Espanjantauti iski uudelleen: Voiko koronasta tulla toinen aalto?

Sata vuotta sitten riehunut espanjantauti on ollut tähän mennessä tappavin pandemia. Erityisesti sen toinen aalto syksyllä 1918 vei monet hautaan. Mikä saa virustaudin nostamaan päätään uudelleen entistä voimakkaampana? Ja voiko koronavirustauti käyttäytyä samoin?

Sata vuotta sitten riehunut espanjantauti on ollut tähän mennessä tappavin pandemia. Erityisesti sen toinen aalto syksyllä 1918 vei monet hautaan. Mikä saa virustaudin nostamaan päätään uudelleen entistä voimakkaampana? Ja voiko koronavirustauti käyttäytyä samoin?

U.S. Army Medical Corps/National Museum of Health & Medicine

Espanjantaudin ensimmäinen aalto kesällä 1918 ei ollut paljon tavallista influenssaa pahempi. Kuolleisuus oli noin 0,5 prosenttia eli yksi 200:sta tartunnan saaneesta.

Kun sairauden toinen aalto iski syyskuussa samana vuonna, moni sairastuneista sai surmansa. Kuolleisuus oli viisinkertainen ensimmäiseen aaltoon verrattuna, ja yksi 40:stä tartunnan saaneesta kuoli. Ruumishuoneet täyttyivät ja hautausurakoitsijat eivät ehtineet haudata kaikkia.

Kun espanjantauti iski toisen kerran syksyllä 1918, pandemian kuolleisuus nousi. Esimmäisessä aallossa kesällä Britanniassa kuoli 5 tuhannesta sairastuneesta, toisessa aallossa syksyllä 25 tuhannesta. Lähde: CDC

© Centers for Disease Control and Prevention

Muuntunut influenssa riehui

Tutkijat ovat pohtineet, minkä vuoksi espanjantaudin toinen aalto oli niin tappava. Ja nyt koronavirustaudin riivaamassa maailmassa kysymys on entistä ajankohtaisempi.

Kaikkiaan espanjantautiin kuoli noin 50 miljoonaa ihmistä. Vuonna 1918 maailman väestön määrä oli vain neljäsosa nykyisestä. Espanjantaudin aiheuttaja oli A-tyypin influenssavirus, H1N1, jonka perillinen myös sikainfluenssa oli.

Covid-19-taudin aiheuttaja ei ole influenssavirus, vaan koronavirus. Silti tutkijat pelkäävät, että myös se voi iskeä uudelleen ensimmäistä aaltoa tappavampana versiona, jos virus muuntuu kuten H1N1-virus teki vuonna 1918.

Vielä vertaisarvioimattomassa tutkimuksessa kiinalaistutkijat ovat osoittaneet, että koronavirus on muuntunut ainakin 30:ksi eri versioksi. Muuntuminen ei kuitenkaan ole vaikuttanut siihen, miten helposti koronavirus tarttuu tai miten tappava se on.

Immuunijärjestelmä tappoi vahvat

Muuntunut espanjantautivirus tappoi muiden influenssojen tavoin lapsia ja vanhuksia, mutta pahiten se iski niihin, joiden piti olla vahvimpia. Nuoret ja keski-ikäiset, noin 20–50-vuotiaat aikuiset, jotka muuten eivät juuri sairastaneet, saivat kuumeen ja kuolivat.

Osa selityksestä voi olla se, että sairaus aiheutti niin kutsutun sytokiinimyrskyn.

Hätäsairaala espanjantaudin aikaan 1918

Hätäsairaala Camp Funstonissa, Kansasissa Yhdysvalloissa espanjantaudin riehuessa vuonna 1918.

© US Army

Sytokiinit ovat viestiproteiineja, jotka säätelevät immuunijärjestelmän reaktiota vierasta virusta vastaan aktivoimalla muun muassa erilaisten valkosolujen toimintaa. Jotkin sytokiinien aktivoimat solut alkoivat itse tuottaa sytokiineja, jolloin reaktiosta tuli niin voimakas, että se lopulta kääntyi potilasta itseään vastaan. Elimistöön syntyi niin voimakas infektio, että potilaat menivät sokkitilaan ja elimet lakkasivat toimimasta.

Vuonna 2005 tutkijat tartuttivat tarkoituksella espanjantaudin makakiapinoihin saadakseen selville, oliko valtavan kuolleisuuden taustalla sytokiinimyrsky. Tulokset olivat yksiselitteisiä: apinoiden immuunijärjestelmä kävi ylilkierroksilla, ja ne kuolivat muutaman päivän kuluttua.

100 vuotta merkitsee suurta eroa hoidossa

On vielä epäselvää, laukaiseeko covid-19 sytokiinimyrskyn, mutta sen suuntaisia viitteitä on saatu ensimmäisistä tutkimuksista.

Nykyisin lääkärit voivat kuitenkin hillitä immuunijärjestelmän reaktioita. Sitä mahdollisuutta ei vuonna 1918 ollut.

Nykyisin tiedetään myös se, miten virus tarttuu. Espanjantaudin toisen aallon aikana suuri osa sairastuneista koottiin ahtaisiin sairaaloihin, joissa oli monta ihmistä samassa huoneessa. Hoitohenkilökunnalla ei ollut suojavarusteita. Tauti oli myös pesiytynyt sotilasleireihin, joissa se saattoi levitä hallitsemattomasti.

On siis epätodennäköistä, että covid-19-taudin kuolleisuus äkkiä nousisi samaan tapaan kuin espanjantaudin toisessa aallossa 100 vuotta sitten.

Sen sijaan on syytä uskoa, että covid-19 aiheuttaa toisen aallon. Koronavirusta ei saada kuriin, ennen kuin väestössä on syntynyt laumasuoja. Ja siihen tarvitaan se, että yli 70 prosenttia väestöstä on saanut immuniteetin tautia vastaan. Ja siihen meillä on vielä pitkä matka.