1. Mistä uusi koronaviruksen variantti on peräisin?
Uusi koronamuunnos on saanut nimekseen N501Y, mutta siitä käytetään myös nimitystä cluster B117.
Variantti löydettiin ensimmäisen kerran näytteestä 20. syyskuuta Kentin kreivikunnassa Etelä-Englannissa, ja seuraavana päivänä se löytyi Lontoossa tehdystä testistä.
Pidetään mahdollisena, että voimakkaasti muuntunut virus on kehittynyt henkilössä, jonka immuunijärjestelmä toimii huonosti. Siksi kehon solut ovat voineet tuottaa kauemmin uusia viruksia, ja sen myötä myös mutaatioita on päässyt syntymään enemmän.
Ei tiedetä, onko uusi koronamuunnos kehittynyt Englannissa vai havaittiinko se vain ensiksi siellä.
Variantti on levinnyt Britanniassa, ja Lontoossa se on aiheuttanut kolme kuukautta löytämisen jälkeen jo noin kaksi kolmasosaa kaikista tartuntatapauksista.
Sittemmin muunnosta on löydetty laajalti läntiseltä pallonpuoliskolta, esimerkiksi Pohjoismaista, eri puolilta Euroopan mannerta ja Yhdysvalloista.
Samankaltaista koronaviruksen varianttia esiintyy Etelä-Afrikassa.
2. Mikä uudessa koronamuunnoksessa on erilaista?
Koronavirukseen on syntynyt useita mutaatioita pinnan niin sanottuihin piikkiproteiineihin, jotka tunkeutuvat kehon soluihin.
Erityisesti virusvariantin tarttumiskykyä parantavat mutaatiot herättävät huolta. Eteläafrikkalainen muunnos on tältä osin samanlainen, mutta muuten se on muuntunut vähemmän.
Mutaatio sijoittuu proteiinin aminohappoketjussa paikkaan 501, jossa asparagiini (N) on vaihtunut tyrosiiniksi (Y) – ja tästä tulee nimi N501Y.
Tällaiset muutokset voivat parantaa proteiinin kykyä tunkeutua soluun ja vaikuttaa elimistön mahdollisuuksiin hyödyntää vasta-aineita.
Virusvariantti N501Y sisältää useita mutaatioita (sininen, turkoosi ja keltainen – keltainen vaikuttaa sitoutumiskykyyn) niin sanotussa piikkiproteiinissa (harmaa), joka tunkeutuu kehon soluihin reseptorien (vihreä) kautta.
Yksittäisiä mutaatioita on esiintynyt ennenkin, yhdistelmiä sen sijaan ei.
Vielä ei tiedetä, miksi uusi koronavariantti on tarttuvampi, mutta Maailman terveysjärjestö arvioi, että eteläafrikkalainen muunnos lisää tartunnan saaneiden viruskuormaa, minkä takia he myös aiheuttavat enemmän tartuntoja.
Lisäksi englantilaistietojen mukaan N501Y tarttuu useammin alle 15-vuotiaisiin kuin muut versiot.
3. Kuinka koronamuunnos voi vaikuttaa epidemian kehitykseen?
Uusi koronavariantti on osoitettu tarttuvammaksi kahdella tavalla.
- Vertaamalla N501Y:n ja muiden varianttien esiintymistä pitkällä aikavälillä.
- Tutkimalla N501Y-näytteistä mutaatioita, jotka paljastavat, kuinka monen peräkkäisen tartunnan tuloksesta on kysymys.
Kumpikin menetelmä vihjaa uuden koronavariantin olevan 50–74 prosenttia tarttuvampi kuin aikaisemmat versiot. Jos se yleistyy, tartuttavuusluku nousee ja COVID-19-tautiin kuolee enemmän ihmisiä.
Grafiikka esittää sekvensoitujen N501Y-näytteiden määrän. Koska vain harvat maat seuraavat järjestelmällisesti viruksen muuntumista, ei tiedetä tarkalleen, kuinka yleinen N501Y tällä haavaa on. Huom.! Y-akselin arvo kolminkertaistuu portaittain.
Esimerkiksi Tanskassa joka neljäs koronanäyte sekvensoidaan kokonaan, toisin sanoen viruksen koko perimä kartoitetaan. Vuoden 2020 viimeisellä viikolla N501Y-variantin osuus kaikista näytteistä oli Tanskassa 2,3 prosenttia.
Englannissa epidemian kulku nopeutui selvästi, kun kymmenesosa tartunnoista johtui uudesta koronavariantista.
Jos Tanska noudattaa samaa kaavaa, asiantuntijoiden mukaan COVID-19-tautiin sairastuneiden määrä kasvaa räjähdysmäisesti helmikuussa.
4. Kuinka uutta koronavarianttia torjutaan?
Siinä tapauksessa, että epidemiaa kiihdyttää yleistynyt N501Y:n kaltainen SARS-CoV-2-variantti, torjuntakeinot ovat vähissä.
Ainoa mahdollisuus on turvautua niin sanottuihin ei-lääkkeellisiin toimenpiteisiin, joita ovat esimerkiksi:
- Kasvomaskin käyttö
- Käsien pesu
- Turvaväli/Eristäytyminen
Lisäksi tutkijat korostavat tartuntaketjujen jäljittämisen merkitystä, ja sen epidemiaa hillitsevään tehoon vaikuttaa paljon myös se, tiedetäänkö, kuinka tarttuvia virusvariantteja on liikkeellä.
5. Kuinka mutaatiot vaikuttavat rokottamiseen?
Britannian terveysviranomaisten mukaan N501Y ei ole näillä näkymin tekemässä rokotteista tehottomia, sillä esimerkiksi piikkiproteiinin muutokset, joita on kymmenkunta, koskevat vain murto-osaa sen 1 270 aminohaposta.
Pieni, vielä vertaisarviointia odottava tutkimus on kuitenkin antanut vihiä siitä, että eteläafrikkalainen variantti on vähemmän herkkä tietylle vasta-aineelle. Sen vuoksi rokote saattaa menettää tehoaan.
Vastaavanlaista vasta-aineherkkyyden vähenemistä epäillään myös ensiksi Romaniassa havaitun yleisen muunnoksen tapauksessa. Viruksen muuntuminen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti, että rokotteet tehoavat huonommin.
Eri puolilla maailmaa – kuten tässä Espanjassa – rokotetaan jo COVID-19-tautia vastaan.
Lisäksi tartuttavuuslukua nostavat viruskannat vaikuttavat siihen, kuinka suuri osa väestöstä tulee rokottaa laumasuojan saavuttamiseksi. Asiantuntijat arvioivat, että osuus kasvaa esimerkiksi 60:stä 80 prosenttiin.