Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

supertartuttaja koronavirus

Koronavirus – Mikä on supertartuttaja?

Uuteen koronavirukseen sairastuneiden määrä kasvaa, ja joissakin tapauksissa laajojen tartuntojen taustalta löytyy niin sanottu supertartuttaja. Mikä supertartuttaja on, ja onko heitä paljon?

Shutterstock

Supertartuttaja levittää koronavirusta muita enemmän

Helmikuun alussa brittiläinen mies nousi uutisotsikoihin, kun ilmeni, että hän oli tartuttanut koronaviruksen 11 henkilöön neljässä eri maassa. Pian sen jälkeen samanlaisen huomion keskipisteeksi tuli iäkäs eteläkorealainen nainen, koska viranomaiset arvelivat hänen tartuttaneen kirkossa 37 ihmistä.

Molemmissa tapauksissa tartunnan levittäjää on kutsuttu supertartuttajaksi, koska hän on levittänyt tartuntaa paljon normaalia enemmän. Brittiläisen Imperial Collegen tutkimusten mukaan jokainen koronavirukseen sairastunut tartuttaa keskimäärin 2,6 ihmistä.

Koronavirus - mennesker med masker på
© Shutterstock

Lyhyesti uudesta koronaviruksesta

  • Mikä virus on kyseessä?

    SARS-CoV-2 on niin sanottu koronavirus. Tämä virustyyppi aiheuttaa useimmat talviajan influenssista, ja yleensä se on suhteellisen harmiton. Joissakin tapauksissa koronavirus voi kuitenkin mutatoitua ja tarttua eläimistä ihmisiin, ja silloin siitä voi tulla vaarallinen.

    Myös SARS ja MERS ovat koronaviruksia.

  • Miten virus on syntynyt?

    Uuden koronaviruksen arvellaan syntyneen eläinmarkkinoilla kiinalaisessa Wuhanin miljoonakaupungissa. Siellä todennäköisesti jokin eläin on kantanut virusta ja tartuttanut jonkun sen kanssa tekemisissä olleen ihmisen.

    Vielä ei ole pitävästi todistettu, mikä eläin on aiheuttanut ensimmäisen tartunnan, mutta epäilyksen alaisina ovat viime aikoina olleet käärmeet, lepakot ja äyriäiset.

  • Miten virus tarttuu?

    Virus tarttuu ihmisestä toiseen, ja tutkijat olettavat sen siirtyvän pääasiassa pisaratartuntana, kun sairastunut ihminen yskii tai aivastelee. Tartunta voi tapahtua myös ulosteen välityksellä.

    Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan henkilö, jolla on koronavirustartunta, tartuttaa 2–2,5 ihmistä.

  • Kuinka moni on sairastunut?

    Ensimmäiset raportit viruksesta saatiin joulukuussa 2019. Sittemmin tartuntojen määrä on nousut satoihintuhansiin. Alkuvaiheessa tartuntoja oli eniten Kiinassa, mutta nyt suurin osa tartunnoista on Kiinan ulkopuolella.

    Voit seurata tartuntojen leviämistä täältä.

  • Mitkä ovat oireet?

    Virus voi aiheuttaa yskää, voimakasta väsymystä, kuumetta ja hengenahdistusta. Vaikeimmissa tapauksissa tauti johtaa keuhkokuumeeseen ja elinvaurioihin.

  • Montako tautiin on kuollut?

    Maailmassa on kuollut uuteen koronavirukseen jo yli miljoona ihmistä, ja kuolleisuus on noin 3,4 prosenttia. Sarsissa kuolleisuus on 10 prosenttia.

    Useimmat tautiin kuolleet ihmiset ovat olleet iäkkäitä tai heidän immuunijärjestelmänsä on ollut heikentynyt.

    Voit seurata tartuntojen ja kuolleisuuden kehitystä täällä.

Supertartuttaja vai supertarttuminen

Laajojen epidemioiden yhteydessä puhutaan usein supertartuttajista. Ilmiötä eivät tutkijat kuitenkaan täysin ymmärrä – ja monet tahot eivät käytä tätä termiä lainkaan, koska se saattaa aiheuttaa tarpeetonta syyllistämistä.

Maailman terveysjärjestö WHO myöntää esimerkiksi, että on tapauksia, joissa suuri määrä ihmisiä on saanut tartunnan yhteisestä lähteestä. Se pitää supertartutusta kuitenkin ennemmin tilanteena kuin tiettynä henkilönä.

Yhtälöstä on silti vaikeaa täysin poistaa yksittäistä henkilöä. Vaikka ajalla ja paikalla on tartunnan leviämisessä oma roolinsa, useat tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että jotkut tartuttavat sopivissa oloissa enemmän muita ihmisiä kuin toiset.

