Kaikilla ensimmäisen sukupolven koronavirusrokotteilla oli sama kohde: viruksen pinnan piikkiproteiini.
Rokotteen kohde voi kuitenkin olla myös toinen proteiini, nukleokapsidiproteiini (N), kun tutkijat saavat räätälöityä seuraavan sukupolven koronarokotteen. N-proteiiniin kohdistettu rokote kestäisi hyvin myös koronaviruksen mutatoitumista.
Mikä on virusproteiini?
Virusproteiinit ovat viruksen rakennuspalikoita, jotka muodostavat viruksen perintöainesta suojaavan kuoren, kapsidin, sekä viruksen pinnan ja sen viestintäkanavat. Proteiinit muodostuvat viruksen rna:n tai dna:n ohjeen mukaan. Kun virus tunkeutuu isäntäsoluun, se saa solun tuottamaan proteiineja ja kopioi siten samalla itsensä.
Proteiini avaa takaportin viruksen torjuntaan
Rokote aiheuttaa elimistössä reaktion, joka vastaa sitä, että ihmiseen olisi tarttunut juuri se tauti, jota vastaan rokote suojaa.
Uusissa koronarokotteissa on osia piikkiproteiinista, joten se opettaa elimistön immuunijärjestelmän tunnistamaan oikean koronaviruksen.
Immuunijärjestelmä tunnistaa kaikki virukseen liittyvät proteiinit, joten rokote voidaan teoriassa rakentaa minkä tahansa virusproteiinin ympärille.
Koronaviruksessa on 4 pääproteiinia:
Sukella koronaviruksen rakenteeseen

Nukleokapsidiproteiini/N
sijaitsee perimän ympärillä ja ohjaa mm. viruksen rakennetta.
Piikkiproteiini/S
ohjaa viruksen reseptorien kautta ihmisen soluun.
Membraani- eli kalvoproteiini/M
hoitaa viruksen viestintää.
E-proteiini/E
säätelee mm. pinnan tiheyttä.
N-proteiini ei ole ollut huomion keskipisteenä, sillä N-proteiiniin perustuva rokote ei sinällään estäisi tautia. Proteiinin tarkoitus on suojata viruksen perimää, rna:ta. Sillä ei sinänsä ole roolia viruksen tarttumisessa soluun.
Kuitenkin uudessa Cambridgen yliopiston molekyylibiologien tekemässä tutkimuksessa selvisi, että muissa viruksissa N-proteiini sitoutuu solun TRIM21-reseptoriin. Reseptori alkaa tuottaa N-proteiinia solun pinnalle. Kun immuunijärjestelmän tappajasolut havaitsevat N-proteiinin, ne alkavat tuhota solua.
Elimistön puolustusjärjestelmä siis pitää silmällä N-proteiinia ja hyökkää sen avulla elimistössä olevaa virusta vastaan ja tuhoaa sen.
🎬 Nopea selitys rokotteesta:
N-proteiinirokote voi suojata meitä mutaatioilta
SARS-CoV-2-viruksen lukuisat mutaatiot ovat syntyneet juuri piikkiproteiiniin. Siksi on alettu pelätä, että koronarokotteet eivät kohta enää tehoa virukseen.
Jos rokotteet piikkiproteiinin sijaan kohdistetaankin N-proteiinin toimintaan, voidaan mahdollinen mutaatiouhka kiertää. Samalla vahvistetaan elimistön omaa puolustusta koronavirusta vastaan:
- N-proteiini on piikkiproteiinia vakaampi, ja sillä on vähemmän mutaatioita.
- N-proteiini tuottaa enemmän vasta-aineita kuin muut proteiinit.
- N-proteiinilla on ratkaiseva rooli immuunijärjestelmän T-solujen aktivoinnissa. T-solut eliminoivat elimistöön tunkeutuvia viruksia.
Lisäksi tutkijat arvioivat, että N-proteiinin yhtäläisyydet muiden virusten kanssa voivat merkitä sitä, että rokote suojaisi myös sarsilta ja mersiltä.
Tällä hetkellä kehitetään yhtä rokotetta, joka käyttää hyväkseen N-proteiinia.