Enemmän tartunnan saaneita, vakavasti sairastuneita, sairaalahoitoon joutuneita ja kuolleita - myös nuoria - seuraa, kun P1-nimellä tunnettu koronavirusmuunnos leviää.
Muunnos lienee syntynyt Manauksessa koronan koetteleman Brasilian luoteisosassa. Nyt se on saanut jalansijaa vähintään 15:ssä Euroopan maassa, muun muassa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.
Tanskassa ja USA:ssa tartuntaketjuja on syntynyt ilman, että tartunnan saaneet ovat olleet ulkomailla tai että heillä olisi ollut kontakteja ulkomailta palanneisiin.
Uudesta muunnoksesta on saatu lisää tietoa, ja nyt tutkijat ovat todenneet sen suureksi uhaksi.
Brasilian muunnos on pahempi kaikin tavoin
P1 muun muassa
- tartuttaa kaksinkertaisesti.
- kasvattaa virustuotannon kehossa kymmenkertaiseksi.
- reagoi kuusi kertaa heikommin vasta-aineisiin.
- tartuttaa enemmän nuoria.
- tekee nuorista sairaampia.
- ei todennäköisesti ole torjuttavissa rokotteilla yhtä hyvin - ei ainakaan kiinalaisella rokotteella.
Manauksessa keskellä Amazonaksen viidakkoa noin 76 prosenttia väestöstä sairastui pandemian ensimmäisen aallon aikana. Korkea luku sai tutkijat luulemaan, että kaupunkiin kehittyisi laumaimmuniteetti. Sen sijaan siellä riehuu nyt uusi aalto – pahempi kuin ensimmäinen.
Brasiliassa P1 on levinnyt kuin kulovalkea. Maan päivittäinen koronakuolleisuus on lähes neljännes koko maailmasta, vaikka brasilialaisia on vain kolme prosenttia maapallon väestöstä.
Brasilian viranomaisten hiljattain tekemä selvitys osoittaa lisäksi, että COVID-19-tautiin kuolee yhä enemmän nuoria. Koronaan kuoli maaliskuussa noin 4 150 alle 40-vuotiasta eli kolme kertaa niin paljon kuin tammikuussa.
Mutaatio romuttaa rokotussuunnitelman
P1 havaittiin marraskuussa 2020, ja se herätti heti huolta, koska siinä oli joitakin samoista mutaatioista piikkiproteiinissa kuin Britannian ja Etelä-Afrikan muunnoksissa.
Proteiini on avain, jota virus käyttää päästäkseen soluihin. Kun avain muuttuu merkittävästi, elimistö ei enää tunnista virusta, vaikka henkilö olisi saanut tartunnan aiemminkin.
Video: Näin aiempi tartunta torjuu koronaa
Onneksi tähänastisissa Johnson & Johnsonin, Pfizerin ja AstraZenecan tutkimuksissa ei ole havaittu rokotteen tehon heikentymistä. Rokote näyttää suojaavan virukselta aiemman tartunnan vasta-aineita paremmin.
Uusi tutkimus herättää silti huolta. Tutkijat ovat löytäneet Brasilian virusmuunnoksesta version, jossa on lisää mutaatioita piikkiproteiinin N-terminus-nimellä tunnetussa osassa.
Näin koronavirus mutatoituu
1. Virus tunkeutuu soluun
Virus tunkeutuu elimistön soluun. Viruksen sisältämä koodimerkkijono koostuu RNA:ksi kutsutusta geneettisestä aineksesta.
2. Virus kopioidaan
Virus vapauttaa RNA-koodinsa. Solu lukee sen ja muodostaa kopioita sen perusteella. Kun koodi kopioidaan, saattaa tapahtua pieniä virheitä. Niitä kutsutaan mutaatioiksi.
3. Kopioinnissa sattuu virheitä
Kun koodi kopioidaan, saattaa tapahtua pieniä virheitä. Niitä kutsutaan mutaatioiksi. Mutaatiot voivat esimerkiksi muuttaa viruksen kykyä tunkeutua soluihin.
Mutaatiot ovat aiheuttaneet sen, että viruksesta on kadonnut reseptoreja, joita vastaan elimistön vasta-aineet voisivat hyökätä.
Tutkijat pelkäävät, että tämä heikentää immuunijärjestelmän kykyä torjua virusta.
Ei tiedetä tarkalleen, miten P1:n mutaatiot muuttavat virusten pääsytapaa soluihin. Tutkijat toteavat kuitenkin juuri P1-muunnoksen aiheuttaneen Brasilian toisen aallon.
Brasilian tilanteen kehitys ja tartuntojen leviäminen muualle maailmaan tuo esiin sen, kuinka tärkeää on tehdä maailmanlaajuista rokotusyhteistyötä. Brasilian koronamuunnoksesta tulee nopeasti myös Euroopan koronamuunnos.