Epidemiat ovat historian kuluessa aiheuttaneet lukuisia kuolemantapauksia. Silti yksi maailman pienimmistä eläimistä on syynä siihen, että monet tuhannet ihmiset kuolevat joka vuosi.
Mikä on epidemia?
Epidemialla tarkoitetaan tutun tartuntataudin tavallista runsaampaa esiintymistä tietyllä alueella tai tietyssä väestöryhmässä.
Tartunnan lähde, itämisaika ja se, miten pitkään sairastuneet sairastavat, sekä väestön yleinen vastustuskyky vaikuttavat siihen, miten epidemia leviää. Lisäksi taudin leviämiseen vaikuttavat alueen väestön sosiaaliset olot ja hygienian taso.
Pohjoismaissa puhutaan epidemiasta, kun tautiin sairastuneiden määrä kaksinkertaistuu viikossa. Suomessa esimerkiksi kausi-influenssaa vastaan suositellaan riskiryhmille rokotteita.
Mikä on epidemian ja pandemian ero?
Ihmiset ovat aina taistelleet erilaisia epidemioita vastaan. Jotkin sairaudet on jo saatu hävitettyä maailmasta, mutta mitä meidän pitää pelätä tulevaisuudessa?
Ilmateitse leviävä influenssa, jonka itämisaika on 2–3 vuorokautta, voi aiheuttaa laajoja tautiaaltoja, ja jopa pandemian.
Pandemia on tarttuva tauti, joka leviää hyvin helposti laajalle alueelle, jopa moniin maanosiin. Kun tauti riehuu yhdessä maassa, puhutaan epidemiasta, ja kun se leviää koko maailmaan, kyseessä on pandemia.
Sekä pandemiassa että epidemiassa tartunnan saaneiden määrä kasvaa nopeasti lyhyen ajan kuluessa. Tartunnnan saaneiden lukumäärällä ei sinänsä ole merkitystä.
Milloin kyseessä on epidemia tai pandemia?
Joka vuosi kylmään vuodenaikaan leviävä kausi-influenssa ei ole epidemia tai pandemia, sillä tautia osataan odottaa, ja viruskantakin voidaan useimmiten ennustaa varsin tarkkaan. Vuonna 2009 koettu sikainfluenssa sen sijaan oli maailmanlaajuinen pandemia, koska se kehittyi ja levisi nopeammin kuin oletettiin.
Vaikka sairaus olisi yleinen ja syypää moniin kuolemantapauksiin, ei sitä välttämättä pidetä pandemiana tai epidemiana. Sitä varten taudin pitää myös tarttua helposti.
Esimerkiksi syöpä ei ole pandemia, vaikka se onkin erittäin yleinen ja johtaa monen ihmisen kuolemaan.
Epidemiamallit ennustavat tauteja
Jotta tartuntatautien ja epidemioiden esiintymistä voitaisiin kuvata ja ennustaa, on biologisten olettamusten perusteella laadittu matemaattisia malleja. Tautitapausten ennustamisen lisäksi niitä käytetään muun muassa rokotusohjelmien suunnittelussa.
SIR-mallia käytetään epidemioiden kehityksen kuvaamiseen. Siinä ihmiset jaetaan kolmeen ryhmään: tartunnalle alttiisiin, tartunnan saaneisiin ja tautiin kuolleisiin tai parantuneisiin. Malli laskee, miten nopeasti epidemia etenee, ja miten eri ihmisryhmien määrä muuttuu ajan kuluessa.
Milloin kannattaa ottaa rokotus?
Epidemiamallit ovat osoittaneet, että tautien on vaikeaa kehittyä sellaisissa väestöryhmissä, jotka ovat aiemmin sairastaneet saman taudin. Se johtuu siitä, että väestössä on sairaudelle immuuneja yksilöitä. Sama ilmiö saavutetaan silloin, kun suuri osa väestöstä on saanut rokotteen tautia vastaan.
Animaatio näyttää, miten laumasuoja toimii.
Mitä useampi ihminen on saanut rokotteen, sitä pienempi tartuntariski on myös sellaisilla, jotka eivät ole saaneet rokotetta. Mallit selvittävät myös uusien tautien, esimerkiksi ebolan, tai vanhojen tartuntatautien uusien muotojen, kuten influenssaviruskantojen, uhkaa.
Mikä voi olla seuraava tappaja?
CEPI:n (Coalition for Epidemic Reparedness Innovations) tavoitteena on ehkäistä pandemioita rokotteilla. Se keskittyy kolmeen virukseen, jotka voivat muuntua niin, että ne sekä tarttuvat että tappavat tehokkaasti.
Näihin kolmeen tautiin ei vielä ole olemassa rokotetta.
Lassakuume: Rotat levittävät ebolan sukulaista
- Lassakuume on ebolan tavoin verenvuotokuume. Ensimmäiset tapaukset todettiin nigerialaisessa Lassan kaupungissa vuonna 1969.
- Tartunta: Viruksen isäntä on rotta. Ihminen saa tartunnan rotan eritteistä ja niiden saastuttamista elintarvikkeista.
- Oireet: Kuume, vatsakipu, oksentelu, ripuli, kurkkukipu ja yskä. Vakavissa tapauksissa esiintyy verenvuotoa.
- Joka vuosi 5 000 kuolee tautiin
Mers: Lähi-idän hengitysoireyhtymä
- Middle East respiratory syndrome on suomeksi Lähi-idän hengitystieoireyhtymä. Sitä esiintyi ensimmäisenä Saudi-Arabiassa 2012.
- Tartunta: Viruksen isäntä lienee lepakko ja väli-isäntä kameli. Tartuntatiestä ei ole vielä täyttä varmuutta.
- Oireet: Kuume, yskä, hengenahdistus ja ripuli. Myöhäisoireita ovat verenmyrkytys ja elinten vajaatoiminta.
- Kuolleisuus on 35 prosenttia. Virus ei tartu helposti ihmisestä toiseen, mutta tartunta on mahdollinen.
Nipah-virus: Tartunta saadaan kotieläimiltä.
- Malesiasta vuonna 1998 löydetty nipah-virus eli niv tarttuu helposti. Ensimmäiset tartunnat olivat peräisin sioilta, jotka kantoivat virusta.
- Tartunta: Viruksen isäntä on lepakko ja väli-isäntiä sellaiset yleiset kotieläimet kuin sika, hevonen ja koira.
- Oireet: Kuume, päänsärky, huimaus ja hengitysvaikeudet. Monet sairastuneet ovat menneet koomaan.
- Jopa 75 prosenttia tartunnansaajista kuolee. Pidetään mahdollisena, että virus tarttuu ihmisestä toiseen.