Siihen asti kunnes SARS-CoV-2-virukseen on kehitetty rokote, kaikkien maiden pitää varautua siihen, että yhteiskunta suljetaan määräajoiksi, jotta terveydenhuolto ei ylikuormitu.
Voi olla, että maailman väestö joutuu pitämään fyysistä etäisyytä ja elämään osittain erityksissä aina vuoteen 2022 asti. Silloin rokotteen koronavirusta vastaan uskotaan olevan valmis. Näin kuuluu Harvardin yliopiston tutkijoiden tyly päätelmä tutkimuksessa, joka julkaistiin Science-lehdessä.
Malli perustuu muihin viruksiin
Harvardissa tehty tutkimus lähtee siitä olettamuksesta, että uusi koronavirus käyttäytyy samalla tavalla kuin muut koronavirustyypit, kuten HCoV-OC43, joka myös on lähtöisin eläimistä. Se aiheuttaa tavallisimmin lievän hengitystieinfektion ja on syynä 10–15 prosenttiin maailman flunssatapauksista.
Tiedot muista viruksista, immuniteetin kestosta ja esimerkiksi vuodenajan vaikutuksesta viruksen tartuttavuuslukuun eli siihen, montako ihmistä yksi sairastunut tartuttaa, yhdistettiin nykyiseen tietoon koronavirustautia aiheuttavasta SARS-CoV-2-viruksesta ja koottiin malliin, joka laskee eri skenaarioita seuraavaksi viideksi vuodeksi.
Mallit osoittivat, että covid-19-tauti palaa takaisin tietyin välein, mutta ensimmäinen aalto on luultavasti pahin.
Rajoituksia tarvitaan uudelleen
Jokaisessa skenaariossa tutkijat pystyivät muuttamaan niitä toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta maan terveydenhuollon kapasiteetti ja tehohoitopaikkojen määrä riittävät tautitapausten hoitamiseen.
Fyysisen etäisyyden pitäminen on osoittautunut tehokkaaksi aseeksi tartuntojen vähentämisessä. Yhdessäkään skenaariossa ei yksi yhteiskunnan sulkeminen riittänyt taudin torjumiseen.
Tulevaisuudessa luvassa sulkemisia ja rajoitusten purkamisia
Tämä skenaario on yksi tutkijoiden monista malleista. Rajoitustoimet ja yhteiskunnan sulkeminen pienentävät tartuttavuuslukua 60 prosentilla. Laskelmat on tehty Yhdysvaltojen terveydenhuollon kapasiteetin mukaan. Siellä tartunnat saataisiin kuriin, jos fyysisen etäisyyden pitäminen otetaan käyttöön, kun 35 henkilöä 10 000:sta on saanut tartunnan. Käytännössä tätä mallia pitäisi soveltaa kunkin maan paikalliseen uhkakuvaan ja terveydenhuollon kapasiteettiin.
Siniset alueet esittävät jaksoja, jolloin fyysisen etäisyyden pitäminen on voimassa.
Musta viiva ilmoittaa tartunnan saaneiden määrän, punainen seuraa kriittisten tapausten eli tehohoitoja tarvitsevien määrää.
Ylin yhtenäinen vaakaviiva kertoo maan tehohoitopaikkojen maksimikapasiteetin.
Katkoviiva ylhäällä ilmoittaa tilanteen, jolloin tartunnan saaneiden määrä väestössä on niin suuri, että fyysisen etäisyyden pitäminen pitää ottaa käyttöön. Alhaalla vastaavasti sen tilanteen, jolloin rajoitus voidaan purkaa.
Tutkimuksessa korostetaan sitä, että toisaalta yhteiskunnan avaaminen on tärkeää, sillä pitkäaikainen eristäytyminen estää laumasuojan muodostumista.
Tilanteen hallitsemiseksi tarvitaan laajaa testausta, sillä siten saadaan selville, milloin erilaisia rajoituksia pitää jälleen ottaa käyttöön.
Immuniteetista voi seurata jaksoja ilman koronavirusta
Tutkimuksessa on monta tekijää, jotka voivat vaikuttaa eristäytymisen välttämättömyyteen tai rajoitusten purkamisen mahdollisuuksiin Yksi suuri epävarmuustekijä tutkijoiden mallissa on se, miten pitkän immuniteetin koronavirustaudin sairastaneet saavat. Tällä hetkellä arvioidaan, että sairaudesta saisi immuniteetin noin vuodeksi.
Jos se pitää paikkansa, toisista Harvardin tutkijoiden malleista käy ilmi, että silloin koronavirusaalto voisi iskeä aina kahden vuoden välein – tai jopa harvemmin.
Se tarjoaisi tutkijoille lisää aikaa rokotteen kehittämiseen.