Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Mikroskopi af den nye coronavirus

Koronavirus: Tämän vuoksi virus tarttuu niin helposti

Uuden koronaviruksen pintaproteiini voi olla yksi syy siihen, että virus tunkeutuu elimistöön niin helposti. Nyt tutkijat toivovat, että havainto voi vauhdittaa rokotteiden kehittämistä.

NIAID Rocky Mountain Laboratories (RML), U.S. NIH

Kuume, yskä, kurkkukipu ja lihassärky. Vaikka COVID-19-sairauden oireet muistuttavat tavallisen kausi-influenssan oireita, selviä erojakin on.

Yksi tärkeimmistä eroista on se, että uusi koronavirus tarttuu kaksi kertaa niin helposti kuin kausi-influenssa. Kausi-infuenssassa yksi sairastunut tartuttaa keskimäärin 1,1 henkilöä, uuden koronaviruksen saanut potilas sairastuttaa noin 2,5 henkilöä. Tarttuvuudesta kertovaa lukua kutsutaan R0-luvuksi.

Tutkijat eri puolilla maailmaa yrittävät kiivaasti selvittää, miksi koronavirus tarttuu niin helposti. Yksi selitys on se, että kyseessä on uusi virus, jolle ei vielä ole vastustuskykyä. Monissa tutkimuksisa on myös havaittu, että proteiini, jonka avulla koronavirus tunkeutuu elimistön soluihin, voi olla avainasemassa.

Koronavirus - mennesker med masker på
© Shutterstock

Uusi koronavirus lyhyesti

Uusi koronavirus tunnetaan nimellä 2019-nCoV ja Wuhanin koronavirus.

Lehdistötilaisuudessa 11. helmikuuta 2020 Maailman terveysjärjestö (WHO) nimesi virallisesti viruksen ja sen aiheuttaman sairauden.

Virus sai nimen SARS-CoV-2, (Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus 2), sairauden nimi on COVID-19.

  • Millaisesta viruksesta on kyse?

    SARS-CoV-2-virus on niin sanottu koronavirus. Tämä virustyyppi aiheuttaa useimmat talvisista hengitystieinfektioista, ja yleensä se on melko harmiton. Joskus harvoin se kuitenkin muuntuu ja mutatoitunut muoto voi tarttua väli-isäntänä toimivista eläimistä ihmisiin, jolloin siitä saattaa kehittyä vaarallinen.

    Sars- ja mers-virukset ovat myös koronaviruksia.

  • Miten se on kehittynyt?

    Uuden koronaviruksen uskotaan syntyneen kiinalaisen Wuhanin miljoonakaupungin kala- ja lihatorilla. Siellä ilmeisesti eläin, joka on ollut viruksen kantaja, on tartuttanut sen kanssa tekemisissä olleet ihmiset.

    Tartunnan aiheuttanutta eläintä ei vielä ole saatu varmuudella selville. Epäiltynä ovat olleet niin käärmeet ja lepakot kuin merenelävätkin.

  • Miten virus tarttuu?

    Virus tarttuu ihmisestä toiseen. Tutkijat uskovat, että leviäminen tapahtuu pääasiassa pisaratartuntana. Tartunnan voi kuitenkin saada myös ulosteesta.

    Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan henkilö, jolla on koronavirustartunta, tartuttaa 2–2,5 ihmistä.

  • Kuinka paljon tartunnan saaneita on?

    Ensimmäiset raportit viruksesta saatiin joulukuussa 2019. Sittemmin tartuntojen määrä on nousut lähes sataantuhanteen. Alkuvaiheessa tartuntoja oli eniten Kiinassa, mutta nyt suurin osa tartunnoista on Kiinan ulkopuolella.

    Voit seurata tartuntatilannetta tästä.

  • Millaisia oireet ovat?

    Virus voi aiheuttaa yskää, voimakasta väsymystä, kuumetta ja hengitysvaikeuksia. Vaikeissa tapauksissa sairastunut voi saada keuhkokuumeen ja elinvaurioita.

  • Miten tautia hoidetaan?

    Jos oireet rajoittuvat yskään, kuumeeseen ja väsymykseen, virusta hoidetaan samoin kuin normaalia nuhakuumetta. Sairaalahoito on tarpeen, mikäli sairaus kehittyy keuhkokuumeeksi.

    Viruksen aiheuttamaa keuhkokuumetta ei voida hoitaa antibiooteilla kuten bakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta.

    Hoito koostuu tällöin keuhkojen toiminnan tukemisesta ja avustamisesta sekä nesteytyksestä.

