Influenssa 2020

Influenssa 2021 – Kaikki, mitä sinun pitää tietää vuoden influenssaviruksesta

Kuume nousee, ja kurkku on kipeä. Influenssa iskee joka vuosi miljooniin ihmisiin, vaikka immuunijärjestelmä ja influenssarokotteet yrittävät sitä torjua. Lue tästä selitys, mitä elimistössä tapahtuu, kun influenssavirus tunkeutuu sinne. Lue myös, miksi influenssa on vaikea vastustaja.

Kuume nousee, ja kurkku on kipeä. Influenssa iskee joka vuosi miljooniin ihmisiin, vaikka immuunijärjestelmä ja influenssarokotteet yrittävät sitä torjua. Lue tästä selitys, mitä elimistössä tapahtuu, kun influenssavirus tunkeutuu sinne. Lue myös, miksi influenssa on vaikea vastustaja.

Shutterstock

Mikä influenssa on?

Influenssa on influenssavirusten aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus. Influenssaepidemioita esiintyy joka talvi.

Influenssan oireita ovat:

  • Korkea kuume
  • Lihas- ja nivelkivut
  • Yskä
  • Kukkkukipu
  • Vilunväreet
  • Päänsärky
  • Väsymys
  • Vuotava nevä

Influenssan oireet muistuttavat koronaviruksen aiheuttamia oireita. Alle 65-vuotiailla perusterveillä henkilöillä influenssa on yleensä koronavirusta lievempi tauti.

Influenssaa esiintyy yleensä kausittain. Epidemia jakautuu talvikautena aaltoihin, jotka kestävät useita viikkoja.

Influenssakausi alkaa yleensä lokakuussa, jolloin vuoden kausi-influenssarokote myös on tarjolla.

Tässä vaiheessa on vielä epävarmaa, mikä influenssavirustyyppi on vallalla 2021, joten terveysviranomaiset eivät myöskään tiedä, miten tehokas vuoden influenssarokote on.

Influenssa A -tyyppi aiheuttaa pahimmat epidemiat

Influenssassa on kolme päätyyppiä:

  • Influenssa A, aiheuttaa vakavia oireita
  • Influenssa B, aiheuttaa lieviä oireita
  • Influenssa C, aiheuttaa lievimmät oireet

Pahimpien influenssaepidemioiden takana on A-influenssa. Virustyypistä tekee vaarallisen se, että siitä on monta erilaista versiota, jotka vielä muuttumalla vuodesta toiseen pystyvät huiputtamaan immuunijärjestelmää.

Influenssavirusten pinnalla esiintyviä proteiineja ovat hemagglutiniini (H) ja neuraminidaasi (N). Niistä on olemassa useita muunnoksia, joiden perusteella virus nimetään, kuten yleisin variantti H1N1. Viruksen proteiinit voivat muuntua hyvin nopeasti niin, että ne eivät enää näytä samalta kuin ennen.

Tästä syystä immuunijärjestelmä kohtaa joka vuosi sen verran erilaisen influenssaviruksen, että sen on vaikea tunnistaa sitä ja ottaa käyttöön heti tilanteen vaatimat puolustusaseet.

Torjuntakyvyn kannalta on ratkaisevaa se, että ne vasta-aineet, jotka syntyvät tartunnan tuloksena, ovat tietyn antigeenin eli elimistössä puolustusreaktion aiheuttavan tekijän mukaisia.

Sika ja sikainfluenssa

Influenssa A aiheutti muun muassa sikainfluenssaepidemian (H1N1) vuonna 2009. Arvioidaan, että jopa 575 400 ihmistä kuoli sikainfluenssaan.

© Shutterstock

Vasta-aineet, joita elimistö tuottaa tulehduksen tai influenssan jälkeen, on räätälöity tunnistamaan tietyt H- ja N-proteiinien alueet. Muuntuneessa influenssaviruksessa ei välttämättä ole samoja yksityiskohtia.

Influenssaa vastaan kehitetään koka vuosi rokote. Kausi-influenssarokote on tehty torjumaan varhain samalla kaudella havaittua virustyyppiä, jolla on suurin mahdollisuus kehittyä influenssaepidemian aiheuttajaksi.

Jos valinta osuu oikeaan influenssavirustyyppiin, rokote suojaa sinä vuonna influenssalta. Mutta se ei toimi enää seuraavana vuonna, jolloin influenssavirus on kehittänyt itselleen uudeen valeasun.