Supertartuttajat erittävät enemmän virusta

Yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston meta-analyysi viittaa muun muassa siihen, että jotkut ihmiset erittävät sairautensa kuluessa enemmän virusta, kun taas toiset eivät niinkään huomaa oireita eivätkä siksi osaa toimia oikein.

Myös yksittäisen ihmisen päivittäisellä toiminnalla ja käyttäytymisellä voi olla osuutensa. Jos tartunnan saanut on jatkuvasti työssä tai vapaa-ajalla muiden ihmisten joukossa, on tartuttamisen riski luonnollisestikin suurempi kuin jos hän viihtyisi enimmäkseen yksin sohvalla kotona.

Lisäksi Keski-Floridan yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että niinkin yksinkertainen asia kuin tukkoinen nenä voi tehdä joistakuista supertartuttajia. Kun nenä on tukossa, aivastus kulkee vain suun kautta. Tällöin aivastuspisarat lähtevät matkaan suuremmalla voimalla ja nopeudella kuin nenästä, mikä voi levittää virushiukkasia laajemmalle.

Tutkijoiden mukaan sama koskee hampaita, sillä täydellinen hammaskalusto kaventaa aivastuksen kulkutietä. Hampaat muodostavat nimittäin eräänlaisen suppilon, josta aivastus sinkoutuu ilmaan kovalla vauhdilla. Pahin yhdistelmä pisaroiden leviämisen kannalta on tukkoisen nenän ja täydellisen hammaskaluston yhdistelmä.

Yhdysvaltalaistutkijat ovat myös osoittaneet, että erittyvien aeorosolien eli virushiukkasia mahdollisesti sisältävien pienten pisaroiden määrää kasvattaa merkittävästi:

  • Korkea ikä
  • Korkea painoindeksi
  • Infektion vaihe

Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä ihmisiä että muita kädellisiä, ja se osoitti myös, että koronavirusten koko vaihteli taudin etenemisvaiheen mukaan.

Kun infektio oli pahimmillaan, virushiukkaset olivat normaalia pienempiä, mikä merkitsee, että niitä erittyi helpommin hengitysilman, puhumisen tai yskimisen välityksellä. Sama koski oireettomia tartuttajia.

Tutkimuksensa pohjalta tutkijat toteavat, että ikä ja liikapaino voivat myös olla merkityksellisiä koronatartunnan saaneen muuttumisessa supertartuttajaksi.

Yleisen käsityksen mukaan supertartuttajat ovat kuitenkin lähinnä poikkeus eivätkä normi. Silti koronan vastaisessa taistelussa on tärkeää perehtyä ilmiöön tarkemmin. Tutkimukset viittaavat nimittäin siihen suuntaan, että vain noin 10-20 prosenttia tartunnan saaneista aiheuttavat jopa 80 prosenttia uusista tartunnoista.

Coronavirus - superspreder
© Shutterstock

Viisi supertartuttajaa kautta historian

  • Lavantauti 1900–1915
    Mary Mallon oli irlantilainen maahanmuuttaja, joka työskenteli 15 vuotta kokkina eri puolilla Yhdysvaltoja. Hänellä oli lavantautitartunta, mutta hän oli oireeton taudin kantaja. Hän ei siksi itse huomannut oireita, mutta hän saattoi hyvin levittää tartuntaa edelleen. Mary Mallonin arvellaan tartuttaneen lavantaudin 51 ihmiseen, joista kolme kuoli.

  • Tuhkarokko 1989
    Suomalainen supertartuttaja tartutti tuhkarokon 22 ihmiseen huonosti ilmastoidussa tilassa, johon oli kokoontunut 144 opiskelijaa.

  • Ebola 1995
    Kahden supertartuttajan oletetaan tartuttaneen ebolan jopa 50 ihmiseen Kongossa.

  • SARS 2002–2003
    Kiinalainen lääkäri tartutti SARSin seitsemään ihmiseen asuessaan hotellissa Hongkongissa. Kun nämä seitsemän palasivat kotimaihinsa, he levittivät tautia edelleen.

  • MERS 2015
    Eteläkorealainen supertartuttaja tartutti MERSin 36 ihmiseen ollessaan sairaalahoidossa.

Lue myös:

Sairaudet

Kaikki tietämisen arvoinen koronamutaatioista

10 minuuttia
coronavirus
Sairaudet

Koronaviruspäivitys: Lue katsaus tästä

41 minuuttia
Sairaudet

Nyt rokotteet murskaavat koronan: rokote pysäyttää sekä taudin että tartunnat

4 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota