Deltamuunnos valtaa alaa
Intian muunnoksen eli deltamuunnoksen aiheuttamia tartuntoja on tällä hetkellä maailmassa eniten, mikä vaikeuttaa taistelua tartuntojen leviämistä vastaan.
Kun deltamuunnos alkoi levitä kesällä 2021, se arvioitiin 50–64 prosenttia helpommin tarttuvaksi kuin Britannian muunnos eli alfamuunnos. Britannian muunnos oli sekin jo 50 prosenttia helpommin tarttuva kuin maaliskuussa 2020 levinnyt muunnos.
Syy deltamuunnoksen suureen tarttuvuuteen voi uuden tutkimuksen mukaan johtua R203M-mutaatiosta. Mutaatio näyttää muuttavan viruksen perimässä proteiinia, joka kasvattaa sen kykyä tuottaa viruspartikkeleita ja infektoida soluja.
Faktoja deltamuunnoksesta
- Nimi: Deltamuunnos, Intian variantti tai B.1.617.2,
- Ensimmäiset havainnot: Ensimmäiset havainnot tehtiin Intiassa lokakuussa 2020. Muunnos alkoi levitä eri puolilla maailmaa maaliskuun alussa 2021.
- Tarttuvuus: 50–64 prosenttia tarttuvampi kuin alfamuunnos.
- Muita piirteitä: Hieman erilaiset oireet kuin kantaviruksen ja muiden muunnosten aiheuttamassa taudissa. Rokotteet voivat suojata huonommin deltamuunnokselta.
Delta plus – uusi alamuunnos leviää
Syksyyn 2021 mennessä deltamuunnoksesta oli havaittu peräti 56 alamuunnosta, ja Britanniassa terveydenhuollon henkilöstö ja tutkijat pitävät niistä silmällä etenkin yhtä.
Uusi deltamuunnos on virallisesti AY.4.2, mutta se tunnetaan delta plus -nimellä.
Delta plus -muunnokselle on ominaista kaksi mutaatiota piikkiproteiinissa eli siinä viruksen osassa, jolla se kiinnittyy terveisiin soluihin.
Tutkijoiden mukaan delta plus -muunnos voi olla jopa kymmenen prosenttia tarttuvampi kuin nyt vallitseva deltamuunnos.
Delta plus on alkanut levitä uusiin maihin, nyt sitä on tavattu myös Suomessa. Ensimmäiset kaksi tartuntaa Suomessa havaittiin elokuussa.
Toistaiseksi ei ole saatu viitteitä siitä, että delta plus -muunnos aiheuttaisi toisenlaisia oireita kuin deltamuunnos.
Deltamuunnos ja taudinkulku
Deltamuunnos voi aiheuttaa vaikean koronavirustaudin
Tieteellisessä The Lancet -aikakauslehdessä julkaistu tutkimus viittaa siihen, että deltamuunnos kasvattaa sairastuneen riskiä johtua sairaalahoitoon.
Skotlannissa tutkijat analysoivat 5,4 miljoonalta ihmiseltä kerättyjä tietoja, ja tulokset osoittavat, että uusi muunnos kaksinkertaistaa riskin joutua sairaalaan.
Eri puolilta maailmaa saadut sairaalaraportit ovat samansuuntaisia.
Kiinassa Guangzhoun suurkaupungissa lääkärit ilmoittivat esimerkiksi, että jopa 12 prosenttia tartunnan saaneista sairastuu vakavasti kolmen neljän päivän sisällä. Ennen deltamuunnosta luku oli kahdesta kolmeen prosenttia.
Lääkärit kertovat myös, että virusten määrä tartunnan saaneiden elimistössä kasvaa nopeammin niillä, joilla tartunnan on aiheuttanut deltamuunnos. Lisäksi virusten määrä myös pienenee hitaammin.
Yhdysvalloissa myös lapsia on joutunut sairaalahoitoon, kun deltamuunnos on yleistynyt. Tutkijat korostavat kuitenkin, että on liian aikaista vetää johtopäätöksiä siitä, aiheuttaako deltamuunnos vaikeamman koronataudin lapsille kuin aikaisemmat koronavariantit.
Deltamuunnos ja oireet
Brittiläisten koronaviruspotilaiden oireista on selvinnyt, että delta-muunnos aiheuttaa erilaisen taudin kuin kantavirus ja muut virusmuunnokset.
Yleisimmät koronaviruksen oireet ovat olleet:
- Kuume
- Kuiva yskä
- Väsymys
- Haju- ja makuaistin huononeminen/katoaminen
Deltamuunnoksen aiheuttamassa taudissa yleisimmät oireet näyttävät olevan:
- Kuume
- Huono olo
- Lihaskipu
- Vuotava nenä
- Päänsärky
- Kurkkukipu
Erityisesti vuotava nenä hämmästyttää, sillä nuhaa ei aiemmin ole yhdistetty koronavirustautiin.
Deltamuunnoksen oireet ovat sellaisia, että tautia pidetään helposti tavallisena flunssana varsinkin niillä potilailla, jotka sairastavat taudin lievänä.
Lääkärit muistuttavatkin, että kaikkien, joilla on flunssaoireita, pitäisi käydä koronavirustestissä.
Näin koronavirus muuntuu
Virus tunkeutuu soluun
Kun virus on päässyt soluun, se siirtää siihen geneettisen koodinsa, rna:n.
Koodi valtaa solun
Rna-koodi valtaa solun tuman, joka alkaa tuottaa koodin mukaisia viruskopioita.
Kopioinnissa syntyy virheitä
Kopioiden tuotannossa koodiin syntyy silloin tällöin pieniä virheitä, mutaatioita. Ne voivat muuttaa uusien virussukupolvien kykyä tunkeutua soluun.
