Shutterstock
Piirros salmonella-bakteereista

Ikivanhasta tappajasta on tulossa resistentti

Tähän asti laajin lavantautibakteeritutkimus osoittaa, että bakteerin vastustuskyky useita antibioottityyppejä vastaan on kasvanut viime vuosina.

Lavantauti on yksi maailman vanhimmista tunnetuista sairauksista, ja sitä on esiintynyt ainakin antiikin Kreikan ajoista asti.

Vaikka lavantauti voi kalskahtaa historiakirjojen kertomuksilta ja asemasotien riesalta, se on yhä merkittävä terveysuhka monin paikoin maailmaa.

WHO:n mukaan lavantautiin sairastuu vuosittain noin 11 miljoonaa ihmistä, joista yli 100 000 menehtyy.

Ja nyt uusi laaja tutkimus paljastaa, että lavantautia aiheuttava Salmonella typhi -bakteeri on kehittämässä vastustuskykyä antibiooteille ja vastustuskykyiset kannat ovat syrjäyttämässä ei-resistenttejä bakteerikantoja.

Ota selvää bakteerien resistenssistä: Tästä syystä se on ongelma

Tutkija: Nopeus huolestuttaa

Uudessa tutkimuksessa, joka on tähän mennessä laajin lavantautibakteerien perimää käsitellyt analyysi, tutkijat kävivät läpi kaikkiaan 3 489 eri bakteerikantaa, jotka oli kerätty vuosina 2014–2019.

Tämän jälkeen perimäanalyysin tuloksia verrattiin 4 169 muuhun S. typhi -bakteerinäytteeseen, jotka oli kerätty 70 maasta vuosina 1905–2018.

Vertailu oli vain omiaan voimistamaan asiantuntijoiden viime vuosikymmeninä kokemaa huolta. Asiaa selittää tutkimusta johtanut tohtori Jason Andrews Stanfordin yliopistosta:

"Nopeus, jolla antibioottiresistentit S. typhi -kannat ovat levinneet viime vuosina, antaa perustellun syyn huoleen ja korostaa tarvetta laajentaa ehkäisytoimia etenkin erityisen riskin maissa", todetaan lehdistötiedotteessa.

Näin lavantauti leviää

Vastustuskyky kasvaa

70 prosenttia maailman lavantautitapauksista todetaan nykyisin Etelä-Aasiassa, mutta tauti on yleistynyt merkittävästi myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Oseaniassa.

Antibiootit ovat tällä hetkellä ainoa keino hoitaa tautia. Viime vuosikymmeninä bakteerin vastustuskyky lääkeaineille on kuitenkin lisääntynyt.

Tämä ei koske vain vanhoja antibioottityyppejä, kuten ampisilliinia, kloramfenikolia ja trimetopriimiä. Myös uudemmat antibioottityypit, kuten fluorokinolonit ja kolmannen sukupolven kefalosporiinit, ovat menettämässä tehoaan.

Tutkijat huomauttavat tutkimuksellaan olevan tiettyjä rajoitteita. Siinä ei esimerkiksi ole tutkittu joidenkin alueiden, kuten Saharan eteläpuolisen Afrikan ja Oseanian, bakteerikantoja. Voi olla, että jo todettu resistenssi onkin arvioitu liian pieneksi.

Tutkijat painottavat, että resistenssin laajuuden ymmärtämiseksi täytyisi kartoittaa vielä puuttuvien alueiden bakteerikannat.