Nainen tarkkailtavana rokotuksen jälkeen Suomessa

COVID-19: Rokotteen ja taudin haittojen vertailu

Ensimmäiset laajat vertailututkimukset antavat selvän vastauksen: koronatartunta on kaikilla mittareilla vaarallisempi kuin rokote.

Ensimmäiset laajat vertailututkimukset antavat selvän vastauksen: koronatartunta on kaikilla mittareilla vaarallisempi kuin rokote.

Shutterstock

Sehän on vain flunssa.”

Näin monet rokotekriittiset kuvailevat COVID-19-tautia, kieltäytyvät rokotteesta ja ottavat siten riskin saada koronatartunnan.

Kun monissa maissa rokotekattavuus on saatu niin korkeaksi, että rajoituksia aletaan poistaa, terveysviranomaiset varoittavat, että ei-rokotetut erittäin todennäköisesti sairastuvat jossain vaiheessa koronaan.

Vaikka SARS-CoV-2-virus onkin sukua influenssavirukselle, ensimmäinen laaja vertailututkimus koronarokotteen ja koronataudin aiheuttamista haitoista viittaa selvästi siihen suuntaan, että koronatartunta aiheuttaa paljon useammin hengenvaaran kuin rokote.

Koronavirus lisää veritulppariskiä huomattavasti

Keväällä 2021 heräsi pelko koronarokotteiden haittavaikutuksista, kun otsikoihin nousi uusi VITT-niminen oireyhtymä, joka syntyy immuunijärjestelmän alkaessa toimia väärin. Oireyhtymä sai monet maat luopumaan tiettyjen rokotevalmisteiden käytöstä.

VITT on rinnastettu samankaltaiseen HITT-oireyhtymään, joka johtuu hepariinihoidosta. Sitä saavista potilaista 0,3–1,6 prosentille kehittyy HITT.

Näin rokote aiheuttaa veritulppia.
© Roberts/Chaney, Journal For Nurse Practioners

Hepariini tarttuu viestiaineeseen

Verihiutale (beige) erittää verihiutaletekijä 4:ää (vihreä) pyytäessään muita verihiutaleita osallistumaan veren hyydyttämiseen. Hepariini (oranssi/punainen) sitoutuu verihiutaletekijä 4:ään, eikä veri hyydy.

Näin rokote aiheuttaa veritulppia.
© Roberts/Chaney, Journal For Nurse Practioners

Vasta-aineet sekoittuvat joukkoon

Joskus immuunisolut (liila) reagoivat yhdistyneisiin aineisiin ja ryhtyvät tuottamaan vasta-aineita (liilat Y:t). Nämä liittyvät kokonaisuuteen.

Näin rokote voi aiheuttaa veritulppia.
© Roberts/Chaney, Journal For Nurse Practioners

Verihiutaleet kertyvät tiiviiksi tulpaksi

Verihiutaletekijä 4, hepariini ja vasta-aineet tarttuvat verihiutaleisiin ja aktivoivat ne. Verihiutaleet ketjuuntuvat ja muodostavat hyytymän – juuri päinvastoin kuin hoidon pitäisi vaikuttaa. Muut verihiutaleet hajoavat, ja siksi niiden kokonaismäärä pienenee.

Nyt laaja brittitutkimus on osoittanut, että erilaisten veritulppien riski kohoaa koronarokotteen jälkeen, mutta koronataudissa riski on kaikilla mittareilla sitä korkeampi.

Tutkimuksessa seurattiin 29:ää miljoonaa brittiä joulukuusta 2020 huhtikuuhun 2021.

  • 19,6 miljoonaa sai AstraZenecan rokotteen
  • 9,5 miljoonaa sai Pfizerin rokotteen
  • 1,75 miljoonaa sai positiivisen tuloksen COVID-19-testissä.

Rokotteen jälkeen 122 475 henkilöä joutui sairaalahoitoon verenkierto- tai verisairauden vuoksi ja 8 456 kuoli. Prosentteina ilmaistuna sairaalahoitoon joutuneiden osuus oli suunnilleen sama kummallakin rokotteella.

Veritulppaan kuolleiden määrä koronavirustartunnan jälkeen on lukuina pienempi, mutta prosentuaalisesti paljon korkeampi.

