Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Superspreder coronavirus

Koronavirus – Mikä on supertartuttaja?

Uuteen koronavirukseen sairastuneiden määrä kasvaa, ja joissakin tapauksissa laajojen tartuntojen taustalta löytyy niin sanottu supertartuttaja. Mikä supertartuttaja on, ja onko heitä paljon?

Shutterstock

Supertartuttaja levittää koronavirusta muita enemmän

Helmikuun alussa brittiläinen mies nousi uutisotsikoihin, kun ilmeni, että hän oli tartuttanut koronaviruksen 11 henkilöön neljässä eri maassa. Pian sen jälkeen samanlaisen huomion keskipisteeksi tuli iäkäs eteläkorealainen nainen, koska viranomaiset arvelivat hänen tartuttaneen kirkossa 37 ihmistä.

Molemmissa tapauksissa tartunnan levittäjää on kutsuttu supertartuttajaksi, koska hän on levittänyt tartuntaa paljon normaalia enemmän. Brittiläisen Imperial Collegen tutkimusten mukaan jokainen koronavirukseen sairastunut tartuttaa keskimäärin 2,6 ihmistä.

Koronavirus - mennesker med masker på
© Shutterstock

Lyhyesti uudesta koronaviruksesta

Uusi koronavirus on kuukausien ajan tunnettu nimellä 2019-nCoV ja Wuhanin koronavirus.

Tiedotustilaisuudessa 11. helmikuuta 2020 Maailman terveysjärjestö WHO kuitenkin nimesi virallisesti uuden koronaviruksen ja sen aiheuttaman sairauden.

Virus sai nimen SARS-CoV-2, mikä on lyhenne sanoista Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus 2, kun taas itse sairauden nimi on COVID-19.

  • Mikä virus on kyseessä?

    SARS-CoV-2 on niin sanottu koronavirus. Tämä virustyyppi aiheuttaa useimmat talviajan influenssista, ja yleensä se on suhteellisen harmiton. Joissakin tapauksissa koronavirus voi kuitenkin mutatoitua ja tarttua eläimistä ihmisiin, ja silloin siitä voi tulla vaarallinen.

    Myös SARS ja MERS ovat koronaviruksia.

  • Miten virus on syntynyt?

    Uuden koronaviruksen arvellaan syntyneen eläinmarkkinoilla kiinalaisessa Wuhanin miljoonakaupungissa. Siellä todennäköisesti jokin eläin on kantanut virusta ja tartuttanut jonkun sen kanssa tekemisissä olleen ihmisen.

    Vielä ei ole pitävästi todistettu, mikä eläin on aiheuttanut ensimmäisen tartunnan, mutta epäilyksen alaisina ovat viime aikoina olleet käärmeet, lepakot ja äyriäiset.

  • Miten virus tarttuu?

    Virus tarttuu ihmisestä toiseen, ja tutkijat olettavat sen siirtyvän pääasiassa pisaratartuntana, kun sairastunut ihminen yskii tai aivastelee. Tartunta voi tapahtua myös ulosteen välityksellä.

    Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan henkilö, jolla on koronavirustartunta, tartuttaa 2–2,5 ihmistä.

  • Kuinka moni on sairastunut?

    Ensimmäiset raportit viruksesta saatiin joulukuussa 2019. Sittemmin tartuntojen määrä on nousut lähes sataantuhanteen. Alkuvaiheessa tartuntoja oli eniten Kiinassa, mutta nyt suurin osa tartunnoista on Kiinan ulkopuolella.

    Voit seurata tartuntojen leviämistä täältä.

  • Mitkä ovat oireet?

    Virus voi aiheuttaa yskää, voimakasta väsymystä, kuumetta ja hengenahdistusta. Vaikeimmissa tapauksissa tauti johtaa keuhkokuumeeseen ja elinvaurioihin.

  • Miten sitä hoidetaan?

    Jos oireet rajoittuvat yskään, kuumeeseen ja väsymykseen, tautia hoidetaan kuin normaalia influenssaa. Jos sairastunut saa keuhkokuumeen, sairaalahoito voi olla tarpeen.

    Viruksen aiheuttama keuhkokuume johtuu nimittäin viruksesta eikä bakteereista. Siksi antibiootit eivät tepsi siihen.

    Hoitona on silloin sairastuneen keuhkojen toiminnan tukeminen ja runsas nesteyttäminen.

  • Montako tautiin on kuollut?

    Maailmanlaajuisesti kuolleita on tuhansia, ja uuden koronaviruksen tappavuus on noin 3,4 prosenttia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että SARS-viruksen tappavuus on 10 prosenttia.

    Useimmat koronavirukseen kuolleet ovat olleet iäkkäitä tai heillä on ollut heikentynyt immuunijärjestelmä.

    Voit seurata tartuntatilanteen kehitystä ja kuolleisuutta täältä.

