Deltamuunnos

Deltamuunnos lisää vaikean koronavirustaudin riskiä

Deltamuunnos tarttuu helpommin kuin kantavirus, ja se on Suomessa jo vallitseva koronaviruskanta. Deltamuunnoksen aiheuttamassa taudissa riski joutua sairaalahoitoon on myös kaksi kertaa niin suuri kuin kantaviruksen aiheuttamassa taudissa.

Deltamuunnos tarttuu helpommin kuin kantavirus, ja se on Suomessa jo vallitseva koronaviruskanta. Deltamuunnoksen aiheuttamassa taudissa riski joutua sairaalahoitoon on myös kaksi kertaa niin suuri kuin kantaviruksen aiheuttamassa taudissa.

Shutterstock

Deltamuunnos valtaa alaa

Koronaviruksen deltamuunnos, josta aiemmin käytettiin nimitystä Intian koronavirusmuunnos, on tällä hetkellä maailman yleisin koronavariantti. Tämä tosiseikka vaikeuttaa taistelua koronatartuntoja vastaan.

Kun deltamuunnos levisi vauhdilla kesällä 2021, arvioitiin, että se tarttuu 50–64 prosenttia helpommin kuin alfamuunnos. Ja alfamuunnos on jo 50 prosenttia tarttuvampi kuin se virusvariantti, joka levisi maailmalla maaliskuussa 2020.

Syksyllä 2021 deltamuunnoksella on rekisteröity kaikkiaan 56 uutta alavarianttia, ja Britanniassa tutkijat ja terveydenhuoltohenkilökunta kiinnittävät niihin erityistä huomiota.

Uusi deltamuunnos on saanut nimen AY.4.2. Sille on tyypillistä kaksi piikkiproteiinin mutaatiota. Virus tarttuu terveeseen soluun juuri piikkiproteiinin avulla. Tutkijoiden mukaan AY.4.2 on jopa 10 prosenttia tarttuvampi kuin tavallinen deltamuunnos.

  1. syyskuuta 2021 AY.4.2-variantin osuus kaikista Britannian uusista koronatapauksista oli jo kuusi prosenttia. Yhdysvalloissa sitä on rekisteröity vasta kolme tapausta.
Potilas sairaalahoidossa koronavirustartunnan vuoksi

© Shutterstock

Faktoja deltamuunnoksesta

  • Nimi: Deltamuunnos, Intian variantti tai B.1.617.2,
  • Ensimmäiset havainnot: Ensimmäiset havainnot tehtiin Intiassa lokakuussa 2020. Muunnos alkoi levitä eri puolilla maailmaa maaliskuun alussa 2021.
  • Esiintyminen: Tähän mennessä noin 130 maassa.
  • Tarttuvuus: 50–64 prosenttia tarttuvampi kuin alfamuunnos.
  • Muita piirteitä: Hieman erilaiset oireet kuin kantaviruksen ja muiden muunnosten aiheuttamassa taudissa. Rokotteet voivat suojata huonommin deltamuunnokselta.

Deltamuunnos ja taudinkulku

Lancet-tiedelehdessä julkaistu tutkimus antaa viitteitä siitä, että deltamuunnos lisää riskiä joutua koronavirustaudin vuoksi sairaalahoitoon.

Skotlannissa, jossa deltamuunnos on jo vallitseva virusmuoto, tutkijat ovat analysoineet 5,4 miljoonan ihmisen tiedot, ja tulokset osoittavat, että deltamuunnos kaksinkertaistaa riskin joutua sairaalahoitoon.

Sairaalatietojen mukaan tilanne on jokseenkin sama muuallakin.

Kiinalaisessa Guangzhoun suurkaupungissa, jossa deltamuunnos on leviämässä, lääkärien mukaan jopa 12 prosenttia tartunnan saaneista sairastuu vakavasti 3–4 päivän kuluessa. Aiemmin vastaava osuus oli 2–3 prosenttia.

Lääkärit kertovat myös, että virusten määrä tartunnan saaneiden elimistössä kasvaa nopeammin niillä, joilla tartunnan on aiheuttanut deltamuunnos. Lisäksi virusten määrä myös pienenee hitaammin.

