Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Myöhäisoireet - koronapotilaan keuhkot

Koronan myöhäisoireet

Vaikka moni koronaviruksen salaisuus on jo selvinnyt, taudin myöhäisoireista ei ole vielä päästy täyteen selvyyteen. Tässä on kaikki, mitä sinun tarvitsee tietää koronan pitkäaikaisseurauksista.

CHR Verviers East Belgium

Miten moni saa jälkioireita?

Noin 10-20 prosenttia koronan sairastaneista kokee myöhäisoireita kuukausi koronataudin jälkeen, todetaan tutkimuksessa. Oireina voivat olla muun muassa väsymys, muistiongelmat ja haju- ja makuaistin häiriöt.

Tanskalaistutkimuksen mukaan suurin osa koronan lievänä sairastaneista ei saa vakavia myöhäisoireita puolen vuoden kuluessa koronavirustartunnasta.

Sairaalahoitoa koronaan saaneiden kohdalla tilanne on kuitenkin toinen.

Lancet-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että kaikkiaan 76 prosenttia niistä koronapotilaista, jotka ovat olleet sairaalassa, saa myöhäisoireita kuuden kuukauden kuluessa.

Ja nyt uusi Wuhanissa Kiinassa tehty tutkimus osoittaa, että jälkioireet voivat kestää pitkään.

Koronaviruksen vuoksi tammi-toukokuussa 2020 sairaalassa hoidetuista 1 276 potilaasta puolella oli vähintään yksi jälkioire vielä vuoden päästä. Yleisimmät myöhäisoireet olivat väsymys ja lihasten heikkous, kun taas yhdellä kolmesta oli hengitysvaikeuksia.

Tutkijoiden mukaan potilaiden terveydentila oli 12 kuukautta sairastumisen jälkeen huonompi kuin henkilöillä, jotka eivät olleet sairastaneet COVID-19-tautia.

Koronavirustaudin myöhäisoireet - Kaksi kuvantamiskuvaa keuhkoista, joihin COVID-19-tauti on aiheuttanut vaurioita

50-vuotiaan koronapotilaan keuhkoissa näkyy laaja infektio (punaisella) sairauden alkuvaiheessa (vas.). Viruksen jälkiä näkyy vielä kuusi viikkoa myöhemminkin (oik.)

© Gerlig Widmann, Christoph Schwabl, Anna Luger, Innsbruck Medical University

Lapsetkin voivat saada jälkioireita

Tutkijoilla ei ole vielä täyttä käsitystä siitä, kuinka moni lapsi kärsii koronavirustaudin jälkioireista. Hekin voivat kuitenkin saada niitä, ja huhtikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan niitä voi esiintyä silloinkin, kun itse tauti on ollut hyvin lievä tai oireeton.

Britanniassa kerätty data viittasi huhtikuussa siihen suuntaan, että 9,8 prosentilla 2–11-vuotiaista ja 13 prosentilla 12–16-vuotiaista lapsista oli yhä vähintään yksi oire viisi viikkoa diagnoosin jälkeen.

Venäjän luvut samalta ajalta osoittivat, että neljäsosalla oli myöhäisoireita viisi kuukautta tartunnan jälkeen. Myöhäisoireiden riskiä kasvatti, jos lapset eivät olleet aivan nuoria ja heillä oli allergisia sairauksia, kuten astma, ruoka-allergioita, ihottumaa tai heinänuha.

Myöhemmät tutkimukset ovat onneksi luoneet tilanteesta myönteisemmän kuvan.

Englannissa ja Walesissa 23 000 kotitaloutta käsittänyt tutkimus osoitti, että 4,6 prosentilla COVID-19-taudin sairastaneista lapsista oli myöhäisoireita yli neljän viikon ajan.

Toinen brittiläinen tutkimus sai vastaavia tuloksia. 1 700 koululaisesta, jotka olivat saaneet positiivisen tuloksen koronatestissä, 4,4 prosenttia koki päänsäryn ja väsymyksen kaltaisia jälkioireita, ja niitä esiintyi 1,8 prosentilla vähintään kahdeksan viikkoa.

Tuoreimpia tutkimuksia ei ole vielä vertaisarvioitu.

