KÄRJESSÄ: Lupaavimmat hoidot covid-19-tautiin

Laboratoriot ja lääkeyritykset eri puolilla maailmaa paiskivat töitä löytääkseen ensimmäisenä hoidon covid-19-tautiin. On lääkeaineita, jotka voivat lievittää oireita. On seerumeja, joilla saadaan aikaan väliaikainen immuniteetti – ja rokotteita, joilla taudista voidaan ehkä päästä eroon lopullisesti.

Laboratoriot ja lääkeyritykset eri puolilla maailmaa paiskivat töitä löytääkseen ensimmäisenä hoidon covid-19-tautiin. On lääkeaineita, jotka voivat lievittää oireita. On seerumeja, joilla saadaan aikaan väliaikainen immuniteetti – ja rokotteita, joilla taudista voidaan ehkä päästä eroon lopullisesti.

NIAID

Jo kolmessa kuukaudessa on kehitetty lupaavia rokotteita, lääkeaineita ja seerumeja, joissa on potentiaalia covid-19-pandemian kukistamiseen. Monia niistä testataan jo ihmisillä vaihtelevin tuloksin.

Kilpailu on tiukkaa

Sadat lääkeyhtiöt ja yliopistojen ja laboratorioiden yhteenliittymät ottavat nimittäin osaa kilpaan, jossa tavoitteena on kehittää ensimmäisenä hoito koronavirustautiin. Toimijoita ja tahoja on niin paljon, että niistä on kaikista hyvin vaikeaa pitää lukua.

Tästä syystä olemmekin koonneet katsauksen lupaavimpiin rokotteisiin, seerumeihin ja lääkeaineisiin. Katsauksessa kerrotaan, kuinka pitkällä hankkeet ovat, ja annetaan varovainen arvio siitä, milloin eri hoidot voivat olla valmiita käyttöön.

Rokote, jota kaikki odottavat

Koronavirus viljelmässä.

Tammikuun lopussa australialainen Melbournen yliopisto ja Royal Melbourne Hospital -sairaala onnistuivat kasvattamaan erään potilaan koronavirusta erityisessä viljelmässä. Tuloksesta voidaan saada ratkaisevaa apua koronarokotteen kehittämiseen.

© Peter Doherty Institute for Infection and Immunity

Lääketieteen ja biotekniikan yritykset Inovio Pharmaceuticals ja Moderna ovat kumpikin ensimmäisessä vaiheessa kolmesta kliinisen testauksen vaiheesta. Kliiniset tutkimukset merkitsevät, että rokotteita testataan jo ihmisillä.

Moderna: Ensimmäinen koehenkilö sai covid-19-rokotteen 16. maaliskuuta. Tällä hetkellä tutkitaan 45 terveellä miehellä ja naisella, voiko rokote sairastuttaa ja onko sillä sivuvaikutuksia.

Rra-rokote mRNA-1273 saa elimistössä muodostumaan vakaata proteiinia, joka muistuttaa koronaviruksen niin sanottua piikkiproteiinia. Toiveena on, että elimistössä alkaa muodostua rokotteesta vasta-aineita, jotka herättävät elimistössä vastareaktion heti, kun SARS-CoV-2-virus tunkeutuu sinne.

Rokotekokeen ensimmäinen vaihe kestää kesäkuuhun 2021 asti.

Rokote valmistelee immuunijärjestelmää virusta tai bakteeria vastaan.

© Oliver Larsen

Ensimmäinen immuunireaktio

Rokotteet koostuvat yleensä kuolleista tai heikennetyistä viruksista tai bakteereista tai niiden osista. Immuunijärjestelmä reagoi niihin valmistamalla vasta-aineita, jotka nujertavat sairauden, ja muistisoluja, jotka muistavat taudinaiheuttajan seuraavaa kertaa varten.