Yhdysvalloissa myös lapsia on joutunut sairaalahoitoon, kun deltamuunnos on yleistynyt. Tutkijat korostavat kuitenkin, että on liian aikaista vetää johtopäätöksiä siitä, aiheuttaako deltamuunnos vaikeamman koronataudin lapsille kuin aikaisemmat koronavariantit.

Deltamuunnos ja oireet

Brittiläisten koronaviruspotilaiden oireista on selvinnyt, että delta-muunnos aiheuttaa erilaisen taudin kuin kantavirus ja muut virusmuunnokset.

Yleisimmät koronaviruksen oireet ovat olleet:

  • Kuume
  • Kuiva yskä
  • Väsymys
  • Haju- ja makuaistin huononeminen/katoaminen

Deltamuunnoksen aiheuttamassa taudissa yleisimmät oireet näyttävät olevan:

  • Kuume
  • Huono olo
  • Lihaskipu
  • Vuotava nenä
  • Päänsärky
  • Kurkkukipu

Erityisesti vuotava nenä hämmästyttää, sillä nuhaa ei aiemmin ole yhdistetty koronavirustautiin.

Deltamuunnoksen oireet ovat sellaisia, että tautia pidetään helposti tavallisena flunssana varsinkin niillä potilailla, jotka sairastavat taudin lievänä.

Lääkärit muistuttavatkin, että kaikkien, joilla on flunssaoireita, pitäisi käydä koronavirustestissä.

Geenin muuntuessa viruksessa tapahtuu jatkuvasti pieniä mutaatioita. Ne muuttavat ajan mittaan virusta niin, että siitä syntyy uusi tyyppi, joka hämää immuunijärjestelmää. Geenin muuntuminen on syynä siihen, että monet voivat sairastaa esimerkiksi nuhakuumeen monta kertaa saman talven aikana.

Koronavirus tunkeutuu soluun piikkimäisen proteiinin avulla.
© Shutterstock/Lasse Alexander Lund-Andersen

Virus tunkeutuu soluun

Kun virus on päässyt soluun, se siirtää siihen geneettisen koodinsa, rna:n.

Kun virus kopioidaan solussa, tapahtuu mutaatio.
© Shutterstock/Lasse Alexander Lund-Andersen

Koodi valtaa solun

Rna-koodi valtaa solun tuman, joka alkaa tuottaa koodin mukaisia viruskopioita.

Koronavirus on mutatoitunut. Se on saanut uusia ominaisuuksia, joiden avulla sen pinnan proteiinit kiinnittyvät.
© Shutterstock/Lasse Alexander Lund-Andersen

Kopioinnissa syntyy virheitä

Kopioiden tuotannossa koodiin syntyy silloin tällöin pieniä virheitä, mutaatioita. Ne voivat muuttaa uusien virussukupolvien kykyä tunkeutua soluun.

Deltamuunnos ja rokote

Tutkimukset osoittavat, että koronarokotteet eivät tehoa yhtä hyvin deltamuunnokseen kuin aiempiin variantteihin.

Deltamuunnos voi esimerkiksi tarttua helpommin ihmisiin, jotka ovat saaneet vasta yhden rokoteannoksen. Lisäksi täysin rokotetut henkilöt voivat saada deltatartunnan, mutta useimmiten taudin oireet ovat heillä hyvin lieviä tai he ovat täysin oireettomia. Suurin osa sairaalahoitoon deltamuunnoksen vuoksi joutuvista henkilöistä on kuitenkin täysin rokottamattomia.

Tässä tämänhetkiset tutkimustulokset rokotteiden tehosta deltamuunnosta vastaan.

Pfizer/BioNTechin rokote ja deltamuunnos

Toukokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan Pfizer/BioNTechin rokote antaa 33 prosentin suojan deltamuunnosta vastaan kolme viikkoa ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen. Vastaava luku alfamuunnosta vastaan on 50 prosenttia.

Kaksi viikkoa toisen rokoteannoksen jälkeen Pfizer/BioNTechin ja AstraZenecan rokotteet antavat huomattavasti paremman suojan myös deltamuunnosta vastaan. Asia selviää vielä vertaisarviointia odottavasta analyysistä.

Uudet luvut Israelista, missä suuri osa väestöstä on saanut Pfizer/BioNTechin rokotteen, viittaavat myös siihen, että rokote ei tehoa niin hyvin deltavarianttiin. Tulokset osoittavat suojatehoksi kahden rokoteannoksen jälkeen 64 prosenttia.