Jokaista kymmentä miljoonaa brittiä kohden luvut näyttävät tältä:

  • 934 tapausta, joissa verihiutaleiden määrä oli matala koronavirustaudin jälkeen, AstraZenecan rokotteen jälkeen tapauksia oli 107.
  • 1 614 veritulppatapausta koronavirustaudin jälkeen, AstraZenecan rokotteen jälkeen tapauksia oli 66.
  • 1 699 aivoveritulppatapausta (stroke) koronavirustaudin jälkeen, Pfizerin rokotteen jälkeen tapauksia oli 143.

GRAFIIKKA: Katsaus tutkimuksen tuloksiin

Rokotteen ja koronavirustaudin haittavaikutukset
© BMJ

Tutkimuksen tekivät Oxfordin yliopiston tutkijat, jotka korostavat, että rokotteiden vakavat haittavaikutukset eivät tietenkään ole pikku juttu, mutta he toivovat, että vertailu saisi rokotteisiin kriittisesti suhtautuvat pohtimaan päätöstään käytössä olevien tietojen perusteella.

Harvinainen tulehdus iskee useimmin koronatartunnan saaneisiin

Epäilevästi rokotteeseen suhtautuvien määrä nousi kesällä 2021 sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen tautikeskus (Center for Disease Control) rekisteröi selvän nousun niissä tapauksissa, jotka olivat toisen mRNA-rokoteannoksen jälkeen saaneet myokardiitin eli sydänlihastulehduksen.

Suuri osa tapauksista on todettu nuorilla miehillä, 12–17-vuotiailla, muutama päivä toisen rokoteannoksen jälkeen.

VIDEO: Näin sydänlihastulehdus kehittyy

Toisaalta tutkimus, jossa tarkkailtiin lähes 1,7:ää miljoonaa israelilaista, osoittaa, että myös sydänlihastulehduksen kohdalla koronatauti on vaarallisempi kuin koronarokote.

Tutkimuksessa selvisi, että riski saada sydänlihastulehdus on neljä kertaa niin suuri niillä, jotka saavat koronavirustartunnan, kuin niillä, jotka ottavat koronarokotteen.

Tilastot osoittavat:

  • 2,7 sydänlihastulehdustapausta per 100 000 koronarokotteen saanutta
  • 11 sydänlihastulehdustapausta per 100 000 koronatartunnan saanutta

Toisessa Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa tutkijat tarkastelivat myokardiittitapauksia erityisesti 12–17-vuotiailla miehillä pandemian 12 ensimmäisen kuukauden aikana ja vertasivat tuloksia rokotettujen joukossa havaittuihin tapauksiin. Miljoonaa koronatartunnan saanutta kohden sydänlihastulehduksia oli raportoitu 450. Miljoonan täyden rokotesarjan saaneiden joukossa sydänlihastulehdustapauksia oli 77.

Rokotetut eivät saa myöhäisoireita

Sekä veritulppien että sydänlihastulehdusten esiintyvyys on onneksi melko pieni sekä rokotettujen että tartunnan saaneiden keskuudessa.

Vaikeiden haittavaikutusten ja myöhäisoireiden kohdalla erot ovat merkittävästi suurempia.

Israelissa tehdyssä laajassa tutkimuksessa havaittiin 125 munuaisvauriotapausta ja 166 eteisvärinätapausta per 100 000 koronatartunnan saanutta. Vastaavia oireita ei havaittu rokotetuilla.

GRAFIIKKA: Katsaus tutkimuksen tuloksiin

Rokotteen ja koronavirustaudin haittavaikutukset

Kaavio esittää koronavirustaudin ja koronarokotteen jälkeen havaitut sairaustapaukset. Rokotteen jälkeen raportoitiin enemmän imusolmuketulehdus-, vyöruusu- ja umpilisäketulehdustapauksia.

Rokotteen jälkeen on raportoitu vain yksittäisiä tapauksia, joissa henkilö on menettänyt maku- ja hajuaistinsa. Kyseessä on oire, jonka kokee noin 20-40 prosenttia koronavirustautiin sairastuneista.

Rokote vaikuttaa lievittävän myöhäisoireita noin puolella niistä henkilöistä, jotka ovat sairastaneet koronan ennen rokotusta.

Koronavirustaudin sairastaminen antaa kuitenkin yhden edun rokotteeseen nähden. Tutkimuksessa on todettu, että aikaisempi SARS-CoV-2-tartunta suojaa paremmin uudelta deltamuunnostartunnalta kuin Pfizerin koronarokote.

Samalla Israelissa 2,5 miljoonan ihmisen seurantatutkimus osoitti kuitenkin myös, että rokote suojaa sekä myöhäisoireilta ja että vakavalta henkeä uhkaavalta koronavirustaudilta.