Monilla ei ole juuri lainkaan oireita, ja vain kroonisesti sairaat ja ikääntyneet kuolevat koronavirukseen. Karkeasti yleistäen näin meille on uutisoitu koronaviruksesta tähän asti.
Kuolleisuus on aivan oikein korkein ikääntyneiden ja sellaisten potilaiden keskuudessa, joilla on jokin perussairaus, esimerkiksi diabetes, syöpä tai keuhko- tai sydänsairaus.
Tilastot osoittavat kuitenkin, että samaan aikaan noin yksi viidestä sairaalahoitoa saavasta koronapotilaasta Pohjoismaissa on alle 50-vuotias.
Tanskassa tämä tarkoittaa selvityksen mukaan sitä, että 10–16 prosenttia niistä 30–49-vuotiaista, jotka todistetusti ovat saaneet koronatartunnan, ovat joutuneet sairaalahoitoon. Lisäksi kahdella kolmesta 30–39-vuotiaasta sairaalahoidossa olevasta koronapotilaasta ei ole aiempaa perussairautta.
Aluksi keskityttiin ikääntyneisiin
Pohjoismaista saatavilla olevat luvut ovat kutakuinkin samansuuntaisia kuin ensimmäiset arviot USA:n tilanteesta. Siellä noin joka viides sairaalahoitoa saava koronapotilas on 20–44-vuotias.
WHO varoittaa nuoria: Älkää aliarvioiko virusta
Syy siihen, että nuoriin potilaisiin ei aluksi kiinnitetty huomiota, voi olla se, että ensimmäiset luvut esimerkiksi Italiasta keskittyivät siihen, että kuolonuhrien keski-ikä oli 81 vuotta. Silti Italiassakin hieman yli neljäsosa sairaalahoitoa saavista koronapotilaista on raportin mukaan alle 50-vuotiaita.
Terveysviranomaiset varoittivat aluksi ikääntyviä ihmisiä koronaviruksesta, ja samaan aikaan virus pääsi leviämään nuorempien ihmisten keskuudessa.
Katso, miten tuhannet nuoret juhlivat Miamissa:
Geenivirhe voi avata moottoritien virukselle
Vielä ei tiedetä, miksi nuoret ja terveet ihmiset äkkiä sairastuvat niin vakavasti, että he tarvitsevat tehohoitoa.
Aarhusin yliopistossa tartuntatauteja tutkiva lääkäri Christian Wejse totesi tanskalaisen Politiken-lehden haastattelussa, että nuorten sairastuvuuteen voi vaikuttaa virushiukkasten määrä, jolle sairastunut henkilö on altistunut.
Jos henkilö saa elimistöönsä virushiukkasia vaikka koko illan ajan, siitä saattaa olla seurauksena vakavampi sairaus kuin jos yksittäinen virus siirtyy elimistöön esimerkiksi jonkin pinnan kautta.
Lue myös:
Toinen selitys voi olla se, että tieteellisen artikkelin mukaan noin prosentilla väestöstä on tiettyjä heikkoja kohtia immuunijärjestelmässään, joten heidän elimistönsä havaitsee virushiukkaset vasta, kun on liian myöhäistä.
Geenivirhe voi myös johtaa hyperaktiiviseen immuunijärjestelmään, joka tappaa myös terveitä soluja. Siitä on seurauksena hengitysvaikeuksia.