Supertartuttaja vai supertarttuminen

Laajojen epidemioiden yhteydessä puhutaan usein supertartuttajista. Ilmiötä eivät tutkijat kuitenkaan täysin ymmärrä – ja monet tahot eivät käytä tätä termiä lainkaan, koska se saattaa aiheuttaa tarpeetonta syyllistämistä.

Maailman terveysjärjestö WHO myöntää esimerkiksi, että on tapauksia, joissa suuri määrä ihmisiä on saanut tartunnan yhteisestä lähteestä. Se pitää supertartutusta kuitenkin ennemmin tilanteena kuin tiettynä henkilönä.

Yhtälöstä on silti vaikeaa täysin poistaa yksittäistä henkilöä. Vaikka ajalla ja paikalla on tartunnan leviämisessä oma roolinsa, useat tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että jotkut tartuttavat sopivissa oloissa enemmän muita ihmisiä kuin toiset.

Tanskalaistutkijat: Supertartuttajilla suuri rooli taudin leviämisessä

Kun Tanskassa alettiin palata normaaliin arkeen huhtikuussa, tutkijat odottivat, että tartuntamäärät kasvaisivat. Niin ei kuitenkaan käynyt.

Tällä hetkellä koronaviruksen tartuttavuusluku on Tanskassa 0,7–0,9, mikä tarkoittaa sitä, että koronavirustartunnan saanut tanskalainen tartuttaa tautia huomattavasti vähemmän kuin aiemmin. Kehitys on hämmästyttänyt tutkijoita. Nyt uusi tutkimus on selvittänyt syyn.

Tutkijoiden mukaan 10 prosenttia tanskalaisista aiheuttaa 80 prosenttia tautitapauksista. Toisin sanoen supertartuttajat ovat avainasemassa taudin leviämisessä.

Kun kielletään suuret kokoontumiset, supertartuttajien kontaktit muihin pidetään pieninä ja estetään uusien tartuntaketjujen syntyminen esimerkiksi konserteissa tai festivaaleilla.

Supertartuttajat voivat erittää enemmän virusta

Yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston meta-analyysi viittaa muun muassa siihen, että jotkut ihmiset erittävät sairautensa kuluessa enemmän virusta, kun taas toiset eivät niinkään huomaa oireita eivätkä siksi osaa toimia oikein.

Myös yksittäisen ihmisen päivittäisellä toiminnalla ja käyttäytymisellä voi olla osuutensa. Jos tartunnan saanut on jatkuvasti työssä tai vapaa-ajalla muiden ihmisten joukossa, on tartuttamisen riski luonnollisestikin suurempi kuin jos hän viihtyisi enimmäkseen yksin sohvalla kotona.

Tutkijat eivät tiedä, riittääkö supertartuttajan syntyyn vain yhden kriteerin täyttyminen vai tarvitaanko siihen useita epäonnisia ja yhtaikaisia sattumia. Mark Woolhouse, skotlantilaisen Edinburghin yliopiston infektiotautien professori, painottaa kuitenkin The Independent -lehdelle antamassaan haastattelussa, että supertartuttaja on poikkeus eikä normaali ilmiö.

Coronavirus - superspreder
© Shutterstock

Viisi supertartuttajaa kautta historian

  • Lavantauti 1900–1915
    Mary Mallon oli irlantilainen maahanmuuttaja, joka työskenteli 15 vuotta kokkina eri puolilla Yhdysvaltoja. Hänellä oli lavantautitartunta, mutta hän oli oireeton taudin kantaja. Hän ei siksi itse huomannut oireita, mutta hän saattoi hyvin levittää tartuntaa edelleen. Mary Mallonin arvellaan tartuttaneen lavantaudin 51 ihmiseen, joista kolme kuoli.

  • Tuhkarokko 1989
    Suomalainen supertartuttaja tartutti tuhkarokon 22 ihmiseen huonosti ilmastoidussa tilassa, johon oli kokoontunut 144 opiskelijaa.

  • Ebola 1995
    Kahden supertartuttajan oletetaan tartuttaneen ebolan jopa 50 ihmiseen Kongossa.

  • SARS 2002–2003
    Kiinalainen lääkäri tartutti SARSin seitsemään ihmiseen asuessaan hotellissa Hongkongissa. Kun nämä seitsemän palasivat kotimaihinsa, he levittivät tautia edelleen.

  • MERS 2015
    Eteläkorealainen supertartuttaja tartutti MERSin 36 ihmiseen ollessaan sairaalahoidossa.

Lue myös:

coronavirus
Sairaudet

Koronaviruspäivitys: Lue katsaus tästä

67 minuuttia
Syöpä

Uusi keksintö paljastaa ihosyövän

3 minuuttia
Syöpä – Mikä se on?
Syöpä

WHO varoittaa: Syöpätapauksia vuonna 2040 on 60 prosenttia enemmän kuin nyt

12 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota