan rokotevalmistetta tai plaseboa.

Kaikki lähes 3 000 osallistujaa saivat tehosterokotteen 10-12 viikkoa toisen koronarokotteen jälkeen. Kaikkien toinen rokote oli ollut joko Pfizer-BioNTechin tai AstraZenecan valmiste. Koska koe suoritettiin Isossa-Britanniassa, Modernan valmisteella rokotettuja ei tutkittu.

Tehokkaimmaksi tehosterokotteeksi nousi Modernan valmiste. Niillä koehenkilöillä, jotka olivat saaneet kaksi annosta Pfizer-BioNTechin rokotettta, vasta-aineet 11-kertaistuivat kolmannen rokotteen jälkeen.

Seuraavaksi tehokkaimmaksi todettiin Pfizerin tehosterokote, joka kahdeksankertaisti vasta-aineiden määrän niillä, jotka olivat aiemmin saaneet kaksi annosta Pfizer-BioNTechin rokotetta.

Heikoimmin pärjäsi Valnevan valmiste. Se nosti vasta-aineiden määrän vain 1,3-kertaiseksi.

Vaikka tutkimuksessa kaksi mRNA-rokotetta todettiin tehokkaimmiksi, kaikki rokotevalmisteet toimivat kuten pitää. Koehenkilöt saivat vain lieviä haittavaikutuksia, kuten päänsärkyä ja väsymystä.

Perjantaina 26. marraskuuta klo 13:11

Uusi Etelä-Afrikassa todettu koronavirusmuunnos, josta eteläafrikkalaiset terveysviranomaiset kertoivat torstaina, on useiden tutkijoiden mukaan "tähän asti pahin muunnos".

Koronamuunnos tunnetaan nimellä B.1.1.529, ja siinä on kaikkiaan 10 mutaatiota. Esimerkiksi deltamuunnoksessa mutaatioita oli kaksi ja beetamuunnoksessa kolme.

Etelä-Afrikassa on virallisesti rekisteröity noin 100 uuden muunnoksen aiheuttamaa tautitapausta, mutta nyt muunnosta on löydetty myös Botswanasta ja Hongkongista Etelä-Afrikassa oleskelleilta henkilöiltä.

Britannia, Israel, Singapore ja Intia ovat jo kieltäneet Etelä-Afrikasta ja viidestä muusta eteläisen Afrikan maasta saapuvien lentojen pääsyn maahansa. Twitter-viestin mukaan myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoo EU:n harkitsevan vastaavaa kieltoa.

Perjantaina WHO:n johtajat tapaavat arvioidakseen, pitääkö muunnosta pitää "kiinostavana" vai "huolestuttavana". Pelkona on, että uuden koronavirusmuunnoksen lukuisat mutaatiot heikentävät rokotteiden tehoa sitä vastaan.

Maanantaina 22. marraskuuta klo 15:20

Maailman ensimmäinen koronapotilas oli naispuolinen Wuhanin ruokatorin myyjä. Näin todetaan uudessa tutkimuksessa, joka julkaistiin Science-lehdessä.

Tähän asti vallinneen käsityksen mukaan potilas 0 oli 41-vuotias mies, jolla ei ollut yhteyttä Wuhanin ruokatoriin. Nyt osoittautui, että miehen oireet johtuivatkin hammassärystä.

Tämä tarkoittaa, että ensimmäinen tartunta rekisteröitiin 11. joulukuuta 2019 eikä 8. joulukuuta 2019, kuten tähän asti on oletettu.

Uusi havainto tukee myös teoriaa siitä, että virus on peräisin elävistä eläimistä.

Arizonan yliopiston evoluutiobiologin Michael Worobeyn mukaan puolet ensimmäisistä koronatapauksista voidaan yhdistää suoraan Wuhanin ruokatoriin:

"On paljon vaikeampaa selittää [tartunta]kuviota, jos epidemia ei alkanut torilta”, totesi Worobey The New York Timesille.

Torstai 23. syyskuuta 2021 klo 16.50

Tämän viikon tiistaihin – 21. syyskuuta – mennessä koronapandemiaan oli USA:ssa kuollut kaikkiaan 676 200 ihmistä. Se nostaa covid-19:n ikävään asemaan USA:n lääketieteen historiassa, koska sen kontolla on nyt enemmän uhreja kuin aikoinaan espanjantaudilla.

Nykyään arvioidaan, että espanjantautina tunnettu influenssapandemia, joka riehui reilut 100 vuotta sitten 1918–1920, maksoi kaikkiaan 675 000 ihmisen hengen. Covid-19 ei ole ainoastaan ohittanut kohtalokasta edeltäjäänsä, vaan se näyttää myös kirivän siihen lisää etumatkaa.

Washingtonin yliopiston tutkijat ovat uutistoimisto AP:n mukaan arvioineet vielä 100 000 yhdysvaltalaisen kuolevan koronaan vuoden 2021 loppuun mennessä. Arvio perustuu osin USA:n tämänhetkiseen päivittäiseen kuolinlukuun (noin 1 900) ja osin monien osavaltioiden matalaan rokotuskattavuuteen.

Maailmanlaajuisesti ollaan kuitenkin vielä kaukana espanjantaudin kuolinluvuista. Espanjantautiin menehtyi 50–100 miljoonaa ihmistä, ja tauti suorastaan autioitti laajoja seutuja maapallosta, joka 100 vuotta sitten oli vielä paljon harvemmin asuttu kuin nykyään.

Syyskuun 22. päivään mennessä WHO oli rekisteröinyt 4 705 111 koronaan liittyvää kuolemantapausta.

Maanantai 13. syyskuuta 2021 kello 14.00

Eteläamerikkaisen käärmeen myrkyssä oleva aine näyttää tehoavan koronavirukseen. Näin toteavat brasilialaisen Sao Paulon yliopiston tutkijat.

Vaikuttava aine on peptidi eli aminohappoketju, jota saadaan Bothrops jararacussu -käärmeen myrkystä. Se estää koronaviruksen lisääntymistä edistävän proteiinin toimintaa. Kokeessa viruksen lisääntymiskyky pieneni 75 prosenttia.

Tutkijat selvittävät seuraavaksi, mikä olisi hyvä annostus. Sen jälkeen ainetta on tarkoitus testata ihmisillä.

Jos käy ilmi, että myrkyn sisältämää ainetta voidaan käyttää koronaviruksen torjuntaan, käärmeitä ei tarvitse vangita ja lypsää. Peptidillä tiedetään jo olevan bakteereja tappava vaikutus, ja ainetta voidaan valmistaa laboratoriossa.

Tiistaina 7. syyskuuta 2021 klo 15.59

Koronaan sairastuneen rokottamattoman riski saada myöhäisoireita on kaksinkertainen verrattuna täyden rokotesuojan saaneeseen.

Tämän osoittaa uusi tutkimus, jossa oli käytettävissä yli 1,2 miljoonan britin tiedot.

Vähän yli 10 prosentilla rokottamattomista oli oireita yhä 28 päivää positiivisen testituloksen jälkeen, kun taas niitä oli vain vähän yli 5 prosentilla täysin rokotetuista.

Myöhäisoireet ovat eri potilailla hyvin erilaisia, mutta usein niihin kuuluvat väsymys, säryt, hengitysvaikeudet, lihasheikkous, heikentynyt maku- ja hajuaisti ja/tai keskittymisongelmat.

Aiemmin tutkijat ovat osoittaneet, että rokotteet myös ehkäisevät kuolemantapauksia ja sairauden ensi vaiheen vakavia oireita ja että rokotetuista harvemmat tarvitsevat sairaalahoitoa.

Torstaina 2. syyskuuta 2021 klo 12.00

Vanhempia on kaikkialla maailmassa huolestuttanut se mahdollisuus, että heidän vauvansa saa koronavirustartunnan. Tuoreen tutkimuksen mukaan vauva voi saada äidinmaidon mukana vasta-aineita, kun äiti on rokotettu, ja näin tulla vastustuskykyiseksi COVID-19-tautia vastaan.

Espanjalaistutkijat analysoivat Pfizer-BioNTechin rna-rokotteen saaneiden naisten rintamaitoa ja sen vaikutusta vauvaan. Jokainen osallistuja antoi kolme maitonäytettä. Ensimmäinen niistä otettiin kahden viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta, toinen kahden viikon kuluttua toisesta rokotuksesta ja ja kolmas neljän viikon kuluttua toisesta rokotuksesta.

Jo ensimmäinen näyte sisälsi uuden koronaviruksen vasta-aineita, ja niiden määrä kasvoi toisen rokotuksen jälkeen näyte näytteeltä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, vauva hyötyy imetyksestä paitsi vanhastaan tunnetuilla tavoilla myös saamalla suojaa COVID-19-tautia vastaan, kun äiti on rokotettu.

Tutkijat myöntävät, että tutkimusnäyttö ei ole kovin vahva, koska osallistujia oli suhteellisen vähän ja tutkittuja rokotetyyppejä oli vain yksi. Melkein samaan aikaan jullkistetun yhdysvaltalaistutkimuksen tuloksista on kuitenkin tehty vastaava päätelmä.

Rokottamattomien kannattaa olla varuillaan, kun deltavariantista on tullut hallitseva, sillä se kaksinkertaistaa sairaalahoitoa vaativan COVID-19-taudin riskin verrattuna alfamuunnokseen.

Asia kävi ilmi Cambridgen yliopiston ja Britannian terveysviranomaisten tekemässä 40 000 potilaan analyysissä, joka on toistaiseksi mittavin selvitys laatuaan.

Tutkimuksessa käytiin läpi kaikki Englannissa 29.3.–23.5.2021 todetut tartunnat.

Noin joka 50. potilas tarvitsi sairaalahoitoa kahden viikon kuluessa ensimmäisestä positiivisesta testituloksesta. 2,2 prosenttia alfa- ja 2,3 prosenttia deltatapauksista vaati sairaalahoitoa.

Kun poistettiin muut vakavalle sairastumiselle altistavat tekijät, kuten ikä, rokottamattomuus ja erilaiset terveysongelmat, ilmeni, että deltavariantti ainakin kaksinkertaistaa sairaalaan joutumisen riskin.

Siksi tämä muunnos voi olla terveydenhuollon kannalta ongelmallisempi kuin alfavariantti varsinkin siellä, missä suuri osa asukkaista on rokottamattomia tai kuuluu riskiryhmiin.

Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto, FDA, on antanut Pfizerin koronarokotteelle täyden hyväksynnän. Rokote on nyt hyväksytty käyttöön kaikille yli 16 vuotta täyttäneille.

12–15-vuotialle rokotteella on vielä vasta hätätilahyväksyntä, sillä täysi hyväksyntä vaatii lisätutkimuksia.

Pfizerin rokotetta myydään Comirnaty-nimellä.

Koronarokotteella kuten muilla lääkkeillä tehdään jatkossakin tutkimuksia. Tavoitteena on selvittää, miten rokote vaikuttaa raskaana oleviin ja pikkulapsiin.

Keskiviikkona 21. heinäkuuta 2021 klo 12:53

98,8 prosentilla henkilöistä, jotka ovat sairastaneet koronan, on vasta-aineita vielä 9 kuukautta myöhemmin. Näin todetaan Padovan yliopiston ja Imperial College Londonin uudessa tutkimuksessa.

Tutkijat tulivat johtopäätökseen tutkimalla 85 % italialaisen Vo'n kaupungin asukkaasta helmikuussa ja maaliskuussa 2020 ja uudestaan marraskuussa 2020.

Uudessa tutkimuksessa havaittiin myös, että oireellisille tartunnan saaneille ei kehity sen enempää vasta-aineita kuin oireettomana taudin sairastaneille.

Toisaalta tuloksissa havaittiin runsaammin vasta-aineita osalla testiryhmää. Tulos viittaa siihen, että ryhmä on saanut tartunnan useasti, mikä on tehostanut immuunivastetta.

Perjantai 16. heinäkuuta 2021 kello 13:00

Uusi tartuntojen aalto, jonka on aiheuttanut koronaviruksen pelätty deltamuunnos, pyyhkii Kalifornian osavaltion yli Yhdysvalloissa.

Korkeat tartuntaluvut sisältävät silti toivoa herättävän uutisen: rokotteet näyttävät tehoavan.

"Tähän mennessä julkisiin sairaaloihin ei ole tullut potilaita, jotka olisi täysin rokotettu joko J&J:n, Pfizerin tai Modernan rokotteilla", selitti tohtori Christina Ghaly, Los Angelesin piirikunnan terveysjohtaja tiistaina 13. heinäkuuta.

Samana päivänä Yhdysvaltojen länsirannikon aurinkoisessa osavaltiossa rekisteröitiin yli 1 000 uutta tartuntaa viidettä päivää peräjälkeen. Edellisestä kuukaudesta Kalifornian päivittäisten tartuntojen määrä on kohonnut peräti 500 prosenttia.

Vaikka jotkut kaksi rokoteannosta saaneet edelleenkin sairastuvat koronaan, erityisesti deltamuunnos tarttuu helposti, rokotteet näyttävät estävän koronan vaikeaa tautimuotoa ja sairaalahoitoa.

Tähän mennessä hieman yli puolet Kalifornian lähes 40 miljoonasta on saanut täyden rokotesarjan.

Perjantai 9. heinäkuuta 2021 kello 12:00

Kiinalainen lääkeyhtiö Sinovac Biotechin CoronaVac-rokote on heinäkuusta 2020 alkaen hyväksytty käyttöön muun muassa Kiinassa, Brasiliassa ja Turkissa. Rokotteen kolmannen vaiheen koetulokset julkistettiin juuri Turkissa. Tutkimuksessa oli mukana 10 000 turkkilaista, ja alustavien tulosten mukaan rokote on turvallinen ja antaa hyvän suojan koronavirusta vastaan.

Rokotteen teho on 83,5 prosenttia. Tähän mennessä ei ole saatu ilmoituksia vakavista haittaoireista.

Seuraavaksi odotetaan, että rokote lähetetään kolmannen vaiheen testien jälkeen hyväksyttäväksi Euroopan lääkevirastoon (EMA).

Tutkimus tehtiin ennen kuin deltavariantti alkoi levitä, joten se ei anna tietoa siitä, miten hyvin kiinalaisrokote suojaa siltä. Deltavarianttia on tavattu lähes sadassa maassa, ja arvioiden mukaan siitä tulee pian vallitseva koronavirusmuunnos.

Keskiviikko, 7. heinäkuuta klo 12.18

Israelin terveysministeriön tutkimuksen mukaan Pfizerin rokote suojaa huolestuttavan huonosti koronaviruksen delta-variantilta. Tulokset osoittavat suojatehoksi 64 prosenttia, kun tartunnanaiheuttaja on delta-muunnos. Luku on paljon pienempi kuin rokotteen ensin ilmoitettu 94 prosentin suojateho.

Lue lisää: Delta-muunnos suurentaa vakavan koronataudin riskiä

Huonompi suojateho huolestuttaa, koska on enää vain ajan kysymys, milloin delta-variantista tulee maailmanlaajuisesti yleisin koronaviruksen versio.

Pettymyksen tuottaneesta tuloksesta huolimatta tutkimus osoitti Pfizerin rokotteen kuitenkin ehkäisevän 93 prosentissa tapauksista vakavan koronataudin.

Tähän mennessä on brittitietojen valossa näyttänyt siltä, että Pfizerin rokote antaa 88-prosenttisen suojan delta-muunnosta vastaan. Jos Israelissa tehty arvio osoittautuu oikeaksi, voidaan asiantuntijoiden mukaan olla pian pahassa pulassa.

Keskiviikko 30. kesäkuuta – kello 10.00

Syksyllä 2020 alustavat tiedot antoivat viitteitä siitä, että Tanskassa minkkien keskuudessa levinnyt SARS-CoV-2 cluster 5 -virus vaarantaisi koronarokotteiden tehon.

Syynä oli se, että cluster 5 -viruksessa oli mutaatioita piikkiproteiinissa, johon koronarokotteiden teho oli suunnattu. Siksi vaarana oli, että koronarokotteet eivät tehoaisi cluster 5 -virukseen.

Nyt vertaisarvioidussa tutkimuksessa, joka julkaistiin Frontiers in Microbiology -tiedelehdessä, todettiin, että huoli oli aiheellinen.

Piikkiproteiinin mutaatiot aiheuttivat nimittäin huomattavan vasta-aineresistenssin useilla tartunnan saaneilla. Se olisi voinut vaikuttaa rokotteen tehoon.

Cluster 5 -virusta tutkineet toteavat myös, että koronavirus jatkoi mutatoitumistaan tartunnan saaneissa minkeissä. Toisin sanoen niissä syntyi mutatoituneita cluster 5 -viruksia, joita ei vielä ole tutkittu perusteellisesti.

Kaikkien Tanskan minkkien lopettamisen jälkeen cluster 5 -viruksen aiheuttamat tartunnat vähenivät selvästi, ja vuoden 2021 alussa siitä ei enää ollut merkkejä Tanskassa otetuissa koronavirusnäytteissä. Viikolla 41 vuonna 2020 eli alle kuukausi ennen minkkien lopettamista 60 prosentissa kaikista koronatartunnoista Pohjois-Jyllannissa oli yhteys cluster 5 -virukseen.

Maanantaina 28.6. kello 16.00

Kesälomat alkavat, matkakuume nousee, ja lähes joka toinen EU-kansalainen on saanut vähintään yhden koronarokoteannoksen.

Rokotettuja on eniten Maltalla, missä yli 80 prosenttia maan 500 000 asukkaasta on rokotettu. Perää pitää Bulgaria, jossa rokotettuja on 14 prosenttia.

Pohjoismaissa Norja ja Ruotsi ovat noin 45 prosentilla hieman EU:n keskiarvoa jäljessä, kun taas Tanskassa ja Suomessa vähintään yhden annoksen saaneita on 55 ja 58 prosenttia.

Perinteisissä lomamaissa Italiassa, Ranskassa, Espanjassa ja Kreikassa kesäkuun lopussa osaksi tai kokonaan rokotettuja oli 45–55 prosenttia. Maailmanlaajuisesti rokotekattavuus näyttää kuitenkin paljon synkemmältä.

Vain 23 prosenttia maailman väestöstä on saanut vähintään yhden annoksen. Afrikassa luku on alle 3 prosenttia.

Uuden tutkimuksen mukaan naiset ja ikääntyneet menettävät useammin haju- ja makuaistinsa koronan vuoksi.

Noin 30 prosenttia kaikista koronatartunnan saaneista menettää haju- ja makuaistinsa.

Näin todetaan uudessa tanskalaisen Århusin yliopiston tutkimuksessa, jossa oli mukana 210 tartunnan saanutta ja 630 verrokkiryhmän jäsentä. Tutkimuksessa henkilöitä seurattiin 90 päivän ajan.

Tutkimukseen osallistuneiden piti kirjata oireensa joka päivä.

Tuloksista selvisi myös, että naisilla on neljä kertaa miehiä suurempi riski saada koronan jälkioireita ja menettää haju- ja makuaisti.

Ikääntyneillä oli myös suurempi riski saada jälkioireita, mutta se selittynee sillä, että vanhemmille ihmisille korona on yleensäkin kovempi tauti kuin nuoremmille.

Naisten jälkioireet tutkijat selittävät sillä, että miehet ja naiset reagoivat sairauteen eri tavalla.

Miehillä koronan oireet ovat usein lyhytaikaisia mutta vakavia, kun taas naisilla korona on lievempi mutta kestää pidempään.