Rokote kauden 2021-2022 influenssaa vastaan

Suomessa käytettävät rokotteet ovat 4-valenttisia eli sisältävät rokotteen neljää eri viruskantaa vastaan.

Rokote on paras suoja influenssaa vastaan. Parhaimmillaan se torjuu terveillä työikäisillä 5–8 influenssaa kymmenestä, lapsilla 5–8 influenssaa kymmenestä ja ikääntyneillä joka toisen influenssan.

Molemmat A-viruskannat on vaihdettu viime kauden rokotteisiin verrattuna. B-viruskannat ovat pysyneet samoina. Rokote antaa edelleen suojaa myös sikainfluenssan jälkeläisvirusta vastaan.

Rokote kannattaa ottaa syksyllä, sillä influenssakausi jatkuu lokakuusta helmikuuhun, joskus jopa toukokuuhun asti. Suojan syntymiseen rokotuksen jälkeen menee noin kaksi viikkoa.

THL:n ohjeen mukaan henkilö, joka on oikeutettu maksuttomaan influenssarokotukseen, voi hakea rokotuksen omalta terveysasemaltaan. Terveyskeskukset tiedottavat alueellaan influenssarokotusajoista ja -paikoista. Lisäksi osa työnantajista tarjoaa rokotuksen työterveyshuollon kautta.

Influenssarokotteen voi myös ostaa apteekista lääkärin reseptillä ja käydä pistättämässä sen terveyskeskuksessa. Rokotteen voi myös hakea yksityiseltä lääkäriasemalta.

Luvassa ehkä yleisrokote kaikkiin influenssoihin

Tutkijat ovat onnistuneet tietokonemallinnuksen avulla löytämään influenssaviruksesta neljä aluetta, jotka ovat samanlaisia kaikissa virustyypeissä ja joissa ei yleensä esiinny mutaatioita.

Tämän tiedon pohjalta on kehitetty FLU-v-rokote, joka aktivoi elimistön immuunijärjestelmän T-solut iskemään juuri näiden alueiden proteiineihin.

Kehitteillä olevaa rokotetta on jo useita kertoja testattu ihmisillä, ja erityisesti viimeisin koe on vaikuttanut lupaavalta. 175 koehenkilön tulokset poikkesivat selvästi lumelääkettä saaneen vertailuryhmän tuloksista, ja parantunut immuunivaste säilyi kuusi kuukautta rokotuksen jälkeen.

Nyt suunnitellaan uusia testejä, jotta saadaan selvyys siitä, miten tehokas FLU-v on erilaisia influenssaviruksia vastaan. Parhaassa tapauksessa sillä voitaisiin torjua miljoonia influenssatartuntoja joka vuosi.

Miten pitkään influenssa kestää?

Influenssa kestää usein viikon verran, mutta sen jälkitaudit saattavat vaivata monta viikkoa varsinaisen influenssan jälkeen.

Päivät 1–2: Influenssatartunta

Atshii! Työkaveri unohtaa laittaa käden suun eteen, ja hänen suustaan purskahtaa ilmoille sylkipisarapilvi yli 100 kilometrin tuntinopeudella.

Pisarat sisältävät miljoonia influenssaviruksia, jotka lähtevät etsimään uutta uhria. Muutaman päivän päästä tämä sairastuu influenssaan.

Influenssaan sairastuneesta peräisin olevat virukset voivat jäädä leijumaan ilmaan, ja ne levittävät tartuntaa jo ennen kuin tauti puhkeaa taudinkantajassa.

Näin influenssa tarttuu
©

Influenssa leviää aivastuksen mukana

Influenssavirukset poistuvat joukolla taudinkantajasta parantaakseen tarttumismahdollisuuksiaan. Influenssan itämisaika on 2–3 vuorokautta.

Näin influenssa tarttuu
©

Influenssa matkaa pisaroina

Virukset matkaavat pisaroissa, jotka voivat lentää metrin päähän. Osa viruksista kulkee sumumaista aerosolia muodostavien hiukkasten mukana ja leijuu ilmassa tunteja.

Näin influenssa tarttuu
©

Influenssa tarttuu uuteen ihmiseen

Influenssaviruksille altistutaan hengitettäessä sisään. Limakalvon soluihin tarttuvat virukset alkavat lisääntyä. Sairastumisriski riippuu influenssavirusten määrästä.