Toisin sanoen rokote ei suojaa kokonaan sairaudelta, mutta kaikki viittaa kuitenkin siihen, että se antaa hyvän suojan koronaviruksen vakavaa tautimuotoa, sairaalahoitoa ja kuolemaa vastaan.

Israelin arvioihin pitää vielä suhtautua varauksella, sillä luvut on kerätty hyvin lyhyessä ajassa, eikä tuloksia ole julkistettu muille terveysviranomaisille.

Suppea kanadalaistutkimus, jota ei vielä ole vertaisarvioitu, antaa hieman positiivisemman kuvan Pfizer/BioNTechin rokotteen suojasta deltavarianttia vastaan. Sen mukaan suoja yhden annoksen jälkeen on 57 prosenttia ja kahden annoksen jälkeen 87 prosenttia.

Modernan rokote ja deltavariantti

Lääkeyhtiö Modernan mukaan heidän rokotteensa antaa suojan myös deltavarianttia vastaan. Tähän tulokseen on päädytty, kun Moderna on tutkinut rokotettujen henkilöiden verinäytteitä ja havainnut vain "lievää laskua neutralisoivissa ominaisuuksissa". Modernan tutkimus odottaa vielä vertaisarviointia.

Yhdysvaltalainen vielä vertaisarvioimaton tutkimus tuli siihen tulokseen, että Modernan rokote on tehokkain suoja deltaa vastaan. Tutkimuksessa seurattiin 50 000:ta yhdysvaltalaista yli 18-vuotiasta henkilöä, jotka eivät aiemmin olleet saaneet koronatartuntaa. Tulosten mukaan Modernan rokotteen antama suoja oli 76 prosenttia, kun Pfizerin rokote antoi vain 46 prosentin suojan kahden rokotuskerran jälkeen.

Kanadalaistutkimuksessa havaittiin myös, että Modernan rokote yleisesti ottaen aiheuttaa voimakkaamman immuunireaktion, erityisesti iäkkäillä ihmisillä, kuin Pfizerin rokote. Myös kanadalaistutkimus odottaa vertaisarviointia.

AstraZenecan rokote ja deltavariantti

Brittitutkimuksessa, jossa Pfizer/BioNTechin rokotteen teho osoittautui heikoksi ensimmäisen ja toisen annoksen jälkeen, tarkasteltiin myös monen englantilaisen saamaa AstraZenecan rokotetta.

AstraZenecan rokote antoi Pfizer/BioNTechin rokotteen tavoin 33 prosentin suojan deltavarianttia vastaan kolme viikkoa ensimmäisen annoksen jälkeen. Kaksi viikkoa myöhemmin teho oli noussut, mutta ei niin paljon kuin Pfizer/BioNTechin rokotteella.

Johnson & Johnsonin rokote ja deltavariantti

Modernan tavoin Johnson & Johnson on testannut rokotteensa tehoa deltavarianttia vastaan. Vielä vertaisarvioimattomat tulokset osoittavat, että rokote antaa hyvän suojan.

Modernan mukaan suoja deltavarianttia vastaan on parempi kuin beetamuunnosta (Etelä-Afrikan muunnosta) vastaan.

Deltamuunnos ja laumasuoja

Koska rokotteet eivät voi estää deltamuunnostartuntoja, koronatartunnat leviävät edelleen yhteiskunnassa.

Siksi useat tutkijat, heidän joukossaan professori Andrew Pollard Oxfordin yliopistosta, uskoo, että laumasuojaa koronavirusta vastaan on vaikea saavuttaa.

"Deltamuunnos tarttuu jo rokotettuihin ihmisiin. Niinpä kaikki rokottamattomat joutuvat kohtaamaan viruksen, eikä meillä ole keinoja ehkäistä tartuntoja täysin”, toteaa Pollard.

Laumasuoja syntyy, kun suuri osa väestöstä on saavuttanut immuniteetin tarttuvaa tautia vastaan eikä siten voi aiheuttaa tartuntaa ihmisille, jotka eivät ole immuuneja. Se, miten suuri väestönosan pitää olla, riippuu kyseisestä sairaudesta.