"Ilmastonmuutos pahentaa allergiaa" – viisi luuloa siitepölyallergiasta

Luulo: "Ilmastonmuutos pahentaa allergiaa"

Siitepöly on siemenkasvien, kuten tuiki tavallisten puiden ja heinien, tuottamia hiukkasia, joilla on lisääntymistehtävä. Hiukkaset irtoavat koiraspuolisista yksilöistä ja leviävät tuulen mukana ympäristöön, jolloin ne voivat aiheuttaa naaraspuolisessa kasvissa pölytyksen.

Siitepölyhiukkanen sisältää, siittiön tavoin, kasvin perimän, ja kun se siirtyy emin luotille, tapahtuu hedelmöitys. Emin alaosassa ovat siemenaiheet, ja sen yläosa, luotti, ottaa vastaan siitepölyn ja varmistaa, että hedelmöityneet naaraspuoliset sukusolut alkavat kehittyä siemeniksi.

Siemen taas on suvullisesti lisääntyvien kasvien varsinainen lisääntymiselin.

Hedelmöityksen näkökulmasta tarkasteltuna ilmastonmuutos voi olla kasveille pelkkää plussaa, sillä menestymistä rajoittavista tekijöistä hiilidioksidi (CO2) ja lämpötila tuskin ovat enää entisenlainen ongelma.

Pitempi kasvukausi ja suurempi CO2-määrä voivat paitsi aikaistaa myös runsastuttaa ja jatkaa kukintaa, mikä on huono uutinen sekä jo tätä nykyä voimakkaasti oireileville siitepölyallergikoille että niille, joilla on taipumus yliherkkyyteen tai lieviä oireita.

Siemeniä tuottamalla kasvit saavat mahdollisuuden levitä uusille elinalueille. Siksi ne käyttävät aina tilaisuuden hyväkseen ja tuottavat paljon siitepölyä, kun olosuhteet ovat suotuisat.

Todennäköisesti ilmastonmuutos johtaa siihen, että yhä useampi alkaa kärsiä jonkinasteisista yliherkkyysoireista, kun entistä pahemmat siitepölykaudet kestävät kauemmin.

LUULO ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSESTA ALLERGIAAN: TOTTA

Luulo: "Suuri määrä siitepölyä voi parantaa heinänuhan"

Yleinen tapa yrittää pitää allergiaoireet kurissa on minimoida altistuminen siitepölylle pysymällä tiukasti neljän seinän sisällä voimakkaimman kukinnan aikana.

Tutkijat ovat kuitenkin todenneet, että apu voi löytyä juuri vastakkaisesta toiminnasta: allergeenin kohtaamisesta.

Menetelmää kutsutaan siedätyshoidoksi, joka on allergian immuunihoitoa. Totuttamalla immuunijärjestelmä siitepölyyn yritetään hillitä allergikon yliherkkyysoireita. Siedätyksellä ei saada siitepölyallergiaa häviämään kokonaan, mutta immuunijärjestelmä oppii vähitellen käsittelemään suurempia siitepölymääriä ilman rajuja puolustusreaktioita.

Kun allergikko altistuu siitepölylle, immuunijärjestelmä tuottaa IgE-vasta-ainetta, joka aiheuttaa oireilun. Siedätys sen sijaan saa aikaan IgG-vasta-ainetta, joka niin ikään sitoutuu siitepölyhiukkasten reseptoreihin ja estää siten IgE:n ja siitepölyn kontaktin – ja samalla allergisen reaktion.

Ajan mittaan elimistössä syntyy aina vain vähemmän IgE:tä, ja sen ansiosta allergikon oireilu helpottuu.

Siedätyshoito ei ole helppo ja nopea ratkaisu, sillä se vaatii sitoutumista esimerkiksi pistos- tai kielenalustablettihoitoon yleensä kolmesta viiteen vuodeksi.

Pistoksia annetaan säännöllisesti, aluksi kerran viikossa ja myöhemmin kerran kuukaudessa, jotta elimistö hoitojakson aikana on jatkuvasti tekemisissä pienen allergeenimäärän kanssa.

Sitä mukaa kuin immuunijärjestelmä oppii säätelemään puolustusreaktioita ja vähentämään IgE:n tuotantoa, annosta voidaan suurentaa. Riittävän tehon saavuttamiseksi saatetaan tarvita jopa 50 pistosta.

Kun siedätys onnistuu, potilaan ei tarvitse enää pelätä rajua heinänuhaa edes pahoina siitepölyvuosina. Vaikkei allergia parane, oireet lievittyvät usein loppuiäksi.

LUULO SIEDÄTYSHOIDOSTA: OSITTAIN TOTTA

Luulo: "Allergia häviää iän karttuessa"

Allergia ei ole lastentauti: jos alkaa reagoida siitepölyyn nuorena, kiusa seuraa koko elämän. Oikeastaan asia on niin, että ajan mittaan altistutaan aina vain useammalle herkisteelle, siis allergiaa aiheuttavalle aineelle, ja joka kerta on olemassa vaara, että immuunijärjestelmä alkaa pitää kyseisiä allergeeneja haitallisina.

Immuunijärjestelmän tehtävänä on puolustaa elimistöä vaarallisilta tunkeilijoilta, kuten viruksilta ja bakteereilta.

Allergia on sen seurausta, että immuunijärjestelmä tulkitsee hiukkaset niiden tapaisiksi uhkiksi. Yliherkillä ihmisillä puolustusreaktiot käynnistää vaikkapa sinänsä harmiton siitepöly. Kyse on immuunijärjestelmän virheestä tai häiriöstä, ja B-solut, jotka havaitsevat hiukkaset, alkavat tuottaa IgE-vasta-ainetta.

Se viestii muille puolustussoluille, että elimistöön on päässyt vaaratekijöitä. Alkaa tapahtumien sarja, jonka kuluessa etenkin silmien, nenän ja nielun alueelle kertyy immuunisoluja. Niiden toiminta aiheuttaa ärsytystä. Elimistö yrittää eliminoida siitepölyn käyttämällä tulehduksesta tuttuja keinoja. Siksi allergikon nenä ja silmät alkavat vuotaa. Hengitystiet voivat turvota, ja yskä saattaa ruveta vaivaamaan.

LUULO ALLERGIAN JA IÄN YHTEYDESTÄ: TARUA

Luulo: "Heinänuhasta voi seurata muita allergioita"

Osa allergikoista kokee, että pahan siitepölykauden aikana he reagoivat yllättävästi ruoka-aineisiin, joita he yleensä sietävät. Ilmiö johtuu ristiallergiasta, joka tarkoittaa, että allergikon immuunijärjestelmä, joka käy jo siitepölyn takia kovilla kierroksilla, alkaa hyökätä siitepölyä muistuttavien hiukkasten kimppuun.

Usein kyse on kasvisten, hedelmien ja pähkinöiden sisältämistä proteiineista. Ristiallergiaa esiintyy eniten koivun siitepölylle allergisilla. Heille aiheuttavat ristireaktioita yleisimmin pähkinät, omenat ja kivelliset hedelmät.

Ristiallergiat ovat tavallisia myös pujo- ja heinäallergikoilla. Siitepölylle allergiset saattavat joskus saada oireita myös esimerkiksi hunajasta ja kamomillateestä, jos ne sisältävät rahtusenkin siitepölyä.

Ristiallergian taustalla on se, että allergikon immuunijärjestelmä on jo aktivoitunut. Toisin sanoen elimistö tuottaa jo vasta-aineita vaikkapa koivun siitepölyä vastaan ja syöttösolut ovat täydessä valmiudessa seuraavan altistuksen varalta.

Koska muun muassa maapähkinöissä on pinnaltaan koivun siitepölyä muistuttavia proteiineja, syöttösolut voivat hyökkäykseen virittyneessä immuunijärjestelmässä tehdä vääriä tulkintoja. Siksi ne ruoka-aineet, joita normaalisti voi syödä huoletta, aiheuttavat yhtäkkiä yliherkkyysoireita. Elimistö siis reagoi turhan rajusti, koska ilman siitepölypitoisuus saa sen hosumaan.

LUULO RISTIALLERGIOISTA: TOTTA

Luulo: "Heinänuha periytyy"

Teoriassa kuka tahansa voi tulla siitepölylle allergiseksi, mutta vain harvat tulevat. Vanhemman tai sisaruksen allergia kasvattaa selvästi omaa riskiä alkaa oireilla, vaikka itse allergian sijasta peritään vain taipumus siihen.

Toisin sanoen allergia ei puhkea automaattisesti edes siinä tapauksessa, että molemmat vanhemmat kärsivät siitä. Vuoden 2013 tutkimuksen mukaan allergikoilla on usein mutaatioita kymmenessä perimän osassa. Juuri nämä geenimuunnokset on yhdistetty allergiaan. Tutkimustulos tukee sitä vallalla olevaa käsitystä, että erilaiset allergiat eivät periydy, mutta alttius niille riippuu perimästä.

Niinpä lapsella, jonka molemmat vanhemmat ovat allergisia, on huomattavasti suurempi riski tulla allergiseksi kuin lapsella, jonka kummallakaan vanhemmalla ei esiinny lainkaan yliherkkyysoireita.

LUULO PERIYTYVYYDESTÄ: OSITTAIN TOTTA

Het artikel kwam voor het eerst uit in 2021.