Koronaviruksen eteläafrikkalainen muunnos huolestuttaa
Muun muassa Britannian, Etelä-Afrikan ja Brasilian koronavirusmuunnokset ovat viime aikoina pysyneet otsikoissa. Parhaillaan tutkitaan intensiivisesti varianttia, jonka uskotaan syntyneen Etelä-Afrikassa ja levinneen sieltä eri puolille Eurooppaa.
Eteläafrikkalaismuunnos 501Y.V2 antaa aihetta huoleen, sillä se saattaa tehdä rokotteesta tehottomamman.
📻 Kuuntele, miksi kehitys huolestuttaa huippututkijaa:
Tutkijat ovat varuillaan lähinnä kahdesta syystä:
1. Mutaatiot voivat pitkittää pandemiaa
501Y.V2:ssa tapahtuneet muutokset näyttävät
- lisäävän tarttuvuutta 50 prosenttia
- vähentävän rokotteiden tehoa
- suurentavan toisen tartunnan riskiä tartunnan aiemmin saaneilla.
Tarttuvuuden kasvu on ongelma, sillä siitä seuraa, että laumasuoja vaatii suurempaa rokotekattavuutta.
Etenkin niin sanotun piikkiproteiinin mutaatio – E484K – vaikuttaa heikentävän rokotuksen tai COVID-19-taudin aikaansaamien vasta-aineiden toimintaa. Siksi muunnos voi vähentää rokotteen tehoa, joka on rokotetuilla tässä vaiheessa jopa 95 prosenttia.
Millään mainituista tekijöistä tuskin on edellytyksiä aiheuttaa uusi epidemia. Tätä vaihtoehtoahan pelättiin Tanskassa minkeistä tarttuvan muunnoksen tapauksessa.
Mutaatiot saattavat hankaloittaa rokottamista, estää rajoitusten purkamisen ja pidentää pandemiaa.
2. Tietyt olosuhteet edistävät muuntumista
Espanjantaudin sata vuotta sitten aiheuttanut influenssavirus muuttui vaarattomammaksi ensimmäisten tartunta-aaltojen jälkeen.
Myös SARS-CoV-2:n oletettiin kehittyvän samalla tavalla, mutta parhaillaan virus on muuntumassa tarttuvammaksi ja immuunijärjestelmälle vaikeammaksi vastustajaksi.
SARS-CoV-2 muuntuu hitaammin kuin vaikkapa influenssavirus, ja siksi se tutkijoiden mukaan ei vaaranna vielä vuosiin rokotteiden käyttökelpoisuutta.
Pelkästään eteläafrikkalaisen muunnoksen suuri piikkiproteiinin mutaatiomäärä, kahdeksan, onkin tullut tutkijoille yllätyksenä.
Ongelmia voi syntyä tiettyjen olosuhteiden vallitessa. Esimerkiksi minkkitarha tai immuunivajavuustilasta kärsivä potilas voi mahdollistaa mutaatioiden massatuotannon. Tällaiseksi tapaukseksi epäillään brittiläisen muunnoksen kehitystä.
Näin virus muuntuu:
Mutaatiotyyppi #1 - Pistemutaatiot
Geenin muuntuessa viruksessa tapahtuu koko ajan pieniä mutaatioita, jotka ajan mittaan muuttavat virusta niin, että siitä syntyy uusi virus, joka hämää immuunijärjestelmää. Geenin muuntuminen on syynä siihen, että monet voivat sairastaa nuhakuumeen monta kertaa saman talven aikana.
Mutaatiotyyppi #2 - Geenin vaihto
Geenin vaihto on toinen mutaatiotapa, jossa yksi tai kaksi virusta yhdistyvät ja luovat uudenlaisen viruksen. Geenin vaihto on usein syynä uusiin sairauksiin, joita ihmisen immuunijärjestelmä ei tunnista eikä osaa siksi torjua tehokkaasti. Sikainfluenssa (H1N1) aiheutti pandemian vuonna 2009. Sikainfluenssaviruksessa on sian, ihmisen ja linnun influenssageenejä.
Paras keino ehkäistä viruksen muuntumista on rokottaa paljon ihmisiä mahdollisimman nopeasti. Siksi nyt kilpaillaan aikaa vastaan – ja kuullaan huolestuneiden virologien ja epidemiologien varoituksia.
Hyvä uutinen: Rokotteet kattavat eteläafrikkalaisen muunnoksen osittain
Yhdysvaltojen tautikeskus ja lääkeyhtiöt uskovat, että rokotteet ovat käyttökelpoisia myös eteläafrikkalaisen koronavirusvariantin osalta.
Muunnoksen mahdollisia vaikutuksia rokotuksen tehoon selvitetään.
Alustavien koetulosten mukaan Pfizerin rokote antaa suojaa joitakin mutaatioita vastaan, mutta E484K ei ole ollut vielä tutkittavana.
Vaikka koronavirus sattuisi muuntumaan huolestuttavasti, tutkijoilla on etumatkaa. Vuoden aikana he ovat varustaneet muita viruksia erilaisilla SARS-CoV-2:n piikkiproteiinin versioilla nähdäkseen, kuinka COVID-19-potilaan veri taistelee eri vaihtoehtoja vastaan.
Siksi tiedetään, mitkä mutaatiot vaativat erityistä valppautta.
Pfizer ilmoitti, että se voi kuudessa viikossa mukauttaa rokotteensa uusiin mutaatioihin.
