Covid-19-katsaus: Tämä tiedetään isäntäeläimestä
Aina siitä asti, kun ensimmäinen koronavirustautitapaus sai hälytyskellot soimaan Wuhanissa Hubein maakunnassa Kiinassa, on keskusteltu siitä, mistä sen aiheuttanut SARS-CoV-2-virus on peräisin.
Joulukuussa 2019 tuona kohtalokkaana päivänä, jolloin tauti havaittiin, todettiin 41 rekisteröityä tapausta. Nyt covid-19-taudin on saanut Johns Hopkins -yliopiston mukaan yli 2,5 miljoonaa ihmistä 185 maassa.
Kuin yksinäinen lepakko hyttysparvessa kaikkien mielessä singahtelee kysymys: Mistä uusi koronavirus on peräisin?
Tästä voit lukea tieteen perustelluimmat käsitykset siitä, mistä SARS-CoV-2-virus on todennäköisimmin tarttunut ihmisiin.
Hevosenkenkäyökkö on paras ehdokas
Hevosenkenkäyököt (Rhinolophidae) kantavat ainakin 200:aa erilaista koronavirusta. Yksi näistä patogeeneistä on RaTG13, jonka perimä on 96,2-prosenttisesti identtinen covid-19-pandemian aiheuttaneen SARS-CoV-2-viruksen kanssa.
Useimmat tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että SARS-CoV-2-virus on peräisin eläimistä. Eläin on siis tartuttanut viruksen ihmiseen. Sen jälkeen tartunnan saanut henkilö, "potilas nolla", on tartuttanut useita ihmisiä.
SARS-CoV-2-viruksen perimä koostuu noin 30 000 emäksestä, jotka muodostavat 15 geeniä. Kun viruksen perimä sekvensoidaan eli kartoitetaan, sitä pystytään vertaamaan tietokannoissa muiden virusten perimään.
Zoonosit: Alkeet 15 sekunnissa
Zoonoosit ovat eläimestä ihmisiin (tai päinvastoin) tarttuneiden bakteerien tai virusten aiheuttamia tauteja.
Niihin kuuluvat esimerkiksi puutiaisten levittämä borrelioosi, koirista tarttuva vesikauhu eli rabies, hyttysten levittämä zikavirusinfektio tai denguekuume sekä loisioiden levittämä malaria.
WHO arvioi, että 75 prosenttia viimeisen vuosikymmenen aikana rekisteröidyistä virustaudeista on zoonooseja.
Monet tietokantojen tiedoista on hankittu vuoden 2002 jälkeen, jolloin lepakoista tuli epäilyksenalaisia. Arvellaan, että lepakot ovat tartuttaneet sivettikissoja, jotka puolestaan ovat toimineet ihmisten tartuttajina ja aiheuttaneet SARS-epidemian.
Näistä virustietokannoista on löydetty 96,2-prosenttinen vastine ihmisiä nykyisin sairastuttavalle virukselle, ja se on yksi niistä yli kahdestasadasta koronaviruksesta, jotka viihtyvät hevosenkenkäyökön elimistössä.
Syytön, kunnes toisin todistetaan
Ennen kuin patogeeni eli taudinaiheuttaja voi siirtyä eläimestä ihmiseen ja muuntua myöhemmin ihmisestä toiseen tarttuvaksi, siitä täytyy tulla sellainen, että se voi vaikuttaa ihmisen soluissa. Hevosenkenkäyököltä löydetty RaTG13-virus kykenee tällaiseen.
Tämä virus käyttää soluun sisäänpääsyyn samaa solukalvoreseptoria, kuin SARS-CoV-2. Reseptori on ACE2-entsyymi, jota esiintyy ihmisen solukalvojen pinnalla.
Lepakoita myytiin - elävinä ja kypsennettyinä - Wuhanin kalatorilla. Saattaa olla, että joku torilla ei ollut tarkka hygieniasta: hän saattoi koskea lepakon ulosteeseen ja sitten vaikka hieroa silmäänsä. Kukaan ei tiedä mitään varmaa.
Todennäköistä kuitenkin on, että virus on peräisin lepakon guanosta eli ulosteesta. Juuri siitä RaTG13-virus eristettiin ensimmäisen kerran.
Tutkijoita arveluttaa tällä hetkellä kuitenkin se, että yhtäläisyys on vain 96-prosenttinen ja että RaTG13:n kyky tarttua ihmiseen ole lähelläkään SARS-Cov-2-viruksen kykyä.
Lepakko on siis syytön, kunnes toisin todistetaan. Se on kuitenkin pääepäilty. Tuoreiden teorioiden mukaan sillä on voinut olla kaksi rikoskumppania.
Muurahaiskäpy tai ihminen väli-isäntänä
Muurahaiskäpyjä tuodaan Kiinaan esimerkiksi Malesiasta ja myydään laittomasti toreilla, kuten Huananin ruokatorilla Wuhanissa. Eläimen suomuja käytetään perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä.
Jotta RaTG13-viruksesta voi tulla SARS-CoV-2-virus, sen pitää mutatoitua eli muuntua. Se on voinut tehdä sen ihmisessä, joka ei ole edes huomannut tautia itsessään, jo useita kuukausia ennen epidemian puhkeamista joulukuussa 2019, todetaan eräässä teoriassa.
Toinen, arvostetumpi, teoria esittää, että virus on käyttänyt väli-isäntänä muurahaiskäpyä.
Helmikuussa Kiinan valtion uutistoimistu Xinhua kirjoitti, että muurahaiskäpy on toiminut isäntänä virukselle, jonka perimä on peräti 99-prosenttisesti identtinen SARS-CoV-2-viruksen kanssa.
Tietoa on myöhemmin epäilty. Tutkijoiden mukaan vastaavuus on lähempänä 91:tä prosenttia.
Piikkiproteiini on hämmästyttävän samanlainen
Toisaalta muurahaiskävyn koronavirus - toisin kuin lepakoiden koronavirus - pystyy tarttumaan ihmisen soluihin hyvin tehokkaasti, mikä ilmenee uusista tutkimuksista.
Muurahaiskävyiltä eristetyn koronaviruksen tarttumakoura eli piikkiproteiini on 99-prosenttisesti identtinen ihmisellä covid-19-tautia aiheuttavien virusten kanssa. Lepakoiden RaTG13-koronaviruksella yhtenevyys on vain 77 prosenttia.
Moni seikka viittaakin siksi yhdistelmämekanismiin: virus on peräisin lepakoilta, joista se on tarttunut muurahaiskäpyihin, minkä jälkeen muurahaiskäpy on tartuttanut ihmiseen siitä mutatoituneen SARS-CoV-2-version.
