Tulokset olivat hälyttäviä: Ne tartunnan saaneet, jotka olivat sairastaneet taudin oireellisena, selvisivät tehtävistä selvästi huonommin kuin ne, jotka eivät olleet saaneet tartuntaa. ja kehnoin tulos oli päättelyä, suunnittelua ja tarkkaavaisuuden suuntaamista vaativissa tehtävissä.
Pahin tilanne oli hengityskoneeseen joutuneilla. Ikään, sukupuoleen ja koulutukseen katsomatta tämän ryhmän tulos oli keskimäärin seitsemän alempi kuin muilla.
Taudin kielteinen vaikutus älykkyyteen oli siten suurempi kuin niillä, jotka olivat saaneet aivoinfarktin.
Tutkijoiden mukaan älykkyysosamäärän aleneminen koronatartunnan saaneilla voidaan liittää myöhäisoireisiin, kuten sekavuuteen ja keskittymisvaikeuksiin.
Niillä on suuri vaikutus kognitiivisiin toimintoihin.
Yhden tutkimukseen osallistuneen tutkijan, Adam Hampshiren mukaan on vain yksi keino välttää ongelman laajeneminen:
"Älkää ottako tarpeettomia riskejä, vaan ottakaa rokote.”
Tällä hetkellä suomalaisista on täysin rokotettuja vasta hieman yli 30 prosenttia.