Aiotko ottaa koronarokotteen? Näin lukijat vastaavat
Kaksi maailman suurimmista lääkevalmistajista on saanut koronarokotteensa siihen vaiheeseen, että niiltä puuttuu vain lääkintäviranomaisten hyväksyntä. Sitten rokotteiden tuotanto voi alkaa.
Ennen kuin koronaa päästään kukistamaan rokotteilla, pitää kuitenkin saada ihmiset vakuuttuneiksi rokotteen hyödyistä. Moni suhtautuu siihen yllättävän vastahakoisesti.
Tieteen Kuvalehden lukijaäänestyksen vastaajista noin joka seitsemäs aikoi kieltäytyä rokotteesta. Rokotusten kattavuus voi vaikuttaa siihen, miten kauan ihmisten elämää joudutaan rajoittamaan pandemian takia.
Joka seitsemäs aikoo kieltäytyä
Tieteen Kuvalehden lukijoilta Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Alankomaissa kysyttiin, aikovatko he ottaa koronarokotteen, kun se tulee tarjolle heidän kotimaassaan. Vastauksia tuli 11 675, ja ne jakautuivat melko samalla tavalla kaikissa maissa:
- Kaksi kolmasosaa suhtautuu rokotteeseen myönteisesti.
- Seitsemäsosaa aikoo kieltäytyä rokotteesta.
- Epävarmojen osuus vaihtelee joka kolmannesta joka viidenteen.
- Ruotsissa alle puolet aikoo varmasti ottaa rokotteen.
Rokotevastaisuus leviää
Muissa maissa erot ihmisten asenteissa rokotuksiin ovat huomattavat.
Kiinassa 97 prosenttia väestöstä suhtautuu rokotteeseen myönteisesti. Yhdysvalloissa sen sijaan kyselyjen mukaan 20-35 prosenttia ihmisistä aikoo kieltäytyä rokotteesta.
Kansainvälisen kyselytutkimuksen mukaan keskimäärin 75 prosenttia maapallon asukkaista aikoo ottaa rokotteen. Kyselyyn vastasi 20 000 ihmistä 27 maassa. Maiden välillä oli isoja eroja.
Rokotekielteisyys on lisääntynyt monissa maissa, kertoo tähän asti suurin aiheesta tehty tutkimus.
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa toimii sosiaalisissa medioissa 38 rokotevastaista ryhmää. Niiden seuraajamäärät ovat tuoreen raportin mukaan kaksinkertaistuneet maaliskuun ja elokuun välisenä aikana.
Rokotevastaisissa ryhmissä toistetaan usein myyttejä, ennakkoluuloja ja puolitotuuksia, jotka tutkijat ovat kumonneet moneen kertaan.
Mitä tiede sanoo rokotemyyteistä?
-
”Rokotteet sisältävät vaarallisia aineita”
Tieteen vastaus: Rokotteissa on monenlaisia aineita, kuten formaldehydiä, alumiinia tai liivatetta, mutta mitään niistä ei ole niin paljon, että ne olisivat haitaksi. Erilaisia lisäaineita tarvitaan parantamaan rokotteen tehoa ja säilyvyyttä.
-
”Rokote on kehitetty hätäisesti, ja sillä voi olla vaarallisia sivuvaikutuksia”
Tieteen vastaus: Koronarokotteet on kehitetty poikkeuksellisen nopeasti, mutta niiden osalta on noudatettu samoja tiukkoja vaatimuksia kuin muissakin rokotteissa. Pfizerin ja Modernan rokotteissa ei ole havaittu mitään poikkeavaa lukuun ottamatta harvinaisia sivuvaikutuksia, joita on todettu yhdellä 10 000 koehenkilöstä. Useimmat sivuvaikutukset esiintyvät pian rokotuksen saamisen jälkeen. Keskimäärin vain 1-2 ihmistä miljoonasta saa rokotteista vakavia sivuvaikutuksia. Rokotteiden pitkäaikaisvaikutuksia valvotaan tarkasti.
-
”Rokotteessa on taudinaiheuttajia, jotka sairastuttavat ihmisen”
Tieteen vastaus: Kehitteillä olevista koronarokotteista vain harvoissa käytetään heikennettyjä koronaviruksia. Rokotteen tarkoitus on synnyttää elimistön immuunijärjestelmässä reaktio, jonka avulla elimistö tunnistaa ja tuhoaa oikean viruksen, mutta elimistön reaktio rokotteeseen on paljon lievempi kuin itse viruksen aiheuttama sairaus.
Rokote voi auttaa vastustuksesta huolimatta
Mikä suurempi osa väestöstä kieltäytyy rokotteesta, sitä kauemmin kestää, ennen kuin koronavirusta vastaan kehittyy laumasuoja, kertoo yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston kehittämä malli.
Ajan mittaan rokote silti kukistaa koronaviruksen, tutkijat vakuuttavat.
Kysymys on vain siitä, pitääkö odottaa kuukausia vai vuosia.
NYKYTILANNE: Kaksi rokotetta lähes valmiina
Tällä hetkellä kaksi koronarokotetta odottaa viranomaisten hyväksyntää:
Pfizer- ja BioNTech-yritysten kehittämän rokotteen on todettu suojaavan 95 prosenttia koehenkilöistä tartunnalta.
Moderna-yhtiön rokote suojasi alustavissa testeissä 94,5 prosenttia koehenkilöistä.
Molemmat valmisteet ovat niin sanottuja mRNA-rokotteita, jotka toimivat niin, että ne saavat solut tuottamaan ainetta, joka estää koronavirusta pääsemästä soluun.
Pfizer on ilmoittanut aikovansa tuottaa vielä vuoden 2020 aikana 50 miljoonaa rokoteannosta ja Moderna 20 miljoonaa annosta. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi kuitenkin, että rokote saadaan laajamittaiseen käyttöön vasta vuoden 2021 kesällä.