Deltamuunnos ja rokote
Tutkimukset osoittavat, että koronarokotteet eivät tehoa yhtä hyvin deltamuunnokseen kuin aiempiin variantteihin.
Deltamuunnos voi esimerkiksi tarttua helpommin ihmisiin, jotka ovat saaneet vasta yhden rokoteannoksen. Lisäksi täysin rokotetut henkilöt voivat saada deltatartunnan, mutta useimmiten taudin oireet ovat heillä hyvin lieviä tai he ovat täysin oireettomia. Suurin osa sairaalahoitoon deltamuunnoksen vuoksi joutuvista henkilöistä on kuitenkin täysin rokottamattomia.
Tässä tämänhetkiset tutkimustulokset rokotteiden tehosta deltamuunnosta vastaan.
Pfizer/BioNTechin rokote ja deltamuunnos
Toukokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan Pfizer/BioNTechin rokote antaa 33 prosentin suojan deltamuunnosta vastaan kolme viikkoa ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen. Vastaava luku alfamuunnosta vastaan on 50 prosenttia.
Kaksi viikkoa toisen rokoteannoksen jälkeen Pfizer/BioNTechin ja AstraZenecan rokotteet antavat huomattavasti paremman suojan myös deltamuunnosta vastaan. Asia selviää vielä vertaisarviointia odottavasta analyysistä.
Uudet luvut Israelista, missä suuri osa väestöstä on saanut Pfizer/BioNTechin rokotteen, viittaavat myös siihen, että rokote ei tehoa niin hyvin deltavarianttiin. Tulokset osoittavat suojatehoksi kahden rokoteannoksen jälkeen 64 prosenttia.
Toisin sanoen rokote ei suojaa kokonaan sairaudelta, mutta kaikki viittaa kuitenkin siihen, että se antaa hyvän suojan koronaviruksen vakavaa tautimuotoa, sairaalahoitoa ja kuolemaa vastaan.
Israelin arvioihin pitää vielä suhtautua varauksella, sillä luvut on kerätty hyvin lyhyessä ajassa, eikä tuloksia ole julkistettu muille terveysviranomaisille.
Suppea kanadalaistutkimus, jota ei vielä ole vertaisarvioitu, antaa hieman positiivisemman kuvan Pfizer/BioNTechin rokotteen suojasta deltavarianttia vastaan. Sen mukaan suoja yhden annoksen jälkeen on 57 prosenttia ja kahden annoksen jälkeen 87 prosenttia.
Modernan rokote ja deltavariantti
Lääkeyhtiö Modernan mukaan heidän rokotteensa antaa suojan myös deltavarianttia vastaan. Tähän tulokseen on päädytty, kun Moderna on tutkinut rokotettujen henkilöiden verinäytteitä ja havainnut vain "lievää laskua neutralisoivissa ominaisuuksissa". Modernan tutkimus odottaa vielä vertaisarviointia.
Yhdysvaltalainen vielä vertaisarvioimaton tutkimus tuli siihen tulokseen, että Modernan rokote on tehokkain suoja deltaa vastaan. Tutkimuksessa seurattiin 50 000:ta yhdysvaltalaista yli 18-vuotiasta henkilöä, jotka eivät aiemmin olleet saaneet koronatartuntaa. Tulosten mukaan Modernan rokotteen antama suoja oli 76 prosenttia, kun Pfizerin rokote antoi vain 46 prosentin suojan kahden rokotuskerran jälkeen.
Kanadalaistutkimuksessa havaittiin myös, että Modernan rokote yleisesti ottaen aiheuttaa voimakkaamman immuunireaktion, erityisesti iäkkäillä ihmisillä, kuin Pfizerin rokote. Myös kanadalaistutkimus odottaa vertaisarviointia.
AstraZenecan rokote ja deltavariantti
Brittitutkimuksessa, jossa Pfizer/BioNTechin rokotteen teho osoittautui heikoksi ensimmäisen ja toisen annoksen jälkeen, tarkasteltiin myös monen englantilaisen saamaa AstraZenecan rokotetta.
AstraZenecan rokote antoi Pfizer/BioNTechin rokotteen tavoin 33 prosentin suojan deltavarianttia vastaan kolme viikkoa ensimmäisen annoksen jälkeen. Kaksi viikkoa myöhemmin teho oli noussut, mutta ei niin paljon kuin Pfizer/BioNTechin rokotteella.
Johnson & Johnsonin rokote ja deltavariantti
Modernan tavoin Johnson & Johnson on testannut rokotteensa tehoa deltavarianttia vastaan. Vielä vertaisarvioimattomat tulokset osoittavat, että rokote antaa hyvän suojan.
Modernan mukaan suoja deltavarianttia vastaan on parempi kuin beetamuunnosta (Etelä-Afrikan muunnosta) vastaan.
Deltamuunnos ja laumasuoja
Koska rokotteet eivät voi estää deltamuunnostartuntoja, koronatartunnat leviävät edelleen yhteiskunnassa.
Siksi useat tutkijat, heidän joukossaan professori Andrew Pollard Oxfordin yliopistosta, uskoo, että laumasuojaa koronavirusta vastaan on vaikea saavuttaa.
"Deltamuunnos tarttuu jo rokotettuihin ihmisiin. Niinpä kaikki rokottamattomat joutuvat kohtaamaan viruksen, eikä meillä ole keinoja ehkäistä tartuntoja täysin”, toteaa Pollard.
Laumasuoja syntyy, kun suuri osa väestöstä on saavuttanut immuniteetin tarttuvaa tautia vastaan eikä siten voi aiheuttaa tartuntaa ihmisille, jotka eivät ole immuuneja. Se, miten suuri väestönosan pitää olla, riippuu kyseisestä sairaudesta.