Päivät 3–7: Influenssa jyllää elimistössä

Influenssavirusten ensimmäinen pysähdyspaikka on ylähengitysteiden limakalvo.

Soluihin tunkeuduttuaan virukset kaappaavat niiden sisäiset rakenteet omaan käyttöönsä ja alkavat niiden avulla monistaa itseään. Seuraava virussukupolvi edistää tartuntaa valloittamalla uusia soluja alempana hengitysteissä.

Tartunta ei kuitenkaan pääse etenemään esteettömästi.

Kun influenssavirus tarttuu, solun pinnan proteiinit tunnistavat heti vieraan ja lähettävät hätäviestin solun sisään. Varoitus saa solun päästämään myrkkypilven.

Lisäksi immuunijärjestelmän valkosolut saavat solulta aktivoitumispyynnön. Tappajasolut tuhoavat virusten valtaamia soluja ja auttajasolut alkavat tuottaa sytokiineja, joilla immuunijärjestelmä säätelee puolustusreaktioihin osallistuvien solujen toimintaa.

Jos ihminen on sairastanut vähän aiemmin samantyyppisen influenssan tai tullut rokotetuksi sitä vastaan, elimistössä on jo niiden vasta-aineiden ohje, jotka voivat torpata tartunnan. Mikäli influenssavirus on uusi tuttavuus, taistelu kestää kauemmin, sillä immuunijärjestelmän pitää kehittää tähän taudinaiheuttajaan sopiva vasta-aine.

Puolustustaistelu saa taudinkantajan tuntemaan itsensä sairaaksi.

Elimistön taistelu influenssaa vastaan tekee olon kurjaksi

Mies influenssassa
/ 4

Keho korventaa influenssavirusta

Immuunijärjestelmän ykkösase influnssaa vastaan on kuume, jonka saa aikaan aineenvaihdunnan kiihtyminen. 38–39 asteen ruumiinlämpö on normaali kehon puolustusreaktio.

1

Viestintä aiheuttaa kipua

Valkosolut koordinoivat puolustusreaktiot sytokiineiksi kutsutuilla solujen välisen viestinnän välittäjäaineilla. Viestintä ärsyttää kipureseptoreja. Siksi influenssan aikana mm. niveliä särkee.

2

Kehon vastaisku verottaa voimia

Taistelu influenssaviruksia vastaan kuluttaa elimistön voimavaroja. Siksi sairastunut ei jaksa touhuta ja kaipaa lepoa.

3

Aivastelu avaa ja puhdistaa ilmatiet

Nenä alkaa vuotaa. Sieraimista valuva tai ne tukkiva nuhaerite sisältää viruksia. Aivastus lennättää influenssaviruksia kauas.

4
© Shutterstock

Viikot 2–3: Influenssasta toipuminen

Immuunijärjestelmä pystyy yleensä taltuttamaan influenssatartunnan viikossa.

Taisteluväsymys vaivaa kuitenkin vielä kauan, eivätkä kaikki influenssan oireetkaan, kuten limakalvojen turvotus ja nivelkivut, häviä kuin taikaiskusta.

Influenssa voi muistuttaa olemassaolostaan jopa kolmekin viikkoa. Toipilasaikana on suuri riski sairastua uudestaan.

Yleiskunto ja vastustuskyky eivät ole entisellään, koska immuunijärjestelmä on keskittynyt yhden taudinaiheuttajan, influenssaviruksen, kampittamiseen.

Siksi influenssapotilas sairastuu helposti bakteerin tai viruksen aiheuttamaan jälkitautiin, kuten keuhkokuumeeseen. Rajujen puolustusreaktioiden vanavedessä on mahdollinen myös sytokiinimyrsky, joka voi olla tappava tulehdus. Sillä epäillään olleen merkittävä osa espanjantaudin (1918–1920) kuolettavuudessa.

Mikä tehoaa influenssaan?

Influenssa on virussairaus, joten antibiootit eivät tehoa siihen. Vaikeissa tapauksissa influenssaa hoidetaan antiviraalilääkkeillä.

Useimmissa tapauksessa influenssaan riittää hoidoksi lepo, neste ja kuumetta alentava lääke sekä kipulääke.