Maailman terveysjärjestö (WHO) varoittaa siitä, että apinarokkotartunnat saattavat levitä laajasti Euroopassa.
Varoitus tuli samassa yhteydessä, kun WHO julisti apinarokon maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi.
Syynä WHO:n huoleen on se, että maailmassa todettujen apinarokkotapausten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Viimeksi kuluneen kuukauden aikana tartunnat kuusinkertaistuivat.
Ensimmäiset kolme tapausta havaittiin Britanniassa toukokuussa, ja nyt rekisteröityjä tapauksia on 75 maassa kaikkiaan reilut 18 000. Tautiin on kuollut viisi henkilöä.
Suurin osa apinarokkotartunnoista on havaittu Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tartuntojen määrän kasvu on ollut rajua erityisesti Länsi-Euroopassa.
Olemme jo melkein tuhlanneet mahdollisuuden rajoittaa tätä epidemiaa Boghuma Kabisen Titanji, apulaisprofessori Emoryn yliopistossa Atlantassa Yhdysvalloissa
Yli puolet tällä hetkellä maailmassa havaituista 18 095 apinarokkotapauksesta on rekisteröity Espanjassa, Saksassa, Britanniassa ja Ranskassa (tilanne 25. heinäkuuta 2022).
Huomattavan paljon apinarokkotartuntoja on muissakin Euroopan maissa, kuten Alankomaissa, Portugalissa, Italiassa, Belgiassa ja Sveitsissä.
Suomessa toukokuun jälkeen on todettu kaikkiaan 17 tapausta (tilanne 27. heinäkuuta 2022).
"Maailman terveysjärjestö arvioi, että apinarokkotartunnan riski on maailmanlaajuisesti kohtalainen, mutta Euroopassa riski arvioidaan suureksi", totesi WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus lehdistötiedotteessa, jossa kaikkien maiden terveysviranomaisia kehoitettiin suhtautumaan asiaan vakavasti.
Oranssit ympyrät osoittavat vahvistetut apinarokkotartunnat, ja ympyröiden koko viittaa tapausten määrään. Siniset ympyrät kuudessa Afrikan maassa ovat merkki siitä, että siellä apinarokkoa esiintyy endeemisesti.
Kansainväliset tartuntaluvut
Yleensä apinarokkoa ei esiinny Euroopassa, mutta Britanniassa todettiin ensimmäiset kolme tapausta 7. ja 13. toukokuuta. Jo kesäkuun puolivälissä todettujen tartuntojen määrä oli yli 3 000, ja tautia oli havaittu 47 maassa.
Kuukausi myöhemmin, 25. heinäkuuta 2022, todistettuja tartuntoja oli 75:ssä eri maassa kaikkiaan 18 095. Suurin osa tartunnoista oli Länsi-Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa.
Suuri osa tartunnoista bi- ja homoseksuaalisilla miehillä
Tähän asti laajimmassa tutkimuksessa apinarokon leviämisestä todetaan, että tartunnan saajat ovat pääasiassa miehiä, jotka ovat harrastaneet seksiä miehen kanssa. Tutkimuksessa henkilöt tutkittiin ja heitä haastateltiin.
Tutkimus käsitti kaikkiaan 528 apinarokkotartunnan saanutta henkilöä 16:sta eri maasta. Sen tulokset julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä 21. heinäkuuta 2022.
Tuloksista selvisi, että 98 prosenttia tartunnan saaneista oli miehiä, jotka kuvasivat itseään homo- tai biseksuaaleiksi. Heistä 41 prosentilla oli lisäksi hiv-tartunta.
95 prosenttia tartunnoista on tutkimuksen mukaan saatu seksikontaktissa.
"Tautitapaukset on todettu pääasiassa miehillä, jotka ovat harrastaneet seksiä miehen kanssa. Erityisesti alttiita ovat henkilöt, joilla on vaihtuvia seksikumppaneita”, totesi WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus viime lauantaina.
Sukua pelätylle tappajalle
Apinarokkovirus on sukua isorokolle. Ensimmäiset apinarokkoon sairastuneet ihmiset havaittiin vuonna 1970.
Kuolleisuus apinarokossa on huomattavasti pienempi kuin isorokossa. Yleensä tauti paranee itsestään, mutta apinarokko voi aiheuttaa myös vakavan taudin. Tämänhetkisten lukujen mukaan kuolleisuus on alle prosentti, kun se isorokossa oli jopa 30 prosenttia.