Maanantai, 21. kesäkuuta klo 15.01

Koronarokotteiden puutteen vuoksi kaikki eivät ole saaneet samaa valmistetta ensimmäisellä ja toisella rokotuskeralla. Suomessa eri koronarokotevalmistetta on annettu pääasiassa niille alle 65-vuotiaille, jotka ensimmäisellä rokotuskerralla saivat AstraZenecan adenovirusvektorirokotetta. He saavat toisena rokotteena mRNA-rokotteen eli BioNTechin ja Pfizerin tai Modernan valmisteen. Siitä ei kuitenkaan näytä olevan haittaa, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Itse asiassa rokotteiden yhdistelmä on osoittautunut tehokkaaksi.

Tutkijoiden mukaan rokoteyhdistelmän lisäteho syntyy rokotteiden eri vaikutustavoista, Pfizerin ja BioNTechin sekä Modernan mRNA-rokotteissa on eri vahvuudet kuin AstraZenecan ja Johnson & Johnsonin perinteisemmissä rokotevalmisteissa.

Lue myös: Näin koronarokote toimii

Berliiniläisen Charité-sairaalan tutkijoiden mukaan ristiin rokottaminen AstraZenecan valmisteella ja mRNA-rokotevalmisteella antaa tehokkaamman suojan kuin kaksi annosta samaa valmistetta.

Ensimmäiset tulokset viittaavat siihen suuntaan, että Pfizerin ja BioNTechin rokotteen ja AstraZenecan rokotteen yhdistelmä suojaa vähintään yhtä hyvin kuin kaksi annosta Pfizerin ja BioNTechin valmistetta. Seuraavaksi pitää selvittää, ovatko muut rokoteyhdistelmät yhtä tehokkaita.

Saksalaisen CureVac-lääkeyrityksen välianalyysissä uuden rokotteen teho oli pettymys. Tutkimuksessa tehtiin yli 40 000 testiä vähintään kolmellatoista eri virusvariantilla.

Alustavien tulosten mukaan CureVacin rokote antaa vain 47 prosentin suojan koronavirustautia vastaan. Se on pettymys, sillä esimerkiksi Modernan ja Pfizerin rokotteen suoja on noin 90 prosenttia.

CureVac, joka tekee rokotteellaan viimeisiä testejä, ei vielä ole hakenut Euroopan lääkeviraston hyväksyntää.

Huonot tulokset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että rokote hylättäisiin kokonaan. Se muun muassa säilyy tavallisessa jääkaappilämpötilassa, joten sen kuljettaminen on helppoa.

Perjantai 11. kesäkuuta kello 10.00

Tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että vakavan koronavirustaudin sairastaneet voivat saada pitkään kestävän immuniteetin tautia vastaan.

Se, päteekö sama ilmiö myös lievän koronan sairastaneihin, on ollut epäselvää, sillä tutkimuksissa, joissa on seurattu lievän koronataudin sairastaneita, ei ole aiemmin havaittu vastaavanlaista immuniteettia.

Nyt tuoreet tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että lieväkin korona voi antaa pitkään kestävän suojan tautia vastaan.

Lievän koronan sairastaneilta on luuytimestä löydetty immuunijärjestelmän soluja, jotka suojaavat koronalta. Solut ovat luuytimessä ikään kuin horroksessa ja tuottavat pieniä määriä vasta-aineita, kunnes ne kohtaavat viruksen seuraavan kerran.

Periaatteessa nämä immuunisolut voivat tuottaa vasta-aineita läpi elämän, mutta koronaviruksen tapauksessa asiasta ei ole vielä varmuutta.

Tutkijat jatkavat työtään ja selvittävät asiaa.

Maanantai 7. kesäkuuta 2021 klo 13:31

Britanniassa Walesissa toimivan Swansean yliopiston tutkijat ovat löytäneet vihreästä teestä superaineen, joka saattaa torjua koronaa.

Tekoälyn avulla tutkijat analysoivat erilaisia luonnossa esiintyviä aineita. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää uusia keinoja torjua koronavirusta.

Vihreästä teestä tutkijat löysivät epigallokatekiinin, joka todettiin tehokkaaksi aineeksi taistelussa SARS-CoV-2-virusta vastaan.

Kysymyksiin siitä, miten paljon epigallokatekiinia tarvitaan ja onko aine tehokkaampi ennaltaehkäisynä vai hoitona, tutkijat eivät vielä ole löytäneet vastausta.

Yksi asia on kuitenkin varma: jos tutkimukset osoittautuvat oikeiksi, epigallokatekiini olisi sekä edullinen että helposti saatavilla oleva koronan hoitomuoto.

Torstaina 3. kesäkuuta 2021 klo 12:00

Kaakkois-Brasilassa Serranan kaupungissa tehty koe osoittaa, että jos suurin osa aikuisväestöstä rokotetaan, koronavirus häviää. Eikä rokotteen tarvitse olla edes markkinoiden tehokkain.

Tiedotustilaisuudessaan Serranassa viranomaiset kertoivat, että noin kolme neljäsosaa kaupunkilaisista sai keväällä kaksi annosta kiinalaista CoronaVac-rokotetta.

Rokote osoittautui todella tehokkaaksi: ennen rokotusten aloittamista vallinneeseen tilanteeseen verrattuna koronavirustartunnat vähenivät 80 prosenttia, sairaalahoitoa tarvitsevien määrä pieneni 86 prosenttia ja koronakuolemia oli 95 prosenttia vähemmän.

Rokotekokeen ansiosta Serranan noin 45 000 asukasta elävät nyt koronaviruksettomassa keitaassa muuten COVID-19-taudista erityisen paljon kärsineessä maassa.

Tuloksesta tekee mielenkiintoisen se, että käytetyn rokotteen suojatehoksi on potilaskokeissa todettu ”vain” 65 prosenttia. Modernan ja Pfizer-BioNTechin valmisteiden teho oli vastaavissa tutkimuksissa noin 95 prosenttia.

Tämä antaa aihetta olettaa, että joukkorokotukset Modernan ja Pfizer-BioNTechin valmisteilla onnistuvat vielä paremmin.

Keskiviikko 26.5.2021 kello 12.00

Koronatartunnoista suurin osa saadaan kotioloissa, missä lähikontakteja on vaikeaa välttää.

Jos tartunnan saanut on saanut yhden koronarokoteannoksen kolme viikkoa ennen tartuntaa, hänen rokottamattomien perheenjäsentensä jatkotartunnat vähenevät 50 prosenttia verrattuna siihen tilanteeseen, että kaikki ovat rokottamattomia.

Tutkimuksessa oli mukana yli 57 000 brittiä 24 000 kotitaloudesta. Näissä tapauksissa rokotettu oli saanut koronatartunnan. Verrokkiryhmänä oli miljoona rokottamatonta koronatapausta.

Aiemmin tiedettiin, että jo ensimmäinen koronarokote suojaa kuolemalta ja vakavalta tautimuodolta. Nyt selvisi, että rokote estää myös tartuntoja.

Keskiviikko 19. toukokuuta klo 11.34

Koronataudin sairastaminen lähes kuusinkertaistaa riskin saada erektio-ogelmia. Näin todetaan italialaisen Tor Vergata -yliopiston tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin koronan ja impotenssin yhteyttä.

Tutkijoiden mukaan erektiohäiriöt voivat olla joko ohimenevä vaiva tai koronataudin myöhäisoire.

Impotenssi liittyy siihen, että koronavirus aiheuttaa häiriöitä verenkierrossa ja erektio ei onnistu ilman hyvin toimivia verisuonia.

Saadakseen selville, miten pitkään koronan aiheuttama impotenssi voi kestää, yhdysvaltalaisen Miamin yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet peniskudoksen sisältämiä SARS-CoV-2-viruksia.

Tähän mennessä tutkijat ovat löytäneet jälkiä koronaviruksista jopa kahdeksan kuukautta koronatartunnan jälkeen.

Maanantai 10. toukokuuta klo 11:41

Kolmelle italialaiselle paksusuolen syöpää sairastavalle koronatauti oli paras lahja ikinä.

Vastoin odotuksia syöpäpotilaille kävi niin, että heidän kasvaimensa kutistuivat SARS-CoV-2-taudin aikana. Näin todetaan uudessa tutkimuksessa, jonka Italian terveysministeriö esitteli.

Ei ole vielä selvää, miksi potilaiden kasvaimet kutistuivat koronataudin aikana. Tutkijat olettavat, että virus on tarttunut syöpäsoluihin, mikä on saanut immuunijärjestelmän hyökkäämään niiden kimppuun.

Tutkijat toivovat, että tulokset voivat auttaa kasvattamaan ymmärrystä immuunijärjestelmästä ja siitä, miten SARS-CoV-2 leviää elimistössä.

Perjantai 7. toukokuuta 2021 klo 14:00

Uusi Modernan kehittämä COVID-19-tehosterokote voi suojata brasilialaisilta ja eteläafrikkalaisilta koronamuunnoksilta, todetaan uudessa tutkimuksessa alustavien kokeiden perusteella.

Koska nykyiset rokotteet voivat olla tehottomia useita muunnoksia vastaan, Moderna on alkanut kehittää tehostetta uusien muunnosten pysäyttämiseksi.

Ensimmäiset hiirikokeet olivat lupaavia, ja nyt tehostetta on ensimmäistä kertaa kokeiltu ihmisillä.

Moderna on testannut tehosterokotetta 40 ihmisellä, jotka olivat saaneet Modernan kummatkin rokoteannokset 6-8 kuukautta sitten. Puolella ryhmästä oli ennestään vasta-aineita eteläafrikkalaista B.1.351- ja brasilialaista P1-muunnosta vastaan.

Koehenkilöt saivat joko uuden annoksen alkuperäistä rokotetta tai annoksen tehosterokotetta. Tulos oli, että kummallekin ryhmälle kehittyi enemmän vasta-aineita muunnoksia vastaan, mutta tehosteen saaneilla oli 150 prosenttia enemmän vasta-aineita kuin alkuperäistä rokotetta saaneilla.

Tehosterokote on vielä kokeiluvaiheessa, ja tarvitaan lisää tutkimuksia ennen kuin voidaan tehdä lopullisia päätelmiä.

Torstaina 29. huhtikuuta kello 13.11

Pidä kahden metrin turvaväli aina, jos se on mahdollista - tai pysy nyt ainakin metrin päässä. Terveysviranomaisten ohjeet ovat olleet aika yksiselitteisiä. Massachusettsin teknisen korkeakoulun MIT:n mukaan kahden metrin turvaväli ei kuitenkaan riitä tartuntojen ehkäisyyn sisätiloissa.

Tutkimustuloksista käy ilmi kolme tekijää, jotka ovat turvaväliä tärkeämpiä sisätiloissa: maskien käyttö, tilan tuuletus ja ilman suodatus.

Tutkijat painottavat kuitenkin sitä, että turvavälejä ei kannata laiminlyödä – mutta ne voivat toisaalta antaa valheellisen turvallisuudentunteen tilassa, jossa on huono ilmanvaihto.

Mitä pidemmän ajan ihminen oleskelee tilassa, jossa on huono ilmanvaihto, sitä suuremmaksi tartuntariski kasvaa. Huonosti tuulettuva tila voi tutkijoiden mukaan aiheuttaa tartuntoja lähes 20 metrin etäisyydeltä jopa maskeja käytettäessä.

Keskiviikko 28. huhtikuuta kello 13.00

Runsas vuosi sitten koronavirusepidemian keskus oli Kiinan Wuhan. Nyt tutkijat ovat analysoineet kaikki kaupungin rekisteröidyt koronatapaukset 2.12.2019–18.4.2021 ja kartoittaneet, miten virus levisi. Tuloksista selvisi, että lapset olivat pahimpia tartunnan levittäjiä.

Tutkimus kattoi 27 101 taloutta, joissa oli kaikkiaan 87 159 koronatartunnan saanutta. Kun alle yksivuotiaat lapset jätetään huomiotta, niin vähiten koronaoireita saivat alle 13-vuotiaat lapset.

Kuitenkin juuri alle 20-vuotiaat levittivät tautia eniten. Riski, että alle 20-vuotias tartutti koronan toiseen ihmiseen, oli yli 60 prosenttia suurempi kuin riski, että yli 60-vuotias levitti tautia edelleen.

Syynä on se, että nuoret ihmiset ovat yleensä terveitä tartunnan saaneita, joilla ei ole koronaoireita, mutta he tartuttavat lähellään olevia.

Suurimmassa osassa maailmaa lapsia ja nuoria ei rokoteta koronaa vastaan, sillä tarjolla olevia rokotteita ei ole testattu tällä ikäryhmällä. Lisäksi nuorilla ihmisillä korona aiheuttaa vain harvoin vakavia oireita. Rokotuskäytäntöä pitää ehkä miettiä uudelleen, kun näyttää siltä, että nuoret aiheuttavat suhteellisesti erittäin suuren osan jatkotartunnoista.

Perjantaina 23. huhtikuuta klo 09.00

Hyvä suuhygienia ehkäisee reikiintymistä, ientulehdusta ja pahanhajuista hengitystä – ja se voi estää myös vaikean tautimuodon covid-19-tartunnassa.

Tutkimus, johon on osallistunut brittiläisiä, yhdysvaltalaisia ja eteläafrikkalaisia tutkijoita, osoittaa, että huonot hampaat ja verenvuoto ikenistä voivat tarjota virukselle oikotien verenkiertoon jo suuontelosta sen sijaan, että joutuisi odottamaan keuhkoihin asti.

Suuontelosta koronavirus voi kulkeutua verenkierron mukana keuhkoihin ja kasvattaa vakavan – mahdollisesti kuolemaan johtavan – tautimuodon riskiä.

Tutkijat uskovat, että heidän havaintonsa voi pelastaa henkiä. Edulliset ja yksinkertaiset keinot, kuten hampaiden harjaus ja suuvedet voivat vähentää koronaan kuolleiden määrää maailmanlaajuisesti.

Aiemmin tänä vuonna egyptiläiset tutkijat julkaisivat tutkimuksen, joka myös viittasi yhteyteen huonon suuhygienian ja vaikeiden covid-19-tautitapausten välillä.

Torstai 15. huhtikuuta 2021 klo 12.00

Ensimmäisenä maana maailmassa Tanska lopetti kokonaan Astra Zenecan koronarokotteen käytön. Päätös perustuu siihen, että rokotteen sivuvaikutusten vuoksi muun muassa perusterve 60-vuotias nainen kuoli. Euroopan lääkeviranomainen (EMA) on todennut, että rokotteen ja harvinaisten veritulppien välillä on yhteys.

Tanskan terveysviranomaiset arvioivat, että parantuneen koronatilanteen ja muiden rokotteiden tarjollaolon vuoksi maan ei kannata ottaa rokotteen aiheuttamaa riskiä.

Päätös tarkoittaa sitä, että vanhempien ikäryhmien rokottaminen Tanskassa myöhästyy muutamalla viikolla. Tanskan terveysviranomaiset ilmoittivat kuitenkin, että jos koronatilanne maassa heikkenee, Astra Zenecan rokote otetaan uudelleen käyttöön.

Suomessa Astra Zenecan rokotetta annetaan THL:n linjauksen mukaan yli 65-vuotiaille.

Keskiviikko 14. huhtikuuta 2021 klo 08.38

Viime vuonna tutkijat selvittivät,että koronavirus säilyy eri pinnoilla jopa kolme vuorokautta.

Siksi monissa maissa ohjeistettiin, että julkisissa tiloissa pintoja pitää puhdistaa perusteellisesti monta kertaa päivässä, jotta virukset eivät pääsisi käsien välityksellä kasvoille ja limakalvoille.

Nyt tuore yhdysvaltalaistutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että riski saada koronatartunta saastuneiden pintojen välityksellä on hyvin pieni – vähemmän kuin yksi kymmentätuhatta kosketusta kohden.

Uusi tieto on saanut Yhdysvaltojen tautikeskuksen (CDC) arvioimaan uudelleen suosituksiaan, ja nyt suositellaan normaalia siivousta.

Jos alueella kuitenkin on runsaasti koronatapauksia, siivoussuositus voi olla nomaalia tiukempi. Samoin niissä tapauksissa, joissa tiedetään, että koronatartunnan saanut on ollut kosketuksissa pintojen kanssa.

Suomessa suositellaan puhdistusta näiden ohjeiden mukaan.

Perjantai 9. huhtikuuta klo 17.38

Euroopan lääkevirasto EMA muutti mielensä kiistellystä AstraZenecan rokotteesta. Nyt EU-virasto myöntää, että rokotteen ja raportoitujen veritulppatapausten välillä on yhteys.

EMA kutsuu nyt veritulppia ”erittäin harvinaiseksi haittavaikutukseksi” mutta pitää edelleen kiinni siitä, että riski kuolla koronavirustautiin on suurempi kuin rokotteen aiheuttama riski. EMA:n tuoreimman tutkimuksen mukaan noin 34 miljoonan rokotetun joukossa on dokumentoitu 222 veritulppatapausta.

Veritulppia ovat saaneet lähinnä alle 60-vuotiaat naiset – ja niitä on esiintynyt useimmiten kahden viikon aikana rokotuksesta. EMA painottaa, että on tärkeä hakeutua sairaalaan, jos ilmenee joitain näistä oireista:
• Hengenahdistus
• Rintakivut
• Jalan turvotus
• Jatkuvat mahakivut
• Kova ja toistuva päänsärky
• Näköhäiriöt
• Pienet verenpurkaumat muualla kuin pistoskohdassa

EMA suosittelee yhä AstraZenecan valmisteella rokottamista, mutta useat maat ovat silti rajoittaneet sen käyttöä. Britannia lupaa muita rokotevaihtoehtoja alle 30-vuotiaille, kun taas Italiassa ja Espanjassa AstraZenecan rokotetta annetaan tästä lähtien vain yli 60-vuotiaille.

AstraZenecan rokote, jonka nimeksi hiljattain vaihtui Vaxzevria, on ollut kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten tarkkailussa maaliskuun alusta, jolloin ensimmäisenä Tanskassa alettiin epäillä rokotteen aiheuttavan harvinaista veritulppatyyppiä.

Tiistaina 30. maaliskuuta kello 15.15

Uusi nanorokote saa lisätehoa mikroskooppisista kultahiukkasista. Rokote osoittautui lupaavaksi ensimmäisissä hiirikokeissa, todetaan San Luis Potosín autonomisen yliopiston raportissa.

Uusi menetelmä voi meksikolaistutkijoiden mukaan johtaa rokotteeseen, joka tuottaa täydellisen immuniteetin COVID-19-taudille.

Nanotekniikka perustuu siihen, että koronaviruksen vaarattomaksi tehdyt piikkiproteiinit liimataan pieniin kultahiukkasiin, jotka kuljettavat ne soluihin. Soluissa immuunijärjestelmä käynnistää reaktion, jonka ansiosta elimistö pystyy puolustautumaan oikeaa virusta vastaan.

Seuraavassa vaiheessa meksikolaista kultarokotetta testataan isommilla eläimillä, minkä jälkeen toivottavasti saadaan lupa kokeilla sitä ihmisillä.

Torstai 25. maaliskuuta kello 10.58

Kahdessa tutkimuksessa sekä ranskalaiset että yhdysvaltalaiset tutkijat ovat havainneet koronaviruksen brittimuunnosta B.1.1.7. koirilla ja kissoilla.

Tutkijat pääsivät tartunnan saaneiden eläinten jäljille, kun lontoolainen eläinsairaala raportoi, että heillä on epätavallisen paljon karvaisia potilailta, joilla on tulehdus sydänkudoksessa. Pahimmassa tapauksessa tulehdus voi johtaa sydäpysähdykseen.