  • Kuinka suuri kuolleisuus on?

    Tällä hetkellä uuteen koronavirukseen on kuollut 53 160 henkilöä. Viruksen kuolleisuus on noin kaksi prosenttia. Esimerkiksi sarsin kuolleisuus oli 10 prosenttia.

    Useimmat tautiin kuolleet ihmiset ovat olleet ikääntyneitä tai heillä on ollut heikentynyt immuunijärjestelmä.

    Voit seurata tartuntojen määrää ja kuolleisuutta täältä.

Koronavirus kaappaa elimistön solut

Koronaviruksen on tunkeuduttava ihmisen soluun ja levitettävä rna:taan käyttämällä solua lisääntymistehtaana.

Viruksen pinnalla on proteiini, joka toimii kuin piikki ja avaa tien ihmisen soluun. Helmikuun lopussa Texasin yliopiston tutkimusryhmä onnistui kuvaamaan tämän uuden koronaviruksen pinnalla olevan mikroskooppisen avaimen.

Uuden koronaviruksen piikkiproteiini (spike-protein)

Koronaviruksen pinnalla oleva piikkiproteiini (spike-protein) auttaa viruksen soluun, jossa se voi levittää rna:taan ja käyttää solua lisääntymiseen.

© Lasse Lund-Andersen

Koronaviruksen pinnalla oleva niin kutsuttu piikkiproteiini, jonka avulla virus tunkeutuu soluihin ja pääsee siten levittämään rna:taan ja käyttämään solua lisääntymiseen.

Tutkimuksessa osoitettiin, että pintaproteiini eroaa toisten samaan ryhmään kuuluvien virusten pintaproteiineista. Tutkijat saivat muun muassa selville, että proteiini sitoutuu solukalvoon kymmenen kertaa niin useasti kuin sars-viruksen proteiini. Sars-virus tarttui 8 000 ihmiseen vuosina 2002–2003.

Koronarokotteen kohde voi olla selvillä

Muissa tuoreissa tutkimuksissa todetaan, että proteiiini aktivoituu furiini-nimisellä entsyymillä. Furiinia on monissa ihmisen kudoksissa, kuten keuhkoissa, maksassa ja ohutsuolessa. Tämä saattaa tutkijoiden mukaan olla syynä siihen, että koronavirus vakavissa tapauksissa voi johtaa elinten toiminnan pettämiseen. Samalla se selittää sen, miksi virus pysyy vakaana ja leviää tehokkaasti ihmisestä toiseen.

Uuden koronaviruksen piikkiproteiini

3D-kartta koronaviruksen piikkiproteiinista. Proteiinilla on kaksi muotoa: toinen, jolla se tunkeutuu isäntäsoluun, ja toinen, jolla se toimii solussa. Tässä proteiini on kuvattu ennen kuin se tartuttaa solun. Soluun sitoutuva osa on värjätty vihreäksi.

© Jason McLellan/Univ. of Texas at Austin

Furiinin aktivoimia mekanismeja on aiemminkin tavattu viruksilla, jotka leviävät ihmisestä toiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi erittäin ärhäkät influenssavirukset.

Toinen läpimurto saatiin maaliskuun alussa, kun Texasin yliopiston tutkijat kartoittivat molekyylin, johon proteiini sitoutuu, eli reseptorin. Vaikka koronarokotetta joudutaan odottamaan vielä hetkinen, uudet tiedot niin pintaproteiinista kuin reseptoristakin auttavat rokotteen kehittäjiä estämään niiden toiminnan.

Coronavirussens spikeprotein binder sig til ACE2-receptoren.

Kun koronavirus lähestyy elimistön solua, sen piikkiproteiinit tarttuvat solun pinnalla oleviin proteiineihin, niin sanottuihin reseptoreihin. Äskettäin huomattiin, että koronaviruksen piikkiproteiinit tarttuvat erityisen hanakasti ACE2-reseptoreihin. ACE2-reseptoreja on muun muassa keuhkojen soluissa.

© NEXU Science Communication

Lue myös:

Sairaudet

Diabetes kuriin viruksilla

11 minuuttia
Immun coronavirus
Sairaudet

Voiko koronavirus tarttua ihmiseen monta kertaa?

5 minuuttia
Koronaviruksen pinnan piikkiproteiini (vas.) tarttuu niin sanottuun ACE2-reseptoriin ihmissolun pinnalla (oik.)
Sairaudet

2 MINUUTIN PIKAKURSSI: Näin koronavirus tarttuu

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota