Koronapandemian lopun alku on jo näköpiirissä.
Ensin täytyy kuitenkin saada väestö rokotettua, ja vielä sen jälkeenkin paluu normaaliin elämään voi viedä aikaa.
Tässä ennusteemme tulevalle vuodelle:
🗓 Tammikuu 2021: Euroopan maat aloittavat rokotukset
Euroopan lääkevirasto on aloittanut koronarokotteiden hyväksymisprosessin, ja toisin kuin Yhdysvalloissa ja Britanniassa, kyseessä ei ole kiireellinen hätämenettely.
Pfizerin ja BioNTechin ensimmäinen rokote voitaisiin suunnitelmien mukaan saada hyväksyttyä 29. joulukuuta tai jo 21. joulukuuta. Modernan rokotteen hyväksyntä olisi tulossa 12. tammikuuta – tai kenties jo ennen sitä, jos lääkeyhtiö toimittaa vaaditut tiedot ennakoitua nopeammin.
Tämän jälkeen Euroopan komission on vielä hyväksyttävä päätös. Rokotukset voisivat näin alkaa siitä aikaisintaan kahden päivän päästä eli joulukuun lopussa tai tammikuun ensimmäisinä päivinä.
🗓 Kevät 2021: Puolet väestöstä rokotettu
Koronavirus ei katoa itsestään heti rokotusten alettua.
Mutta kun suuri osuus väestöstä on koronavirukselle immuuni, viruksen leviämismahdollisuudet heikkenevät.
Uuden tutkimuksen mukaan epidemian hiipuminen edellyttää, että vähintään 50 prosenttia väestöstä on rokotettu niiden lisäksi, jotka ovat tulleet virukselle vastustuskykyisiksi taudin sairastamisen kautta.
Investointipankki Goldman Sachs on laatinut aikajanan, joka perustuu:
- Rokotevalmistajien ilmoittamaan kapasiteettiin
- Kattavaan kyselyyn 15 länsimaan asukkaille siitä, missä vaiheessa kukin aikoo ottaa rokotteen
- Terveysviranomaisten suosittelemaan rokotusjärjestykseen.
50 prosenttia EU:n väestöstä voisi olla rokotettu toukokuuhun mennessä. Rokotuskampanja jatkuu joka tapauksessa koko vuoden.
Tieteen Kuvalehti kysyi useilta asiantuntijoilta arviota siitä, milloin saavutetaan riittävä rokotuskattavuus, mutta kukaan heistä ei halunnut antaa asiasta tarkkaa arviota. Yksi epidemiologeista arvioi kuitenkin, että Goldman Sachsin ennuste vaikuttaa oikeansuuntaiselta nyt saatavilla olevan tiedon perusteella.
🗓 Kesä ja syksy 2021: Elämää pandemian jälkeen näkyvissä
Jos noin puolet länsimaiden asukkaista olisi rokotettu kesäkuun 2021 loppuun mennessä, viranomaiset voisivat kenties alkaa purkaa rajoituksia. Se tullee kuitenkin tapahtumaan hitaasti ja hallitusti.
Ensimmäinen rokotuskerta ei kuitenkaan tarkoita sitä, että rokotettu voisi saman tien luopua maskeista ja turvaväleistä, korostaa esimerkiksi Yhdysvaltojen tartuntatautiviraston johtaja Anthony Fauci.
Tutkijat eivät vielä tiedä, miten suuressa määrin rokotetut ihmiset edelleen levittävät tautia. Tutkimusten mukaan vain harva rokotettu saa koronaviruksen aiheuttaman taudin oireita, mutta vielä ei ole tiedossa, voivatko koronaviruspartikkelit silti jäädä esimerkiksi ylähengitysteihin, jolloin tauti leviäisi, vaikka kantaja olisi oireeton.
Lisäksi useimpien rokotteiden kohdalla vaaditaan kaksi rokotuskertaa 3–4 viikon välein, ja vielä senkin jälkeen kestää useita viikkoja ennen kuin elimistössä on kehittynyt riittävästi vasta-aineita.
Rokotusten aloittamisen jälkeen terveysviranomaisten ja rokotevalmistajien on seurattava rokotettujen terveydentilaa tarkasti, jotta nähdään, millaisia pitkän aikavälin vaikutuksia rokotteella on.
90-vuotiaasta Margaret Keenanista tuli 8. joulukuuta ensimmäinen viranomaisten hyväksymän koronarokotteen Britanniassa saanut ihminen.
Ketkä saavat koronarokotteen ensin?
Maailman terveysjärjestö WHO ja Yhdysvaltain kansallinen lääkeakatemia NASEM ovat julkaisseet suosituksia siitä, mistä ryhmistä rokottaminen tulisi aloittaa.
Yksittäiset maat päättävät rokotusjärjestyksestä itse, mutta kansalliset strategiat noudattanevat annettuja suosituksia.
Suomen COVID-19 -rokotusstrategian mukaan ensimmäisessä vaiheessa rokotettavat edustavat neljää eri ryhmää:
Ryhmä 1
Koronapotilaita hoitava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö
Ryhmä 2
Hoivakotien henkilöstö
Ryhmä 3
Ikääntyneet henkilöt
Ryhmä 4
Henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia