Vuonna 1842 lapsivuodekuume oli vakava ongelma. Lääkäri ja mikrobiologi Oliver Wendell Holmes havaitsi, että kuumeen syy oli sairaaloiden – huonosti käsihygieniastaan huolehtineilta – lääkäreiltä saatu streptokokkitartunta.
Vaikka tutkijat ovat jo kymmeniä vuosia tienneet, että käsiin voi kätkeytyä tarttuva mikrobiologinen koktaili, olemme säilyttäneet kädenpuristuksen yleisenä tapana. Historiassa se tunnetaan jo Homeroksen Ilias-eepoksesta vuoden 700 eaa. tienoilta.
Nyt covid-19-kriisi on pakottanut ihmiset ainakin toistaiseksi jättämään kättelyn tauolle. Monet tutkijat toivovat, että hyvää tarkoittavasta mutta tartuttavasta tavasta luovutaan, ja suorastaan kehottavat näin toimimaan. Itse asiassa he toivovat, että kättelystä luovuttaisiin lopullisesti.
Kämmen on mikrobihirviö
Nenään. Puhelimen näytölle. Silmäkulmaan. Korvaan. Nopeasti hampaiden väliin – ja seuraavaksi ojennatkin kätesi tervehtiäksesi kadulla tapaamaasi tuttavaa.
Reippaassa kädenpuristuksessa käsi kantaa keskimäärin 3 200 bakteeria 150:stä eri lajista, todetaan Coloradon yliopiston vuonna 2008 tekemässä tutkimuksessa, joka perustuu 102 ihmiskäden analysointiin.
Tutkijat huomasivat myös, että mikrobien pitoisuus oli kämmenessä lähes satakertainen verrattaessa muihin tutkimuksiin, joissa oli keskitytty muualla kehossa oleviin ihon bakteereihin.
Ero voi johtua siitä, että 15 prosenttia miehistä ja 7 prosenttia naisista ei pese käsiään wc-käynnin jälkeen. Tämä kävi ilmi Michiganin valtionyliopiston vuonna 2013 tekemässä tutkimuksessa, johon osallistui 3 749 henkilöä.
Sitä paitsi vain alle puolet kätensä pesseistä miehistä käytti saippuaa. Vähän reilu viidennes naisista jätti saippuan väliin.
Tämän vuoksi saippua tehoaa koronavirukseen
Saippuamolekyylin ulkonäkö voi tuoda mieleen sammakontoukan. Sen "pää" on hydrofiili, eli se vetää vettä luokseen, ja "pyrstö" hydrofobinen eli vettä hylkivä. Saippua siis yhtä aikaa hylkii vettä ja vetää sitä luokseen eli liukenee veteen.
Koska saippuamolekyyli tekee näitä kahta asiaa yhtä aikaa, siitä syntyy vaahtoa, kun peset käsiäsi. Tässä vaahdossa on hyviä voimia, jos olet sattunut saamaan käsiisi SARS-CoV-2-viruksia.
Kun hierot käsiisi saippuaa ja panet kätesi lämpimän vesisuihkun alle, saippuamolekyylin vettä rakastava pää pyrkii kiinni vesimolekyyliin. Samaan aikaan sen vettä hylkivä pyrstö on löytänyt toisen kumppanin: koronaviruksen rasvakalvon.
Saippuamolekyylin pyrstö porautuu kiinni koronavirukseen ja ottaa tiukan otteen. Kun saippuamolekyylin toinen pää on kiinni viruksessa ja toinen pää lähentelee vesimolekyyliä, syntyy tilanne, jossa saippuamolekyyli repii viruksen rasvakalvon kappaleiksi.
Kädenpuristus voi levittää covid-19-tautia
Covid-19-taudin aiheuttava SARS-CoV-2-virus leviää pisaratartuntana.
Yksi yskäisy tai aivastus levittää jopa 3 000 pisaraa nenästä ja suusta.
Jos nämä 1–5 mikrometrin pärskeet ovat peräisin covid-19-potilaalta, niissä voi olla kymmeniätuhansia koronaviruksia. Ne voivat päätyä käsille tai pinnoille, joita muut ihmiset koskettavat.
Viruspartikkelit saattavat säilyä sileillä pinnoilla useita vuorokausia: paperilla 24 tuntia ja ruostumattoman teräksen ja muovin pinnalla peräti 72 tuntia.
Et malta olla koskettelematta kasvojasi
Covid-19 tarttuu yleensä suun, nenän tai silmien limakalvojen kautta. Juuri näitä kehon osia koskettelemme käsillä jatkuvasti.
Kosketamme kasvojamme peräti 23 kertaa tunnissa, ja 44 prosentissa tapauksista syntyy suora kontakti limakalvoihin. Tämän osoittaa yhdysvaltalaisessa American Journal of Infection Control -tiedelehdessä julkaistu tutkimus vuodelta 2015.
Lisäksi monet nuuhkivat sormiaan – etenkin kättelyn jälkeen.
Tavan yleisyyden keksi ryhmä Weizmannin tiedeinstituutin tutkijoita Israelissa, kun se videoi piilokameralla 280 koehenkilön sosiaalista viestintää kemiallisilla yhdisteillä eli kemosignaaleilla
Koehenkilöt ohjattiin tilaan, jossa yksi tutkijatiimin jäsenistä toivotti heidät tervetulleeksi – joko KÄTTELEMÄLLÄ tai KÄTTELEMÄTTÄ.
Ennen kädenpuristusta sekä mies- että naispuoliset koehenkilöt pitivät kättään nenän tienoilla 22 prosenttia ajasta.
Yllättävää oli, että koehenkilöt haistelivat kättelykättään keskimäärin kaksi kertaa niin kauan, jos kättelemällä tervehtijä oli ollut samaa sukupuolta.
"Mielestäni meidän ei pidä enää koskaan kätellä"
On aivan luonnollista, että nuuhkimme sormiamme kättelyn jälkeen tutkiaksemme toinen toistamme tai että koskettelemme kasvojamme niin, että vapautuu mielihyvähormoni oksitosiinia.
Vakavia ongelmia syntyy vasta silloin, kun piintyneet tavat yhdistyvät lujaan ja virusta levittävään kädenpuristukseen. Tämän selvitti lääkäri Oliver Wendell Holmes jo vuonna 1842. Hänen huomionsa ovat sittemmin osoittautuneet aivan oikeiksi.
Yhdysvaltalaiset lääkärit kehottivat vuonna 2015 The Journal of the American Medical Association -tiedelehdessä luopumaan kättelystä kokonaan sairaaloissa. Siksi monissa sairaaloissa eri puolilla maailmaa onkin "kättelyvapaita" alueita.
Hiljattain Yhdysvaltojen johtava epidemiologi Anthony Fauci totesi The Wall Street Journal -sanomalehdessä: "Rehellisesti sanoen toivon, että emme enää koskaan kättelisi toisiamme."