Kuume, yskä, kurkkukipu ja lihassärky. Vaikka COVID-19-sairauden oireet muistuttavat tavallisen kausi-influenssan oireita, selviä erojakin on.
Yksi tärkeimmistä eroista on se, että uusi koronavirus tarttuu kaksi kertaa niin helposti kuin kausi-influenssa. Kausi-infuenssassa yksi sairastunut tartuttaa keskimäärin 1,1 henkilöä, uuden koronaviruksen saanut potilas sairastuttaa noin 2,5 henkilöä. Tarttuvuudesta kertovaa lukua kutsutaan R0-luvuksi.
Tutkijat eri puolilla maailmaa yrittävät kiivaasti selvittää, miksi koronavirus tarttuu niin helposti. Yksi selitys on se, että kyseessä on uusi virus, jolle ei vielä ole vastustuskykyä. Monissa tutkimuksisa on myös havaittu, että proteiini, jonka avulla koronavirus tunkeutuu elimistön soluihin, voi olla avainasemassa.
Uusi koronavirus lyhyesti
Uusi koronavirus tunnetaan nimellä 2019-nCoV ja Wuhanin koronavirus.
Lehdistötilaisuudessa 11. helmikuuta 2020 Maailman terveysjärjestö (WHO) nimesi virallisesti viruksen ja sen aiheuttaman sairauden.
Virus sai nimen SARS-CoV-2, (Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus 2), sairauden nimi on COVID-19.
Koronavirus kaappaa elimistön solut
Koronaviruksen on tunkeuduttava ihmisen soluun ja levitettävä rna:taan käyttämällä solua lisääntymistehtaana.
Viruksen pinnalla on proteiini, joka toimii kuin piikki ja avaa tien ihmisen soluun. Helmikuun lopussa Texasin yliopiston tutkimusryhmä onnistui kuvaamaan tämän uuden koronaviruksen pinnalla olevan mikroskooppisen avaimen.
Koronaviruksen pinnalla oleva piikkiproteiini (spike-protein) auttaa viruksen soluun, jossa se voi levittää rna:taan ja käyttää solua lisääntymiseen.
Koronaviruksen pinnalla oleva niin kutsuttu piikkiproteiini, jonka avulla virus tunkeutuu soluihin ja pääsee siten levittämään rna:taan ja käyttämään solua lisääntymiseen.
Tutkimuksessa osoitettiin, että pintaproteiini eroaa toisten samaan ryhmään kuuluvien virusten pintaproteiineista. Tutkijat saivat muun muassa selville, että proteiini sitoutuu solukalvoon kymmenen kertaa niin useasti kuin sars-viruksen proteiini. Sars-virus tarttui 8 000 ihmiseen vuosina 2002–2003.
Koronarokotteen kohde voi olla selvillä
Muissa tuoreissa tutkimuksissa todetaan, että proteiiini aktivoituu furiini-nimisellä entsyymillä. Furiinia on monissa ihmisen kudoksissa, kuten keuhkoissa, maksassa ja ohutsuolessa. Tämä saattaa tutkijoiden mukaan olla syynä siihen, että koronavirus vakavissa tapauksissa voi johtaa elinten toiminnan pettämiseen. Samalla se selittää sen, miksi virus pysyy vakaana ja leviää tehokkaasti ihmisestä toiseen.
3D-kartta koronaviruksen piikkiproteiinista. Proteiinilla on kaksi muotoa: toinen, jolla se tunkeutuu isäntäsoluun, ja toinen, jolla se toimii solussa. Tässä proteiini on kuvattu ennen kuin se tartuttaa solun. Soluun sitoutuva osa on värjätty vihreäksi.
Furiinin aktivoimia mekanismeja on aiemminkin tavattu viruksilla, jotka leviävät ihmisestä toiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi erittäin ärhäkät influenssavirukset.
Toinen läpimurto saatiin maaliskuun alussa, kun Texasin yliopiston tutkijat kartoittivat molekyylin, johon proteiini sitoutuu, eli reseptorin. Vaikka koronarokotetta joudutaan odottamaan vielä hetkinen, uudet tiedot niin pintaproteiinista kuin reseptoristakin auttavat rokotteen kehittäjiä estämään niiden toiminnan.
Kun koronavirus lähestyy elimistön solua, sen piikkiproteiinit tarttuvat solun pinnalla oleviin proteiineihin, niin sanottuihin reseptoreihin. Koronaviruksen piikkiproteiinit, tarttuvat erityisen hanakasti ACE2-reseptoreihin. ACE2-reseptoreja on muun muassa keuhkojen soluissa.