supertartuttaja koronavirus

Koronavirus – Mikä on supertartuttaja?

Uuteen koronavirukseen sairastuneiden määrä kasvaa, ja joissakin tapauksissa laajojen tartuntojen taustalta löytyy niin sanottu supertartuttaja. Mikä supertartuttaja on, ja onko heitä paljon?

Uuteen koronavirukseen sairastuneiden määrä kasvaa, ja joissakin tapauksissa laajojen tartuntojen taustalta löytyy niin sanottu supertartuttaja. Mikä supertartuttaja on, ja onko heitä paljon?

Shutterstock

Supertartuttaja levittää koronavirusta muita enemmän

Helmikuun alussa brittiläinen mies nousi uutisotsikoihin, kun ilmeni, että hän oli tartuttanut koronaviruksen 11 henkilöön neljässä eri maassa. Pian sen jälkeen samanlaisen huomion keskipisteeksi tuli iäkäs eteläkorealainen nainen, koska viranomaiset arvelivat hänen tartuttaneen kirkossa 37 ihmistä.

Molemmissa tapauksissa tartunnan levittäjää on kutsuttu supertartuttajaksi, koska hän on levittänyt tartuntaa paljon normaalia enemmän. Brittiläisen Imperial Collegen tutkimusten mukaan jokainen koronavirukseen sairastunut tartuttaa keskimäärin 2,6 ihmistä.

Koronavirus - mennesker med masker på

© Shutterstock

Lyhyesti uudesta koronaviruksesta

Supertartuttaja vai supertarttuminen

Laajojen epidemioiden yhteydessä puhutaan usein supertartuttajista. Ilmiötä eivät tutkijat kuitenkaan täysin ymmärrä – ja monet tahot eivät käytä tätä termiä lainkaan, koska se saattaa aiheuttaa tarpeetonta syyllistämistä.

Maailman terveysjärjestö WHO myöntää esimerkiksi, että on tapauksia, joissa suuri määrä ihmisiä on saanut tartunnan yhteisestä lähteestä. Se pitää supertartutusta kuitenkin ennemmin tilanteena kuin tiettynä henkilönä.

Yhtälöstä on silti vaikeaa täysin poistaa yksittäistä henkilöä. Vaikka ajalla ja paikalla on tartunnan leviämisessä oma roolinsa, useat tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että jotkut tartuttavat sopivissa oloissa enemmän muita ihmisiä kuin toiset.

Supertartuttajat erittävät enemmän virusta

Yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston meta-analyysi viittaa muun muassa siihen, että jotkut ihmiset erittävät sairautensa kuluessa enemmän virusta, kun taas toiset eivät niinkään huomaa oireita eivätkä siksi osaa toimia oikein.

Myös yksittäisen ihmisen päivittäisellä toiminnalla ja käyttäytymisellä voi olla osuutensa. Jos tartunnan saanut on jatkuvasti työssä tai vapaa-ajalla muiden ihmisten joukossa, on tartuttamisen riski luonnollisestikin suurempi kuin jos hän viihtyisi enimmäkseen yksin sohvalla kotona.

Lisäksi Keski-Floridan yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että niinkin yksinkertainen asia kuin tukkoinen nenä voi tehdä joistakuista supertartuttajia. Kun nenä on tukossa, aivastus kulkee vain suun kautta. Tällöin aivastuspisarat lähtevät matkaan suuremmalla voimalla ja nopeudella kuin nenästä, mikä voi levittää virushiukkasia laajemmalle.

Tutkijoiden mukaan sama koskee hampaita, sillä täydellinen hammaskalusto kaventaa aivastuksen kulkutietä. Hampaat muodostavat nimittäin eräänlaisen suppilon, josta aivastus sinkoutuu ilmaan kovalla vauhdilla. Pahin yhdistelmä pisaroiden leviämisen kannalta on tukkoisen nenän ja täydellisen hammaskaluston yhdistelmä.

Yhdysvaltalaistutkijat ovat myös osoittaneet, että erittyvien aeorosolien eli virushiukkasia mahdollisesti sisältävien pienten pisaroiden määrää kasvattaa merkittävästi:

  • Korkea ikä
  • Korkea painoindeksi
  • Infektion vaihe

Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä ihmisiä että muita kädellisiä, ja se osoitti myös, että koronavirusten koko vaihteli taudin etenemisvaiheen mukaan.

Kun infektio oli pahimmillaan, virushiukkaset olivat normaalia pienempiä, mikä merkitsee, että niitä erittyi helpommin hengitysilman, puhumisen tai yskimisen välityksellä. Sama koski oireettomia tartuttajia.

Tutkimuksensa pohjalta tutkijat toteavat, että ikä ja liikapaino voivat myös olla merkityksellisiä koronatartunnan saaneen muuttumisessa supertartuttajaksi.

Yleisen käsityksen mukaan supertartuttajat ovat kuitenkin lähinnä poikkeus eivätkä normi. Silti koronan vastaisessa taistelussa on tärkeää perehtyä ilmiöön tarkemmin. Tutkimukset viittaavat nimittäin siihen suuntaan, että vain noin 10-20 prosenttia tartunnan saaneista aiheuttavat jopa 80 prosenttia uusista tartunnoista.

Coronavirus - superspreder

© Shutterstock

Viisi supertartuttajaa kautta historian

  • Lavantauti 1900–1915
    Mary Mallon oli irlantilainen maahanmuuttaja, joka työskenteli 15 vuotta kokkina eri puolilla Yhdysvaltoja. Hänellä oli lavantautitartunta, mutta hän oli oireeton taudin kantaja. Hän ei siksi itse huomannut oireita, mutta hän saattoi hyvin levittää tartuntaa edelleen. Mary Mallonin arvellaan tartuttaneen lavantaudin 51 ihmiseen, joista kolme kuoli.

  • Tuhkarokko 1989
    Suomalainen supertartuttaja tartutti tuhkarokon 22 ihmiseen huonosti ilmastoidussa tilassa, johon oli kokoontunut 144 opiskelijaa.

  • Ebola 1995
    Kahden supertartuttajan oletetaan tartuttaneen ebolan jopa 50 ihmiseen Kongossa.

  • SARS 2002–2003
    Kiinalainen lääkäri tartutti SARSin seitsemään ihmiseen asuessaan hotellissa Hongkongissa. Kun nämä seitsemän palasivat kotimaihinsa, he levittivät tautia edelleen.

  • MERS 2015
    Eteläkorealainen supertartuttaja tartutti MERSin 36 ihmiseen ollessaan sairaalahoidossa.