Mitä myöhäisoireet ovat?

Koronavirustaudin myöhäisoireilla tarkoitetaan oireita, jotka jatkuvat kauan itse taudin jälkeen.

Pitkäkestoisia tai ohimeneviä myöhäisoireita esiintyy muissakin sairauksissa, kuten aivokalvontulehduksessa ja mononukleoosissa eli pusutaudissa, jotka voivat johtaa krooniseen väsymykseen.

Myöhäisoireista kärsivät potilaat voidaan jakaa kahteen ryhmään:

  • Niihin, joilla on pysyviä, mitattavissa olevia vaurioita keuhkoissa, sydämessä, munuaisissa tai aivoissa.
  • Niihin, joilla on vakavia, elämää vaikeuttavia oireita mutta ei mitattavia vaurioita elimissä.

Varsinkin jälkimmäinen potilasryhmä tuottaa tutkijoille harmaita hiuksia..

Monet potilaat ovat kuvanneet tilannettaan niin, että itse infektion parantumisen jälkeen pahimmat oireet lieventyvät mutta eivät katoa kokonaan.

Toiset ovat kertoneet saaneensa uusia oireita, joita heillä ei ollut itse infektion aikana.

Esimerkkejä myöhäisoireista

Mitä myöhäisoireita koronavirustaudista voi olla?

Jo lyhytkin kävelylenkki vie voimat, ja yksinkertaiset ajattelua vaativat tehtävät tuntuvat ylivoimaisilta. Näin monet koronavirustaudista parantuneet ovat kuvailleet oloaan vielä kauan itse infektion jälkeen.

Monet koronavirustaudin myöhäisoireet ovat samoja kuin varsinaisen infektion aikana.

Tutkimusten mukaan tavallisimpia koronavirustaudin myöhäisoireita ovat

  • yskä
  • hengitysvaikeudet
  • uupumus
  • nivel- ja lihaskivut
  • päänsärky.

Kaikkien havaittujen koronavirustaudin myöhäisoireiden luettelo on kuitenkin paljon pidempi. Mukana ovat muun muassa keskittymisvaikeudet, hiusten lähtö, ihottuma ja jopa diabetes.

Erityisesti tutkijat ovat kuitenkin seuranneet haju- ja makuaistin häiriöitä, joita on havaittu jopa 87 prosentilla koronapotilaista. Tutkimuksen mukaan kymmenellä prosentilla koronapotilaista maku- ja hajuaisti ei ole palautunut vielä neljä viikkoa taudin toteamisten jälkeen.

Hajuaistin häiriöihin kuuluu paitsi aistin heikentyminen myös niin sanottu parosmia eli aistihäiriö, jossa potilas aistii olemattomia hajuja, kuten tupakansavun, viemärin tai mädäntyneen hajua.

Koronavirustaudin myöhäisoireet - Nainen haistaa sitruunaa

Hajuaistin katoaminen on yksi koronavirustaudin myöhäisoireista.

© Shutterstock

Miksi myöhäisoireita esiintyy?

Koronavirus SARS-CoV-2 on kuuluisa siitä, että se vaikuttaa elimistöön monella tavalla. Sitä, miksi juuri koronavirus saa aikaan myöhäisoireita, ei osata vielä kunnolla selittää.

Ilmiöön vaikuttaa todennäköisesti moni tekijä yhtä aikaa. Hajuaistin katoamiseen on äskettäin löydetty ainakin osittainen selitys yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa.

Koronavirus SARS-CoV-2 tunkeutuu elimistöön nenän tai suun kautta. Se kiinnittyy tiettyjen solujen pinnalla oleviin ACE2-reseptoreiksi kutsuttuihin proteiineihin.

Yhdysvaltalaistutkijat havaitsivat, että näitä reseptoreja on erityisesti sellaisissa solutyypeissä, joita esiintyy hajuhermoa ympäröivässä kudoksessa.

Saattaa olla, että virus tekee kudokseen pysyviä vaurioita, jotka säilyvät sen jälkeenkin, kun virusinfektio on hävinnyt ja vaikka itse hermo ei olisi vahingoittunut.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että nämä solutyypit kyllä parantuvat, vaikka toipuminen voi kestää jopa kaksi vuotta.

