Naisen käsi heittää kasvosuojuksen roskakoriin

5 vuoden päästä: malli ennustaa koronapandemian kehityksen

Koronarokote ei pysäytä pandemiaa välittömästi, vaan siitä tulee uuden, toistuvien epidemioiden aikakauden alku. Näin ennustavat tietokoneella tehdyt mallinnukset.

Koronarokote ei pysäytä pandemiaa välittömästi, vaan siitä tulee uuden, toistuvien epidemioiden aikakauden alku. Näin ennustavat tietokoneella tehdyt mallinnukset.

Shutterstock

Kun viranomaiset käytännössä sulkivat yhteiskunnan suitsiakseen koronavirustartuntojen etenemistä, päätökset tehtiin paikallisten, kansallisten ja maailmanlaajuisten ennusteiden perusteella.

Ongelmana on vain se, että tilanteen kehitystä on lähes mahdotonta ennustaa tarkkoina lukuina kuin vain neljä viikkoa eteenpäin.

Tutkijat yrittävätkin nyt arvioida, kuinka paljon immuniteetin, rokotekattavuuden ja ihmisten käyttäytymisen kaltaiset tekijät muuttavat tartuntalukuja suhteellisina lukumäärinä. Tässä käytetään apuna absoluuttisia lukuja, esimerkiksi tartunnan saaneiden määriä, jotka ovat olemassaolevaa raakadataa, sekä suhteellisia lukuja, jotka kertovat esimerkiksi prosentuaalisesti, kuinka paljon tartuntaluvut laskevat, jos kaikki käyttävät kasvosuojuksia.

Uudessa tutkimuksessa, joka julkaistiin Science-tiedelehdessä, Princetonin yliopiston tutkijat esittelevät mallia, joka osoittaa muun muassa kasvosuojusten, laumaimmuniteetin ja viruslinkojen merkityksen viiden vuoden päästä.

Mallin avulla tutkijat voivat auttaa maailman eroon covid-19-taudista.

Rokotteet eivät hävitä covid-19-tautia välittömästi

Se, kuinka tehokkaan immuunivasteen rokote saa syntymään elimistössä ja kuinka pitkään se kestää, vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka iso rooli viruksella on edelleen maailmassa.

Princetonin tutkijat ovat liittäneet skenaariomalliinsa edellä mainitun kaltaisia vielä tuntemattomia tekijöitä. Malli sisältää säädeltäviä "venttiilejä", jotka voivat auttaa ennustamaan koronapandemian kehitystä.

Tutkijat julkaisivat mallistaan interaktiivisen version, jossa eri parametrejä voidaan säätää ja hahmotella kuva tartunnoista lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä New Yorkin, Jakartan ja Delhin suurkaupungeissa.

Käyrä osoittaa tartuntojen kehitystä viiden vuoden aikana

Vaikka suurkaupungin – tässä New Yorkin – väestöstä huomattava osa on rokotettu, voi käydä niin, että jotkut savat taudin uudelleen (secondary infection) ja toiset ensimmäisen kerran.

© Grenfell et al.

Kolmea ratkaisevaa parametriä ei silti vieläkään tunneta:

  1. Rokotteen tai aiemman tartunnan aiheuttaman immuniteetin teho.
  2. Iän ja sukupuolen merkitys immuniteetille.
  3. Viruksen mutatoitumisen merkitys.

Nykyisellään mallin mukaan käy niin, että jos noin 175 kehitteillä olevaa rokotetta tehoavat toivotulla tavalla, niillä virus saadaan lopulta hävitettyä, vaikka sitä ennen epidemoita ajoittain syntyykin. Tähän kuluu kuitenkin useita vuosia sen jälkeen, kun rokotteet saadaan laajaan käyttöön.

Koronaennustukset muistuttavat sääennusteita

Laskelmat voivat myös auttaa osoittamaan, mitkä rajoitustoimet tepsivät tehokkaimmin.

Malli paljasti esimerkiksi sen, että niin sanotuilla viruslingoilla eli konserteilla, messuilla ja jääkiekko-otteluilla, ei pitkällä aikavälillä ole merkittävää vaikutusta tartuntapaineeseen.

Toisaalta malli osoitti, että suuri rokotevastaisuus ja kasvosuojusten käytön ja turvavälien käytön laiminlyönti saattavat pidentää aikaa, joka kuluu pandemian saamiseen kuriin.

Tutkijat suosittelevatkin siksi, että tulevaisuusennusteet perustettaisiinkin useisiin erilaisilla parametreillä laskettuihin malleihin, josta saattaisiin kattavampi yleiskuva – aivan kuin sääennusteita laadittaessa.