Tutkijat eivät kuitenkaan löytäneet riittävästi todisteita sille, että virus olisi syynä eläinten sydänongelmiin.

Yhdysvalloissa Texas AM -yliopiston tutkijat löysivät koronaviruksen brittivariantin saman perheen koiralta ja kissalta. Omistajalla oli myös koronatartunta. Lontoossa viidellä yhdestätoista lemmikinomistajasta oli myös korona.

Tutkimuksia ei ole vielä vertaisarvioitu. Tutkijat eivät halua tehdä päätelmiä siitä, leviääkö B.1.1.7-muunnos erittäin helposti lajien välillä eikä siitä, mikä on lemmikkien osuus koronatartuntojen leviämisessä.

Tiistaina 23. maaliskuuta klo 14:17

Hengenahdistus, yskä ja väsymys ovat tunnettuja koronavirustaudin oireita. Nyt tutkijat ovat liittäneet listalle myös kuulon menetyksen.

Kun Manchesterin yliopiston ja Manchesterin biolääketieteellisen tutkimuskeskuksen (BRC) tutkijat kävivät läpi 56 eri tutkimusta, selvisi COVID-19-taudin ja kuulon menetyksen yhteys.

Tutkimus osoitti, että 7,6 %:lla haastatelluista esiintyi koronavirustaudin yhteydessä kuulon heikkenemistä tai häviämistä. Lisäksi 14,8 % kärsi tinnituksesta ja 7,2 % koki huimausta.

Oireiden keston ja muiden tekijöiden – kuten potilaiden elintapojen – vaikutus asiaan vaatii kuitenkin vielä lisäselvityksiä.

Keskiviikkona 17. maaliskuuta klo 13.00

Taistelussa COVID-19-tautia vastaan kasvomaskit ovat hyvä keino estää tartuntojen leviämistä. Eri puolilla maailmaa niitä on totuttu käyttämään päivittäin, mutta nyt Etelä-Tanskan ja yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston tutkijat varoittavat, että tällä terveyden vaalimistavalla on varjopuoli.

Kertakäyttömaskit koostuvat pääasiassa muovisista mikrokuiduista, ja pois heitetyt maskit päätyvät usein luontoon, missä ne hajoavat mikromuoviksi. Päivittäiset yli 4 miljardia kasvomaskia merkitsevät, että edessä saattaa olla maailmanlaajuinen saasteongelma. Ja toisin kuin moni muu muovityyppi kasvomaskien muovi ei ole kierrätyskelpoista.

Ratkaisu ei ole luopua kasvomaskeista. Sen sijaan tutkijat ehdottavat käytettyjen kasvomaskien keräyksen tehostamista, uusia tehokkaampia pestäviä kestomaskeja ja sitä, että tuottajat siirtyvät käyttämään ympäristöystävällisempiä materiaaleja.

Keskiviikko 10. maaliskuuta klo 10.53
Pelottaako neulan tökkääminen käsivarteen? Ratkaisu on jo kehitteillä. Suomalaistutkijat ovat keksineet nenäsumutteen, joka sekä antaa suojan COVID-19-tautia vastaan että on muuten terveyden kannalta hyödyllisempi.

Nenäsuihkeen taustalla ovat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat, jotka ovat jo testanneet rokotetta hyvin tuloksin eläimillä.

Rokote perustuu samantyyppiseen geeniterapiatekniikkaan, jolla jo hoidetaan kurkunpään syöpää ja sydän- ja verisuonitauteja.

Rokote sisältää mRNA-molekyylejä, ja sitä suihkutetaan nenään. Molekyylit sisältävät koronaviruksen proteiinien rakennusohjeen. Niiden avulla immuunijärjestelmä oppii tunnistamaan viruksen ja ihminen tulee immuuniksi sairaudelle.

Tutkijoiden mukaan nenäsuihke antaa paremman suojan kuin nykyiset rokotteet, koska se saa myös syntymään toisenlaisia vasta-aineita, jotka suojaavat limakalvoja paremmin.

Nenäsuihkerokotteella on myös se etu, että se on suunniteltu suojaamaan niin eteläafrikkalaiselta ja brasilialaiselta kuin brittiläiseltä koronamuunnokseltakin.

Suunnitelmissa on testata suihketta ihmisillä lähikuukausina, jotta sen tuotanto saataisiin käyntiin.

Torstaina 25. helmikuuta klo 11:00

Onko sinulla ollut koronavirus – entä menetitkö hajuaistisi?

Jos hajuaisti on vielä hukassa, näillä muutamalla tieteellisellä neuvolla voit saada se takaisin.

Paras tapa palauttaa hajuaisti on harjoitella haistamista.

Näin harjoitat hajuaistiasi:

• Etsi neljä tuoksua, jotka ovat voimakkaita ja jotka olet aina tunnistanut, esimerkiksi appelsiini, vanilja, minttu ja neilikka.
• Pidä tuoksuja lähellä niin, että pystyt haistelemaan niitä usein. Toimi seuraavasti.
• Nosta yksi tuoksuista nenän alle ja vedä voimakkaasti tuoksua nenääsi. Tee samoin kaikille tuoksuille.
• Toista prosessi vähintään 8-12 kertaa päivässä. MItä enemmän haistelet, sitä parempi.
• Vaikka tuloksia ei alkaisi kuulua, jatka harjoittelua. Tutkimus osoittaa, että mitä useamman viikon harjoittelu kestää, sitä parempia tulokset ovat.
• Vaihda tuoksut toisiin joka 12. viikko.
• Jos oireet jatkuvat, mene lääkäriin.

Perjantai 19. helmikuuta klo 12:00

EU:n jäsenmaissa rekisteröitiin viime vuonna kuolemantapauksia 450 000 enemmän kuin maalis-marraskuussa yleensä.

Tämän kertovat Eurostatin uudet tilastot.

Kuolinlukuja verrattiin samaan ajanjaksoon vuosina 2016–2019.

Ylikuolleisuus osoittaa, miten koronavirus on vaikuttanut Eurooppaan vuonna 2020, koska luvut on laskettu kaikista rekisteröidyistä kuolemantapauksista.

Pahin tilanne on ollut Puolassa, jossa ylikuolleisuus oli marraskuussa 97 %.

Keskiviikkona 17. helmikuuta klo 10:30

Koronaviruksen brittivariantti B.1.1.7 on arvioitu 30–50 prosenttia tarttuvammaksi kuin vanhemmat virusvariantit.

Nyt näyttää siltä, että brittivariantti on myös tappavampi.

Brittiläisessä raportissa, joka kokoaa tähän asti tehdyt B.1.1.7-tutkimukset, arvioidaan, että variantti aiheuttaa todennäköisesti enemmän vakavia tautitapauksia ja kuolemia.

Tutkijat ovat kuitenkin yhä vasta keräämässä tietoa variantista, ja kuva voi vielä muuttua.

Torstaina 11. helmikuuta klo 16.21

Etelä-Afrikan viranomaiset ovat päättäneet toistaiseksi keskeyttää koronarokotukset AstraZenecan valmisteella. Näin totesi terveysministeri Zweli Mkhize brittiläisen The Guardian -lehden mukaan.

Koetulokset osoittavat, että rokotteella on ”hyvin pieni tai olematon” teho koronaviruksen eteläafrikkalaiseen mutaatioon (B.1.351/501Y), joka aiheuttaa suurimman osan Etelä-Afrikan tartunnoista.

”Tulokset osoittavat arvioidun tehon tätä [eteläafrikkalaista] varianttia vastaan olevan 10 %,” selitti tutkimusjohtaja Shabir Madhi Witwatersrandin yliopistosta.

AstraZeneca ilmoitti, että yrityksen arvion mukaan rokote voi kaikesta huolimatta torjua eteläafrikkalaisen muunnoksen vaikeita tautimuotoja mutta että sen teho on heikompi kuin muita muunnoksia vastaan.

Torstai 4. helmikuu 2021 – klo 13:00

Yli 100 miljoonaa ihmistä on saanut koronavirustartunnan, mutta pandemia on estänyt vielä useampaa sairastumasta tavalliseen influenssaan.

Tuorein Euroopan terveysviranomaisten raportti kertoo, että diagnosoitujen influenssatapausten määrä on 98 prosenttia pienempi kuin samana ajanjaksona viime vuonna, ja Yhdysvalloissa pudotusta on ollut peräti 99 prosenttia.

Tavallisena vuonna noin 5-10 prosenttia maailman väestöstä saa influenssatartunnan. Tämä merkitsee 400-800 miljoonaa sairastunutta. Heistä jopa viisi miljoonaa ihmistä sairastuu niin vakavasti, että he joutuvat sairaalahoitoon, ja jopa 500 000 ihmistä kuolee tautiin.

Tartuntalukujen lasku merkitsee, että jopa 790 miljoonaa ihmistä EI sairastunut influenssaan vuoden aikana.

Laskua selittää se, että suositukset maskien käytöstä, turvaetäisyydestä ja käsien pesusta, jotka ovat ehkäisseet COVID-19-taudin leviämistä, ehkäisevät myös influenssan leviämistä.

Torstai 28. tammikuuta 2021 – klo 12:00

Yhdysvaltalaistutkijat Alabaman yliopistosta tarkastelivat koronapotilaita, joilla on diabetes, sillä diabetes lisää vakavan koronavirustaudin riskiä.

Tulokset osoittivat hieman yllättäen, että koronatartunnan saaneilla diabeetikoilla, jotka saivat metformiinia, oli selvästi matalampi kuolleisuus kuin niillä, joiden diabetesta hoidettiin jollain toisella lääkkeellä.

Metformiinia saaneiden kuolleisuus oli 11 prosenttia, kun taas potilailla, jotka eivät saaneet metformiinia, kuolleisuus oli 24 prosenttia. Sukupuoli, ikä, etninen tausta, paino ja muut sairaudet, kuten korkea verenpaine, eivät vaikuttaneet kuolleisuuteen.

Tutkijoiden mukaan syynä voi olla olla se, että metformiini ehkäisee tulehduksia ja trombooseja. Tutkijat muistuttavat, että asiaa pitää vielä tutkia, ennen kuin siitä voidaan tehdä päätelmiä.

Keskiviikko 27. tammikuuta klo 11.15

Virus muuntuu useimmiten joko tappavampaan tai tarttuvampaan suuntaan.

Pahinta on luonnollisestkin se, jos viruksesta tulee sekä tappavampi että tarttuvampi.

Uudet koronamuunnokset Britanniasta, Romaniasta ja Etelä-Afrikasta ovat yleensä tarttuvampia. Se aiheuttaa suuren ongelman, koska mitä useampi saa tartunnan, sitä useampi myös lopulta kuolee tautiin.

Matemaattiset laskelmat osoittavat, kuinka monta kuolee koronavirukseen kuukauden kuluessa, jos viruksen tarttuvuus ja tappavuus muuttuvat.

Esimerkki:

Jos tartunnan saaneita on 10 000, kuuden päivän kuluessa tartunnan saaneita on taas enemmän. Viruksen voi nimittäin tartuttaa toiseen 4–6 vuorokauden kuluttua.

Se tarkoittaa sitä, että kuukauden kuluessa ehtii esiintyä viisi tartuntaketjua, missä uudet tartunnan saaneet tartuttavat taas uusia ihmisiä.

WHO arvioi, että koronaviruksen tappavuus on 0,3–1 %, ja jos tarttumisluku on 1,1 – toisin sanoen yksi tartunnan saanut tartuttaa vielä 1,1 henkilöä – saadaan seuraava laskelma:

(Alun perin tartunnan saaneiden määrä x tarttumisluku ^ tartuntaketjujen määrä kuukauden kuluessa x tappavuus)

Tässä tapauksessa siis: (10 000 x 1,1^ 5) x 0,8%

Se tarkoittaa, että kuukauden kuluttua kuolleita olisi 129.

Mutta entä jos tappavuus lisääntyy? Tai tarttumisluku kaksinkertaistuu.

Kuinka moni silloin menehtyy?

Kokeile itse tästä:

Tarttumisluku valitse 0–10:

1.1

Tappavuus valitse 0–10 %:

0.8 %

Kuolleiden määrä kuukauden kuluttua:

129

Perjantai 22. tammikuuta 2021 - klo 11:30

Rokoteannosten puute on saanut useat maat laiminlyömään rokotevalmistajien ohjeita, ja tilanne voi tarkoittaa uusien, vaarallisempien, mutaatioiden syntymistä koronaviruksesta.

Nyt tarjolla olevia rokotteita on annettava kaksi annosta, jotka annostellaan kolmen viikon välein, mutta rokotteiden saamiseksi mahdollisimman suurelle osalle väestöä muun muassa Britannian terveysviranomaiset ovat päättäneet jakaa käytössä olevat rokotteet niin monen ihmisen kesken kuin mahdollista.

Kun kaikki tarjolla olevat annokset käytetään ensimmäiseen rokotekertaan, niitä ei jää toiseen rokotuskertaan kolmen viikon päästä, vaikka sitä rokotteen teho sitä edellyttäisi.

Menettelytapa voi osoittautua äärimmäisen vaaralliseksi. Tätä mieltä on muun muassa virustutkija Paul Bieniasz Rockefeller-yliopistosta Yhdysvalloista. Hän väittää, että puoliksi rokotetuista ihmisistä tulee eräänlaisia käveleviä virustehtaita, jotka eivät ehkä itse sairastu mutta joissa viruksella on ihanteelliset olosuhteidet mutatoitua uusiksi, nykyisille rokotteille mahdollisesti vastustuskykyisiksi varianteiksi.

Virustutkijan pelkoa tukee tutkimus, joka käsitteli pitkäkestoisen ja kuolemaan johtaneen COVID-19-taudin kulkua yhdellä henkilöllä. Siinä lääkärit havaitsivat viruksen mutatoituvan potilaassa äärimmäisen nopeasti.

Torstai 14. tammikuuta 2021 - klo 9:00

Tanskalaistutkimuksessa on havaittu harvinaisen matalia K-vitamiinipitoisuuksia niillä potilailla, jotka ovat joutuneet koronavirustaudin vuoksi sairaalahoitoon, sekä potilailla, jotka ovat kuolleet koronavirustautiin. Vastaava havainto tehtiin myös hollantilaistutkimuksessa elokuussa 2020.

Tanskalaistutkimuksessa tarkasteltiin 138:aa koronapotilasta sekä 140:tä tervettä verrokkia. Tulokset osoittivat, että sairaalahoitoon joutuneilla potilailla oli selvästi alhaisempi K-vitamiinitaso kuin verrokkiryhmällä. Koronavirustautiin kuolleiden 43 potilaan K-vitamiinitaso oli tutkituista kaikkein alhaisin.

Syy siihen, miksi K-vitamiini vaikuttaa koronavirustaudin vakavuuteen, on edelleen epäselvä. Tanskalaiset ja hollantilaiset tutkijat kuitenkin toteavat, että K-vitamiini voi suojata joitakin keuhkojen kudoksia.

Tutkijat korostavat, että vielä ei tiedetä, oliko potilaiden K-vitamiitaso alhainen jo sairauden alkuvaiheessa, vai aiheuttaako koronavirustauti K-vitamiinin puutosta. Tutkijat eivät halua kehottaa ihmisiä nauttimaan lisää K-vitamiinia, sillä liiallinen annostus voi nimittäin olla vaarallista.

K-vitamiinia on vihanneksissa, kuten pinaatissa, ruccolassa, viherkaalissa, parsakaalissa, persiljassa, kikherneissä ja suippokaalissa.

Tanskalaistutkimusta ei ole vielä vertaisarvioitu.

Keskiviiikko 13. tammikuuta 2021

Napanuorasta saatavat kantasolut voivat pienentää vakavaa koronavirustautia sairastavien potilaiden riskiä kuolla keuhkojen toimintahäiriön vuoksi.

24 vakavaa koronavirustautia sairastavaa yhdysvaltalaispotilasta osallistui kokeeseen, jossa Miamin yliopiston tutkijat onnistuivat pelastamaan 91 prosenttia potilasta, joista kukin sai 200 miljoonaa kantasolua. Verrokkiryhmästä selvisi vain 42 prosenttia.

Lisäksi kantasoluhoitoa saaneet potilaat tervehtyivät nopeammin kuin muut vakavan koronavirustaudin sairastaneet potilaat. Napanuorasta otetut kantasolut lievittävät tulehdusta.

Tutkijat uskovat, että kantasolut estivät koronapotilaiden sytokiinimyrskyn eli tilan, jossa immuunijärjestelmä käy ylikierroksilla, mikä saa immuunijärjestelmän hyökkäämään itseään vastaan.

Miamin yliopiston Cell Transplant -keskuksen johtaja Camillo Ricordi kertoo, että yhdessä napanuorassa on riittävästi kantasoluja 10 000 potilaan hoitoon.

Seuraavaksi koetta aiotaan laajentaa potilaisiin, jotka eivät vielä ole vaikeasti sairaita, mutta joiden koronavirustauti on kehittymässä vakavaksi.

Perjantai 8. tammikuuta 2021

Pfizer ja BioNtech ovat ilmoittaneet, että niiden koronarokote tehoaa myös koronaviruksen Britanniassa ensimmäisen kerran havaittuun muunnokseen N501Y.

Koronaviruksen uusi muunnos on levinnyt nopeasti Britanniasta Pohjoismaihin. Muunnos on jopa 70 kertaa niin tarttuva kuin aiemmat koronavirusvariantit.

Pfizer, jonka rokote on läpäissyt EU:n nopean hyväksymisprosessin, toteaa Reutersílle:

”Olemme testanneet 16 eri mutaatiota. Yhdelläkään niistä ei ollut vaikutusta rokotteen tehoon. Ja se on hyvä uutinen.”

Samalla kuitenkin Pfizer toteaa, että Etelä-Afrikassa löydettyä E484K-koronavirusmuunnosta pitää vielä tutkia tarkemmin rokotteen kanssa.

Keskiviikko 6. tammikuuta kello 13.30

Jos olet epäonninen, porraskaide, ovenkahva tai hissin painike saattaa olla koronavirustartuntasi lähde. Pinnat, joita monet ihmiset koskettelevat päivittäin, ovat paikkoja, joista koronavirus voi jäädä käsiisi. Niistä voi myös alkaa paikallinen epidemia esimerkiksi sairaaloissa tai hoivakodeissa.

Tämäntapainen tartuntatie voidaan kuitenkin estää käyttämällä ovenkahvoissa ja painikkeissa kuparia muovin sijasta. Uuden tutkimuksen mukaan koronavirus on kuparipinnalla aktiivinen vain muutaman minuutin ajan. Muovi- tai puupinnoilla se voi olla aktiivinen monta tuntia tai jopa päiviä.

Kuparin, hopean ja kullan antibakteeriset ominaisuudet on tiedetty jo aiemmin, mutta tutkimuksessa yllättävää oli se, että kupari tehosi niin hyvin juuri koronavirukseen. Havainnolla on tuskin merkitystä nyt meneillään olevan pandemian aikana, mutta se saattaa vaikuttaa materiaalivalintoihin uudis- ja korjausrakentamisessa.

Perjantai 18. joulukuuta klo 13.00

Laajan brittiläisen tutkimuksen mukaan ihmisillä, joilla on Downin oireyhtymä, on keskimääräistä paljon suurempi riski sairastua vakavasti ja kuolla, jos he saavat covid-19-taudin.

Riski joutua sairaalahoitoon on viisi kertaa niin suuri kuin väestöllä keskimäärin, ja kuoleman riski on kymmenkertainen. Yli 40-vuotiailla sairaalahoitoon joutuneilla kuolleisuus on peräti 51 prosenttia.

Myös useat muut lääketieteelliset seikat, esimerkiksi diabetes, tekevät covid-19-taudista vaarallisemman, mutta Downin oireyhtymän vaikutus on selvästi suurempi kuin minkään muun havaitun riskitekijän. Se on saanut lääkärit suosittelemaan tämän ryhmän priorisointia rokotusten alkaessa.

Downin oireyhtymä on synnynnäinen ja parantumaton tila, joka johtuu siitä, että kehon soluissa on ylimääräinen kromosomi. Oireyhtymä altistaa kantajansa monille muille ongelmille. Heillä on yleensä suurempi riski saada hengitystieinfektioita, heikentynyt näkö, liikapainoa, huono kuulo ja usein lyhyt elinikä. Noin yhdellä tuhannesta lapsesta on Downin oireyhtymä.

Keskiviikko 16. joulukuuta 2020 – klo 15.00

Tuoreessa tutkimuksessa on kartoitettu, milloin koronavirustartunnan saanut ihminen tartuttaa eniten muita.

Tulokset osoittavat, että tartunnan saaneilla henkilöillä on eniten virushiukkasia nielussaan ja nenässään (eli he tartuttavat eniten muita) viiden päivän ajan siitä päivästä alkaen, kun he havaitsevat oireet.

On olemassa myös merkkejä siitä, että koronatartunnan saanut voi levittää virusta jo muutama päivä ennen oireiden alkamista. Se voi selittää sen, miksi viruksen leviämistä on niin hankala estää.

Siksi tutkijat ehdottavat, että henkilöt, joilla on koronavirusoireita, eristäytyvät aivan heti oireet havaittuaan.

Keskiviikko 9. joulukuuta 2020 – klo 9.00

Kun pandemia puhkesi keväällä, monet toivoivat, että covid-19-taudista tervehtyneiden potilaiden veriplasmasta saataisiin tärkeä ase uutta koronavirusta vastaan. Nyt kuitenkin tieteellisessä The New England Journal of Medicine -aikakauslehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että plasma ei pysty jarruttamaan covid-19-taudin vakavaa etenemistä.

Sairaalahoitoon joutuneiden 228 potilaan ryhmässä ei voitu todeta eroa taudin kulussa eikä kuolleisuudessa plasmaa saaneiden ja lumelääkettä saaneiden välillä.

Plasma on kellertävää vasta-ainepitoista nestettä, joka erottuu verisoluista veren jähmettyessä. Sitä voidaan siksi käyttää niin sanottuun passiiviseen immunisaatioon, missä elimistöön sairauden ehkäisemiseksi tuodaan vasta-aineita jo immuniteetin saavuttaneesta ihmisestä tai eläimestä.

Passiivinen immunisaatio voi joissain tapauksissa antaa nopean mutta lyhytaikaisen suojan tautia vastaan. Menetelmä ei kuitenkaan näytä toimivan uuden koronaviruksen tapauksessa.

Perjantai 4. joulukuuta klo 12.00

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC uskoo, että koronatartunnat Pohjoismaissa lisääntyvät joulun aikaan. Tämä koskee erityisesti Tanskaa, Norjaa ja Ruotsia, joissa tartuntamäärien odotetaan jopa kaksinkertaistuvan.

Keskus ei pidä maiden tämänhetkisiä koronarajoituksia riittävinä, joten Tanskaa, Norjaa ja Ruotsia kehotetaan kiristämään koronatoimia, jotta tartuntojen määrä ei nousisi jouluna huimasti.

Suomi ei ECDC:n mukaan ole yhtä suuressa vaarassa, sillä meillä koronarajoitukset ovat tiukemmat.

Keskiviikko 2. joulukuuta 2020 – klo 8:30

Alankomaalaiset tutkijat ovat tarkastelleet 124:n koronasta toipuneen potilaan keuhkoja. Tulokset osoittavat, että keuhkokudos useimmissa tapauksissa toipuu tulehduksesta, mikä antaa toivoa ihmisille, jotka kärsivät koronavirustaudin myöhäisoireista, kuten rintakivuista ja hengitysvaikeuksista.

Tutkijoiden mukaan koronavirustaudista toipuminen muistuttaa keuhkokuumeesta ja vakavasta hengitysvajauksesta toipumista. Kun keuhkoihin on kerääntynyt nesteitä, elimistön toipuminen kestää pitkään.

Eroja sairaalahoidossa olleiden ja kotona sairastaneiden potilaiden välillä

Kaikkien koronapotilaiden toipuminen ei kuitenkaan tapahdu samalla tavalla. Tutkimuksessa potilaat oli jaettu ryhmiin sen mukaan, olivatko he saaneet sairaalahoitoa vai olivatko he sairastaneet kotona. Kun ryhmiä vertailtiin, niiden välillä oli selviä eroja.

Sairaalahoidossa olleet potilaat toipuivat selvästi nopeammin kuin kotona sairastaneet, vaikka kotona olleilla ei ollut niin vakavia oireita eikä heidän keuhkoistaan löytynyt muutoksia edes kuvauksissa.
Tutkijat toivovat, että koronan myöhäisoireita tutkitaan tarkemmin, jotta kaikki potilaat saavat oikeaa tietoa ja hoitoa.

Perjantaina 27. marraskuuta klo 12.00.

Koronavirus katoaisi nopeasti, jos 70 prosenttia väestöstä käyttäisi maskia aina kodin ulkopuolella. Näin todetaan Physics of Fluids -tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa. Artikkelin kirjoittaneet tutkijat ovat systemaattisesti käyneet läpi koko joukon tutkimuksia, joissa on keskitytty siihen, miten kasvomaski suojaa virusten leviämiseltä.

Otsikon toteamus vaatii kuitenkin, että 70 prosenttia väestöstä käyttää kirurgisia kertakäyttömaskeja – tyyppi IIR – ja että ihmiset käyttävät niitä oikein, toisin sanoen desinfioivat kätensä, ennen kuin laittavat maskin kasvoilleen, käyttävät maskia vain kerran ja huolehtivat siitä, että maski on kasvoilla oikein eli tiiviisti nenän ja leuan päällä.

Useasti käytettävät kangasmaskit eivät ole yhtä tehokkaita kuin kirurgiset maskit, sillä suuret pisarat pääsevät niiden läpi. Sellaistenkin käyttö hidastaa viruksen leviämistä, jos vain suurin osa väestöstä käyttää maskeja koko ajan, toteavat tutkijat.

Torstai 26. marraskuuta klo 10.30

Miksi koronavirustautiin kuolee enemmän miehiä kuin naisia? Tutkijat ovat etsineet vastausta kysymykseen aina pandemian alusta alkaen.

Nyt Chicagossa toimivan Illinois'n yliopiston tutkija on ehkä päässyt askeleen lähemmäksi vastausta.

Uudessa tutkimuksessa, joka perustuu aiempien tutkimusten analyysiin, professori Graziano Pinna toteaa, että naishormonit estrogeeni ja progesteroni voivat olla ratkaisevassa asemassa siinä, miten elimistö suojautuu koronavirusta vastaan.

Tutkimuksen mukaan naishormonit stimuloivat muun muassa vasta-aineiden tuotantoa, vahvistavat immuunisolujen toimintaa ja estävät ACE2-reseptorin toimintaa. ACE2-reseptori on kohta, johon koronaviruksen piikkiproteiinit hanakasti tarttuvat.

Tämä saattaa professori Pinnan mukaan olla yksi selitys siihen, miksi koronavirus iskee pahemmin miehiin ja ikääntyneisiin ihmisiin.

Tiistaina 24. marraskuuta klo 08:31

AstraZeneca-lääkeyrityksen koronarokote tarjoaa jopa 90 % suojan koronavirusta vastaan, selviää lupaavassa kokeessa, johon osallistui yli 20 000 koehenkilöä.

Rokote, jota kehittävät Oxfordin yliopiston tutkijat, erottuu muista kehitteillä olevista koronarokotteista siinä, että sitä voidaan kuljettaa huoneenlämpötilassa ja siksi sen jakelu tulee olemaan helpompaa ja edullisempaa. Lisäksi rokotteen massatuotanto on edullista, koska tekniikka ei ole uutta.

Kilpailijoiden Pfizerin ja Modernan rokotteet ovat niin sanottuja rna-rokotteita, joissa koehenkilöihin on ruiskutettu osa viruksen geneettistä koodia, kun taas Oxfordin rokote on tutumpaa rokotetyyppiä, jossa käytetään muokattua flunssavirusta ja opetetaan sen avulla immuunijärjestelmä tunnistamaan mahdollinen koronavirus ja torjumaan sen hyökkäys.

Oxfordin rokotetta voitaisiin laskelmien mukaan tuottaa alle 3,50 euron kappalehintaan, kun taas kilpailijoiden Pfizerin ja Modernan rokotteet maksaisivat hieman alle 17 ja reilut 28 euroa.

Erilainen annostus tarjoaa paremman suojan
AZD1222-nimellä tunnettu rokote tarjoaa 90 % suojan, kun sitä annetaan ensimmäisellä rokotekerralla puolet toisen rokotekerran annoksesta. Mikäli kummallakin kerralla rokotetta annetaan täysi määrä, suojausteho laskee 62 %:iin.

Tutkijat eivät tiedä, mistä ero johtuu, mutta he arvelevat, että liian iso ensiannos voi saada immuunijärjestelmän torjumaan rokotteen tai että pienempi annos, jota seuraa iso annos, jäljittelee paremmin viruksen luonnollista tarttumistapaa ja saa elimistössä aikaan paremman immuunivasteen.

Puolentoista rokoteannoksen käyttö kahden täyden annoksen sijaan merkitsee tutkimuksen johtajan professori Andrew Pollardin mukaan sitä, että rokotteita on nopeammin tarjolla useammille.

Perjantaina 20. marraskuuta klo 12.45.

Pitkään on tiedetty, että kasvomaskit soveltuvat parhaiten suojelemaan muita koronavirustartunnalta.

Nyt uudessa laajassa tutkimuksessa on tarkasteltu sitä, voiko maski myös estää terveitä ihmisiä sairastumasta.

Tulos on melko epäselvä.

Tutkimus osoittaa, että kasvomaski suojaa käyttäjää tartunnan saamiselta mutta teho on suhteellisen pieni. Tutkijoiden arvion mukaan kasvomaskin teho on 15–20 %, mikä tarkoittaa, että tartuntaa ehkäisevä teho ei ole merkittävä ja todellinen teho voi olla paljon korkeampi tai alhaisempi.

Tutkimus on jo ollut esillä tiedotusvälineissä, vaikka tuloksia ei ole vielä julkaistu. Tämä johtuu siitä, että useat lehdet eivät ole halunneet julkaista tutkimusta, koska se lietsoo väitteitä, että kasvomaskin käytöstä ei olisi mitään hyötyä. Tutkijat kuitenkin itse toteavat näin:

"Kasvomaskilla on yleisesti kaksi vaikutustapaa. Ensinnäkin missä määrin COVID-19-tartuntaa kantavat ihmiset tartuttavat vähemmän ihmisiä, kun he käyttävät kasvomaskia. Toiseksi, miten hyvin kasvomaskia käyttävät ihmiset ovat suojassa muilta. Vaikka tutkimuksessa ei havaittu jälkimmäisellä suurta vaikutusta, kasvomaskin käyttäminen on järkevää kummankin syyn vuoksi. Yhdessä terveysviranomaisten muiden ohjeiden noudattamisen kanssa”, toteaa ylilääkäri, professori Kasper Iversen Kööpenhaminan yliopistosta.

Tiistaina 17. marraskuuta klo 12.45.

Lemmikit ovat auttaneet monia ihmisiä selviytymään korona-ajan eristäytymisestä. Oman kodin jakaminen nelijalkaisen ystävän kanssa voi olla myös riski.

Tuoreessa tutkimuksessa espanjalaisen Granadan yliopiston tutkijat analysoivat Espanjan koronatartuntoja. He tulivat siihen tulokseen, että henkilöillä, joiden taloudessa on koira, on 78 prosenttia korkeampi riski saada koronavirustartunta kuin muulla väestöllä keskimäärin.

Korkeampaan riskiin voi tutkijoiden mukaan olla kaksi selitystä: koiran kanssa ulkoiltaessa omistaja tapaa kaduilla ja puistoissa muita ihmisiä ja altistaa siten itsensä tartunnalle.

Toinen mahdollisuus voi olla se, että koira kuljettaa viruksen kotiin. Koirat eivät sairastu koronaviruksesta, mutta ne voivat olla viruksen isäntiä ja siten tartuttaa sen ihmiseen.

Riskin pienentämiseksi tutkijat kehottavat huolehtimaan hygienista myös koiraa käsiteltäessä.

Tutkimuksessa selvisi myös se, että jos lemmikkinä on kissa, tartuntariski ei nouse. Ylivoimaisesti suurin riski saada koronavirustartunta on silloin, kun ihminen asuu samassa asunnossa tartunnan saaneen henkilön kanssa. Silloin tartuntariski kohoaa 600 prosenttia.

Maanantaina 16. marraskuuta klo 13:59

Moderna-yhtiön uusi rokote covid-19-tautia vastaan antaa suojan, jonka teho yrityksen mukaan on 94,5 %.

Moderna on yksi useista yhtiöistä, jotka näinä päivinä ovat saaneet päätökseen kauan kaivatut 3-vaiheen kokeet.

Moderna on tehnyt tutkimuksensa 30 000 ihmisellä, joista puolet sai kaksi annosta yhtiön rokotetta neljän viikon välein. Loput saivat lumerokotetta.

Sen jälkeen tutkittiin ensimmäiset 95 ihmistä, joille ilmaantui covid-19-taudin oireita.

Sairastuneista 90 ei ollut saanut rokotetta, kun taas vain viisi oli saanut uuden rokotteen.

Tästä syystä Moderna päättelee rokotteensa antaman suojan olevan 94,5 %.

Modernan rokote on niin sanottu mRNA-rokote - siinä käytetään hyväksi solujen omaa lähetti-RNA:ta - ja se saa soluissa muodostumaan uuden koronaviruksen pysäyttäviä vasta-aineita.

Torstaina 12. marraskuuta klo 15:23

18 prosentille – lähes joka viidennelle – niistä, jotka sairastuvat COVID-19-tautiin, kehittyy 2–12 viikkoa sairastumisen jälkeen jokin psyykkinen vaiva.

Näin paljastui tutkimuksessa, jossa Oxfordin yliopiston tutkijat kävivät läpi yli 62 000 COVID-19-potilaan sairauskertomukset. 62 000 potilaan joukossa oli sekä henkilöitä, joilla ei ollut aiemmin ollut psyykkisen sairauden diagnoosia, ja niitä, joilla oli aiemmin diagnosoitu sellainen.

Etenkin ahdistus, masennus ja unettomuus olivat yleisiä jälkiseuraamuksia niillä, jotka eivät olleet aiemmin saaneet diagnoosia. Heistä sairastui 6 prosenttia – määrä oli noin kaksinkertainen verrattuna riskiin sairastua muihin vertailussa olleisiin tauteihin ensimmäistä kertaa.

Tutkijat ovat sitä mieltä, että kohonnut riski voi johtua yhdessä COVID-19-tautiin liittyvistä stressitekijöitä sekä koronavirustartunnan aiheuttamista fyysisistä seurauksista.

Mahdollisia syy-yhteyksiä aiotaan tutkia vielä tarkemmin.

Tiistaina 10. marraskuuta - klo 10:00
Kansainvälinen tutkijaryhmä on kehittänyt antiviraalisen nenäsuihkeen, josta voi tulla tehokas ase koronavirustartuntoja vastaan.

Nenäsuihkeen teho pohjautuu molekyyliin, joka voi estää koronaviruksen monistumisen soluissa, ja suppeassa freteillä tehdyssä kokeessa se osoittautui hyvin tehokkaaksi.

Kokeessa fretit jaettiin kahteen ryhmään ja laitettiin erikseen häkkeihin, joissa oli erillinen ilmanvaihto. Osa freteistä sai nenäsuihketta, osa taas lumesuihketta. Sen jälkeen niiden lähelle tuotiin lajitoveri, jolla oli koronavirustartunta.

24 tunnin päästä tehokasta nenäsuihketta saaneet fretit olivat yhä terveitä, kun taas lumevalmistetta saaneilla freteillä oli kaikilla koronavirustartunta.

Frettejä käytetään usein koe-eläiminä, kun tutkitaan influenssan, sarsin ja muiden hengitysteihin iskevien sairauksien hoitoja. Tämä johtuu siitä, että fretteihin tarttuvat samat sairaudet kuin ihmisiin, ja niillä ja ihmisillä on useita fysiologisia yhtäläisyyksiä.

Tutkimuksen tehneet tutkijat aikovat hakea rahoitusta nenäsuihkeen testaamiseen ihmisillä.

Koetta ei ole vielä vertaisarvioitu, mutta artikkeli siitä on lähetetty Science-tiedelehteen.

Torstaina 4. marraskuuta klo 14.00

Jopa puolelle vaikeasti sairastuneista ja sairaalahoitoon joutuneista koronapotilaista syntyy veritulppia, jotka voivat olla kohtalokkaita. Ilmiön syytä ei ole tiedetty, mutta nyt on saatu selville, että veritulpat aiheuttaa potilaan immuunijärjestelmä, joka riehaantuu hyökkäämään potilaan omia soluja vastaan.

Normaalistikin immuunijärjestelmä saattaa saada aikaan mikroveritulppia, kun elimistöön hyökkää taudinaiheuttajia, esimerkiksi viruksia. Pienet hyytymät toimivat kuin hämähäkinverkko ja pitävät vihollisesta kiinni niin kauan, että immuunijärjestelmä ehtii tuhota sen.

Osalla koronapotilaista tämä mekanismi ei pysy aisoissa. Heillä verisuonten vaarattomiin soluihin tarrautuu liian monta mikroveritulppaa, mikä voi usein johtaa kuolemaan.

Tähän asti veritulppia on hoidettu verta ohentavilla lääkkeillä, mutta se toisaalta kasvattaa hengenvaarallisten verenvuotojen riskiä.

Uuden tiedon ansiosta veritulppia voidaan alkaa hoitaa hillitsemällä immuunijärjestelmää, mikä antaa toivoa siitä, että vakavasti sairaiden koronapotilaiden kuolleisuus pienenisi.

Keskiviikkona 3. marraskuuta 2020 klo 07:45

Olipa sitten kylmää tai kuumaa, sadetta ja tuulta tai kirkasta auringonpaistetta, sillä ei ole mitään merkitystä sille, miten koronavirus käyttäytyy.

Moni on kuitenkin olettanut koronaviruksen leviämisen hidastuvan lämpimällä säällä ja kiihtyvän sään viilentyessä.

Koska influenssatapaukset lisääntyvät Pohjois-Euroopassa kylmänä vuodenaikana, tutkijat ovat ajatelleet, että koronavirus voisi noudattaa samaa kaavaa.

Teksasin yliopistossa tehty uusi tutkimus on kuitenkin nyt tullut siihen tulokseen, että lämpötilalla ja ilmastolla ei ole mitään vaikutusta koronavirustartuntojen leviämiseen.

Tutkijoiden mukaan leviämisnopeutta ei selitä sää vaan enemmänkin ihmisten käyttäytyminen.