© Oliver Larsen

Toinen immuunireaktio

Kun elimistö kohtaa uudestaan saman bakteerin tai viruksen, immuunijärjestelmä tunnistaa sen heti ja alkaa tuottaa sitä torjuvia vasta-aineita.

Inovio Pharmaceuticals: Ensimmäinen koehenkilö sai rokotteen 6. huhtikuuta. Kaikkiaan dna-rokotepistoksen saa vielä 30 koehenkilöä.

INO-4800-rokote käyttää hyväksi immuuniterapian periaatetta. Rokote sisältää sopivaksi muokattua dna-plasmideja eli -renkaita, jotka pääsevät kehossa solukalvojen sisään, kun ne altistetaan lyhytaikaiselle sähköiskulle Inovioksen kehittämällä pienikokoisella Cellectra-laitteella.

Kun plasmidit ovat soluissa, ne saavat elimistön tuottamaan tartunnan sattuessa T-soluja ja vasta-aineita, jotka on suunnattu nimenomaan SARS-CoV-2-virusta vastaan.

Inovio arvioi pystyvänsä esittelemään kokeen tuloksia syksyllä 2020. Se aikoo aloittaa vuoden 2020 lopulla miljoonan rokoteannoksen tuotannon uusia kliinisiä testejä ja "hätätapauksia" varten, kerrotaan lehdistötiedotteessa.

Ebola- ja malarialääkkeet uudessa käytössä

© NIAID

Covid-19-potilaille on annettu suun kautta myös niin sanottuja antiviraalisia lääkkeitä. Yleisimpiä niistä ovat ovat Gilead-yrityksen remdesiviiri ja useiden lääkeyhtiöiden valmistama klorokiini tai hydroksiklorokiini.

Nämä lääkkeet eivät pysty tuhoamaan virusta tai tekemään ihmistä sille immuuniksi. Ne saattavat kumpikin kuitenkin lievittää oireita tartunnan saaneilla, ja siksi niitä on annettu potilaille.

Klorokiini ja hydroksiklorokiini ovat aineita, jotka on alun perin kehitetty malarian hoitoon. Yhdysvalloissa ja Ranskassa on ainakin panostettu suuresti tämän tyyppisiin lääkehoitoihin.

Nyt näyttää siltä, että hydroksiklorokiini ei lyhennä covid-19-potilaiden sairaalahoidon tarvetta. Tämä käy ilmi tutkimuksessa, joka julkaistiin Journal of the American Medical Association -tiedelehdessä.

Tutkimus käsitti 1 438 potilasta, ja se tehtiin 15.–28. maaliskuuta New Yorkissa.

Remdesiviiriä on pitkään käytetty ebolapotilaiden hoidossa. Ja WHO:n mukaan remdesiviiri onkin ainoa lääkeaine, jolla on dokumentoitu teho covid-19-potilaihin.

Antiviraalinen remdesiviiri-lääkeaine voi lyhentää covid-19-potilaiden sairausaikaa 15:stä 11 päivään – eli noin 31% – ja vähentää kuolleisuutta koehenkilöillä 11,6 prosentista 8 prosenttiin.

Tämän osoitti meneillään oleva, vielä vertaisarvioimaton yhdysvaltalaisviranomaisten valvoma koe.

Passiivinen immunisaatio ja seerumit

© Shutterstock

Lisäksi on olemassa useita seerumeja. Seerumeilla voidaan siirtää covid-19-taudin sairastaneilta vasta-aineita henkilöille, joilla ei vielä ole ollut sairautta tai jotka ovat juuri sairastuneet, jolloin heille kehittyy tautia vastaan immuniteetti tai he toipuvat siitä nopeammin.

Useat tutkijat tutkivat menetelmää, jota kutsutaan passiiviseksi immunisaatioksi. Testit ihmisillä on jo aloitettu.

Britanniassa yli 600 potilasta on osallistunut passiiviseen immunisaatioon hyvin tuloksin.