Isorokko saatiin hävitettyä maailmasta rokotteiden ansiosta jo vuonna 1980. Apinarokkoa sen sijaan on tavattu endeemisenä Länsi- ja Keski-Afrikassa kuudessa maassa.
Endeeminen tarkoittaa, että tautia esiintyy ihmisten keskuudessa, mutta sen leviäminen on ennustettavaa ja usein varsin rajallista.
Apinarokon oireita ovat rakot käsivarsissa, jaloissa ja sukuelimissä.
Apinarokon oireet
Apinarokossa itämisaika - eli aika siitä, kun ihminen saa tartunnan, siihen, kun hän saa oireita – on keskimäärin 6–16 päivää, mutta se voi myös olla lyhyempi tai pidempi.
Apinarokkoa kantava henkilö tartuttaa vasta, kun hänellä itsellään on oireita. Yleisimmät oireet ovat:
- Kuume
- Vilunväristykset
- Päänsärky
- Lihaskivut
- Väsymys
- Imusolmukkeiden turvotus
- Rakkuloita tai ihottumaa sukuelimissä, peräaukon suulla, käsivarsissa, jaloissa tai kaulassa. Kun rakkulat kuivuvat, niistä saattaa jäädä arvet.
Tällä hetkellä tutkijoilla ei vielä ole selkeää tieteellistä selitystä siihen, miksi apinarokko – erityisesti sen länsiafrikkalainen lievempi tautimuoto – leviää nyt eri puolilla maailmaa.
Aiemmin on osoitettu, että Afrikassa apinarokko on levinnyt läheisessä fyysisessä kontaktissa tartunnan saaneen kanssa tai tapauksissa, joissa tartunnan saanut on käyttänyt samoja lakanoita tai pyyheitä. Tärkein tartunnan lähde ovat siis eri puolella ihoa olevat rakkulat.
Rakkuloiden lisäksi apinarokkko voi tarttua myös läheisessä kontaktissa hengitysteistä tulevista pisaroista. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että virus jäisi ilmaan leijumaan koronaviruksen tavoin.
Vielä ei myöskään ole tieteellisiä perusteita sille, että tauti tarttuisi seksikontaktissa – eli sukuelinten eritteiden välityksellä.
Tutkijat ovat havainneet merkkejä viruksen perimästä siemennesteessä, syljessä, virtsassa ja ulosteessa, mutta vielä ei ole todettu merkkejä aktiivisista apinarokkoviruksista tartunnan saaneiden miesten siemennesteessä.
"Jämärokote" voi olla pelastus
Kun isorokko vuonna 1980 julistettiin hävitetyksi maailmasta, lasten rokottaminen lopetettiin.
Jo vuonna 2008 varoitettiin, että apinarokko voi kehittyä epidemiaksi, jos se alkaa levitä väestössä, jota ei ole rokotettu isorokkoa vastaan.
Euroopan lääkevirasto, EMA, on sen vuoksi juuri hyväksynyt Imvanex-isorokkorokotteen käytettäväksi apinarokkoa vastaan EU:ssa.
Isorokkorokote Imvanex on nyt hyväksytty apinarokon hoitoon EU:ssa.
Imvanex on ollut hyväksytty EU:ssa vuodesta 2013 alkaen. Toiveena on, että isorokon ja apinarokon yhtäläisyydet riittävät siihen, että isorokkorokote tehoaa myös apinarokkoon.
Viimeinen mahdollisuus
Kansainvälisillä toimilla alkaa kuitenkin olla jo kiire. Virologi Boghuma Kabisen Titanji Emoryn yliopistosta Atlantasta kiteytti tilanteen vakavuuden kansainvälisessä seminaarissa näin:
"Olemme jo melkein tuhlanneet mahdollisuuden rajoittaa tätä epidemiaa."
Samassa tilaisuudessa yhdysvaltalainen epidemiologian professori Anne Rimoin kuvasi tähän asti suhteellisen rauhassa Afrikassa muhinutta apinarokkoa näin:
"Olemme antaneet sairaudelle tilaa kehittyä ja levitä tehokkaammin kuin koskaan aiemmin – ja nyt se äkkiä onkin meidän kaikkien ongelma."