Koronavirustaudin myöhäisoireet - Kuvassa hengitystiet ja nenäontelo, kudoksia ja soluja
© Sandeep Robert Datta, et al.

Koronavirus iskee hermosoluja ympäröivään kudokseen

  1. Hajuhermon ympärillä koronavirushiukkaset tunkeutuvat etenkin perisyyttisoluihin (kuvassa oranssilla).
  2. Nenäontelossa koronavirusten kohteena ovat ennen kaikkea niin sanotut tukisolut (kuvassa ruskealla).
  3. Hengitystiekudoksissa virus iskee erityisesti tyvisoluihin (kuvassa tummanvihreällä).

Virus saa solut turpoamaan ja puristamaan hermoratoja niin, että ne eivät pysty välittämään aistisignaaleja aivoihin. Joissakin tapauksissa solut vahingoittuvat niin pahasti, että hajuaisti palaa vasta, kun niiden tilalle on syntynyt uusia soluja.

Toisten teorioiden mukaan elimistön immuunijärjestelmä jää virushyökkäyksen jälkeen hälytystilaan, koska virus on jättänyt jälkiä soluihin.

Joillakin rajuimpia oireita saaneilla potilailla on havaittu keuhkoissa pysyviä vaurioita, jotka voivat selittää koronavirustaudin pitkäkestoiset myöhäisoireet.

Kenellä on suurin riski saada myöhäisoireita?

Tutkijoilla on nyt niin hyvä kuva koronavirustaudin myöhäisoireista, että jo melko varhaisessa vaiheessa voidaan sanoa, kenellä on riski saada niitä.

Kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa neljätuhatta potilasta eri maista raportoi myöhäisoireista älypuhelinsovelluksen avulla, todettiin, että on viisi varhaista oiretta, jotka voivat olla merkki koronavirustaudin pitkäkestoisista myöhäisoireista.

Oireet ovat:

väsymys – 97,7 prosentilla myöhäisoireita saaneista potilaista oli ollut väsymystä taudin varhaisvaiheessa.
päänsärky – 91,2 prosentilla.
hengitysvaikeudet – 70,8 prosentilla.
lihas- ja nivelkivut – 64,0 prosentilla.
käheys – 53,0 prosentilla.

Tutkimuksessa todetaan myös, että tietyillä väestöryhmillä on muita suurempi riski saada koronavirustaudin myöhäisoireita. Ryhmiin kuuluvat

  • yli 70-vuotiaat
  • henkilöt, joiden painoindeksi on keskimääräistä suurempi
  • nuoret naiset verrattuna nuoriin miehiin
  • potilaat, joilla on viikko taudin puhkeamisen jälkeen viisi oiretta tai enemmän
  • astmaatikot.

Yli 70-vuotiaista potilaista 22 prosenttia sai koronavirustaudista myöhäisoireita. 18–49-vuotiaista osuus oli vain 10 prosenttia.

Yllättävä tulos oli se, että nuorilla naisilla esiintyy myöhäisoireita enemmän kuin nuorilla miehillä. Aikaisempien tietojen mukaan miehet olivat alttiimpia koronatartunnalle kuin naiset.

Myös ne potilaat, jotka tuskin edes huomasivat koronavirustaudin oireita, voivat saada myöhäisoireita.

Koronavirustaudin myöhäisoireista ja niiden hoitokeinoista tiedetään toistaiseksi vasta vähän.

Britanniassa tutkijat aikovat kerätä tietoja ja näytteitä 10 000 potilaalta vuoden aikana selvittääkseen, miten viruksen jäljet jäävät elimistöön.

Tutkijoiden tavoitteena on löytää keino hoitaa COVID-19-tautiin sairastuneiden myöhäisoireita ja myös tapa estää virusta jäämästä elimistöön tuottamaan oireita.

Lopullisena tavoitteena on kartoittaa koko sairauden kulku ja saada selville, miten kauan tauti pysyy elimistössä.

Kun tutkittiin vuoden 2003 SARS-epidemian yhteydessä sairastuneita, yli puolella 55 tutkitusta potilaasta keuhkojen hapenottokyky oli heikentynyt vielä kaksi vuotta sairastumisen jälkeen.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota