Flunssainen mies aivastaa

”Flunssaa on liikkeellä etenkin talvella”

Tartunnan voi saada vain, kun joku aivastelee, ja niiskutuksen takana on tietty pöpö. Vilustumista koskevia luuloja on joka lähtöön. Kestääkö viisi tavallista väitettä kriittistä tarkasteltua?

Tartunnan voi saada vain, kun joku aivastelee, ja niiskutuksen takana on tietty pöpö. Vilustumista koskevia luuloja on joka lähtöön. Kestääkö viisi tavallista väitettä kriittistä tarkasteltua?

Shutterstock/Malene Vinther

”Kylmyys ja veto altistavat vilustumiselle”

Nukkuva nainen

Kylmyys ja veto eivät sinänsä aiheuta flunssaa, mutta niiden vuoksi vastustuskyky voi heikentyä.

© Shutterstock

Totta

Kun viluttaa, immuunijärjestelmä toimii huonommin, mikä taas altistaa kaikenlaisille virus- ja bakteeritaudeille.

Syynä on muun muassa se, että kylmässä verisuonet supistuvat, jotta ruumiinlämpö ei laskisi lämmön menettämisen vuoksi. Kun verenkierto hidastuu, hengitysteiden limakalvoihin tulee vähemmän veren kuljettamia immuunisoluja ja vasta-aineita. Silloin vastustuskyky heikkenee ja nuhakuumeviruksilla on paremmat mahdollisuudet tarttua soluihin ja lisääntyä niissä.

Flunssaan sairastuminen ei kuitenkaan riipu vain siitä, ehtivätkö immuunijärjestelmän puolustusjoukot turvaamaan soluja ajoissa. Immunologi Akiko Iwasaki yhdysvaltalaisesta Yalen yliopistosta osoitti vuonna 2015, että kylmyys häiritsee immuunijärjestelmän toimintaa ja estää sitä toimimasta tehokkaasti.

Kun nenäkalvon soluja kasvatettiin laboratoriohiirissä valvotuissa olosuhteissa ja hiiriin tartutettiin rinovirus, joka on yleisin flunssan aiheuttaja, kävi ilmi, että immuunijärjestelmän kaikki osat toimivat selvästi tehokkaammin 37 asteen kuin 33 asteen lämpötilassa. Jotkin osa-alueet menettivät kylmässä puolet tehostaan.

”Lämmin maito lievittää oireita”

Lämmintä maitoa ja hunajaa

Hunajalla makeutettu lämmin maito voi lievittää oireita, mutta se ei paranna flunssaa.

© Shutterstock

Totta

Flunssaa ei voi parantaa, eivätkä kaikki sen oireiden lievittämiseen käytetyt keinot ole tieteellisesti päteviä. Juomasta saattaa kuitenkin olla apua: se saa usein olon tuntumaan paremmalta.

Kun hikoillaan, aivastellaan ja niistetään nenää, menetetään nestettä. Jotta elimistö ei ala kärsiä kuivumisesta, täytyy juoda tarpeeksi. Siksi levon lisäksi muistutetaan juomisen tärkeydestä.

Juotavan laadulla on kuitenkin merkitystä. Alkoholi- ja kofeiinipitoisia juomia pitää välttää, koska ne lisäävät virtsaneritystä – ja siten vain edistävät kuivumista. Joidenkin tutkimusten mukaan hunaja ja maito voivat hyvinkin lievittää flunssan oireita.

Hunajasta voivat hyötyä etenkin köhivät lapset, mutta on saatu näyttöä myös siitä, että hunaja voi lyhentää flunssan kestoa ja vähentää kurkkukipua. Tutkimustuloksissa on kuitenkin niin suurta vaihtelua, että tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen hunajan vaikutuksista.

Flunssaisen kannattaa juoda maitoa ilmeisesti sen sisältämän laktoferriini-proteiinin vuoksi, sillä se vahvistaa luonnollista vastustuskykyä viruksia vastaan. Useimmissa laktoferriinitutkimuksissa koehenkilöille on kuitenkin annettu proteiinia puhtaassa muodossa tai yhdistettynä lääkeaineisiin. Siksi ei tiedetä varmasti, vaikuttaako laktoferriini silloin, kun sitä saadaan mukillisesta lämmintä maitoa. Sen lisäksi, että määrä voi vaihdella, myös kuumennus saattaa heikentää tehoa.

Samankaltaisia tutkimuksia on tehty myös sekä C-vitamiinin että inkiväärin osalta, mutta niistä ei näytä olevan tepsiviksi flunssalääkkeiksi.

”Vain aivastelija tartuttaa”

Aivastus

Aivastus on vasta kolmanneksi yleisin tapa, jolla flunssavirukset tarttuvat ihmisestä toiseen.

© Shutterstock

Tarua

Nuhakuumevirukset leviävät, kun tartuttavan henkilön ylähengitysteiden eritettä joutuu toisen henkilön nenään, suuhun tai silmiin.

Flunssaa aiheuttavat virukset leviävät tehokkaasti, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että aikuiset sairastuvat flunssaan pari kolme kertaa vuodessa. Lapsilla flunssaa esiintyy jopa 6–12 kertaa vuodessa. Kun virus on tulehduttanut nenän limakalvon, alkaa nuha. Ensin erite on kirkasta ja vetistä, mutta vähitellen se muuttuu kellertäväksi ja paksuksi. Nenästä vuotava lima, josta käytetään puhekielessä nimitystä räkä, sisältää runsaasti uusia viruksia, jotka voivat aiheuttaa jatkotartuntoja. Tartuntatapoja on kolme.

Nuhakuumevirus leviää useimmiten käsien välityksellä kosketustartuntana. Kun flunssainen henkilö niistää, viruksia siirtyy sormiin. Kun hän sitten vaikkapa kättelee, hän levittää viruksia. Niitä vastaanottanut henkilö saa tartunnan esimerkiksi hieroessaan silmiään.

Myös välillinen kosketustartunta on mahdollinen. Silloin viruksia saadaan pinnalta, jota flunssainen henkilö on koskettanut. Niinpä virus voi levitä ovenkahvan tai kaiteen välityksellä. Nuhakuumevirukset eivät ole kuitenkaan kovin kestäviä: ne menettävät tarttumiskykynsä kehon ulkopuolella usein jo parissa tunnissa.

Kolmanneksi yleisin flunssavirusten tartuntatapa on pisaratartunta. Kun nuhakuumetta sairastava aivastaa tai yskii, viruksia sisältävää eritettä leviää ilmaan pieninä tippoina, jotka leijuvat yleensä vain kahden metrin säteelle. Sitä kauempana tartuntariski on minimaalinen.

Tehokkaimpana keinona välttää flunssatartunta pidetään käsien säännöllistä ja huolellista pesemistä.

”Räkätauti johtuu tietystä viruksesta”

Virus

Erilaisia flunssaoireita aiheuttavia viruksia tunnetaan yli 200.

© Shutterstock

Tarua

Vilustumisoireita aiheuttavia viruksia tunnetaan satoja.

Ihmiselle oireita aiheuttavat influenssavirukset edustavat kolmea päätyyppiä (A, B ja C), joilla on useita alatyyppejä. Flunssa on puolestaan ylähengitysteiden infektio, joka voi johtua yli 200:sta eri viruksesta. Ne jakautuvat kahdeksaan hyvin erilaiseen heimoon.

Flunssaa pidetään yhtenä sairautena siitä syystä, että oireet ovat jokseenkin samat, olipa taudinaiheuttaja mikä nuhakuumevirus tahansa. Tavallisesti kurkku on kipeä, nenä vuotaa, yskittää ja aivastuttaa. Kuumetta ei aina ole, ja paraneminen alkaa usein jo parin päivän päästä.

Useimmiten flunssan takana on rinovirus, mutta oireet voivat johtua myös koronaviruksesta. Kyseessä ei ole kuitenkaan pandemian aiheuttanut uusi koronavirus, SARS-CoV-2.

Nuhakuumeviruksia yhdistää se, että ne tulehduttavat ylähengitysteiden limakalvoja – siis nenää, nielua, poskionteloita ja kurkunpäätä.

Virustulehdus vahingoittaa kudoksia varsin maltillisesti, ja oireet selittyvät ennen kaikkea immuunijärjestelmän toiminnasta. Puolustusreaktioiden tarkoitus on estää tartunnan jatkuminen ja kiihtyminen.

”Viruksia on liikkeellä etenkin talvella”

Luminen mies ja kasvomaski

Nuhakuumevirukset voivat säilyttää tarttumiskykynsä paremmin talvella.

© Shutterstock

Totta

Kesäflunssa ei ole mahdottomuus, mutta vilustumisoireista kärsitään selvästi useammin kylminä kuukausina. Lisäksi se, mitä viruksia on liikkeellä, vaihtelee vuodenaikojen mukaan.

Nuhakuumevirukset säilyttävät tarttumiskykynsä parhaiten viileässä, joten syksystä kevääseen kosketustartunnat esimerkiksi ovenkahvoista tai kaiteista ovat mahdollisia pitempään. Siksi jatkotartuntoja voi tulla paljon.

Yhdysvaltalainen tutkimus paljasti, että yleisimmät nuhakuumevirukset pysyvät kuuden asteen lämpötilassa tarttuvina vuorokauden ajan 91 prosentin todennäköisyydellä. Kun on kesäisen lämmintä eli 23 astetta, todennäköisyys on vain kolme prosenttia. Normaalilämpöisellä iholla virus säilyttää tarttumiskykynsä vuorokauden 0,03 prosentin todennäköisyydellä.

Silti lämpötila ei ole tärkein syy siihen, että flunssaisia on erityisen paljon talvella.

Siksi flunssaa on liikkeellä etenkin talvella

Flunssaan sairastutaan usein kylminä kuukausina erityisesti kolmesta syystä. Ne liittyvät tartuntatapoihin.

Virukset talvella
© Shutterstock

Paljon kosketustartuntoja

Talvella ollaan paljon sisätiloissa. Siksi virukset pääsevät helposti leviämään välillisesti muun muassa ovenkahvoista, tuolien kädensijoista ja pöytien pinnoista, ellei niitä puhdisteta jatkuvasti. Myös suorat kosketustartunnat yleistyvät.

Virukset talvella
© Shutterstock

Useita viruksia

Kylminä kuukausina nuhakuumevirusten kirjo on laajempi kuin kesällä. Se suurentaa tartuntariskiä. Osaa kaikkein yleisimmistä flunssaviruksista ei edes esiinny kesällä.

Virukset talvella
© Shutterstock

Kuivempi ilma

Talvella ilma on kuivempaa. Siksi viruksia sisältävät eritepisarat voivat leijua kauemmin ja kauemmaksi kuin kesällä, jolloin ne putoavat nopeasti maahan ja hajoavat kuin saippuakuplat.

Kun päivät lyhenevät ja viilenevät, vietetään enemmän aikaa sisätiloissa. Silloin välilliset kosketustartunnat esimerkiksi ovenkahvoista, valokatkaisimista ja kauko-ohjaimista yleistyvät, koska niitä käyttää monta ihmistä lyhyin välein.

Kun flunssainen yskii tai aivastaa sisällä, myös aerosoleiksi kutsutut viruksia sisältävät mikroskooppiset pisarat voivat leijua huoneilmassa tunteja. Silloin pisaratartunnat ovat mahdollisia.

Ilma on yleensä kuivempaa talvella kuin kesällä, joten talvella viruksia sisältävät pisarat voivat säilyä pitempään, ennen kuin ne hajoavat kuin saippuakuplat.

Talvikuukaudet ovat pahinta flunssa-aikaa myös siitä syystä, että silloin liikkeellä on runsaasti nuhakuumeviruksia. Yleisimpiä vilustumisoireiden aiheuttajia rinoviruksia, enteroviruksia ja parainfluenssaviruksia ei juuri tarvitse pelätä talvella, mutta keväällä ja syksyllä ne voivat jyllätä. Silloin moni sairastuu kevät- tai syysflunssaan.

Yli kolmasosassa flunssatapauksista taudinaiheuttaja on RSV-virus (respiratory syncytial virus), koronavirus tai influenssavirus. Niiden pääasiallinen esiintymiskausi ajoittuu talveen.