Shutterstock

5 merkkiä koronaviruksen vaikutuksesta aivoihin

Koronapotilas voi menettää hajuaistinsa ja saada houreita, vaikka hänellä ei olisi kuumetta. Monet merkit viittaavat siihen, että koronavirus iskee myös aivoihin.

Kaupunkien kadut autioittanut koronavirus iskee ensisijaisesti keuhkoihin. Pahimpia seurauksia ovat keuhkokuume, hengitysvaikeudet ja jopa kuolema.

4–5 prosenttia koronapotilaista kokee myös pahoinvointia ja ripulia, mikä viittaa siihen, että virus iskee myös ruoansulatuselimistöön.

Joissakin tutkimuksissa on saatu myös yllättäviä viitteitä siitä, että koronavirus voi vaikuttaa myös aivoihin. Tutkimusten otokset ovat pieniä, mutta oireita on havaittu potilailla, joilla ei ole ollut muuta sairautta kuin koronavirustauti. Kiinassa tehdyssä tutkimuksessa arvioidaan, että jopa kolmasosalla potilaista koronavirus aiheuttaa oireita aivoissa.

© Shutterstock

5 koronaviruksen oiretta aivoissa

Useissa, joskin suppeissa, tutkimuksissa on havaittu aivo-oireita, jotka näyttävät olevan yhteydessä koronavirustartuntaan. Vielä on liian varhaista sanoa, johtuvatko ne nimenomaan koronatartunnasta vai onko niiden taustalla myös muita aiempia sairauksia.

Hajuaisti

Yllättävä mutta ilmeisesti varsin yleinen oire koronavirustartunnan saaneilla on äkillinen hajuaistin katoaminen. Monissa kertomuksissa potilaat ovat tuoneet esille sen, että he yhtäkkiä eivät erottaneet esimerkiksi valkaisuaineen tai valkosipulin hajua ja sitten he saivat koronatestissä positiivisen tuloksen.

Yhdessä tapauksessa hieman yli 40-vuotiaalla naisella ainoa oire oli hajuaistin katoaminen. Hänellä ei ollut kuumetta eikä edes nuhaa. Makuaisti pysyi muuttumattomana. Kuvannuksessa ilmeni, että nenäontelon aistinsolujen ja aivojen hajukäämin välinen alue oli tulehtunut. Myöhemmin ilmeni, että hän oli saanut koronavirustartunnan.

Aistiharhoja

Italiassa on raportoitu kolmesta tapauksesta, joissa koronapotilaan ainoa havaittavissa ollut oire oli delirium eli sekavuustila, jossa esiintyy muistihäiriöitä, ymmärrysvaikeuksia ja aistiharhoja.

Deliriumin kaltainen houretila voi esiintyä korkean kuumeen yhteydessä, mutta italialaispotilailla ei ollut kuumetta eikä edes hengitystieoireita. Italialaislääkärit kehottavatkin hoitohenkilökuntaa suhtautumaan potilaisiin, joilla on selittämättömiä psyykkisiä oireita, mahdollisina koronaviruksen kantajina.

Missä?: Mm. pihtipoimun taimmaisessa osassa.

Puhekyky

Euroopasta Yhdysvaltoihin matkustanut 74-vuotias mies tutkittiin sairaalassa yskän ja kuumeen takia, mutta koronavirustartunnasta ei löydetty merkkejä testeissä eikä röntgentutkimuksessa. Kun hän seuraavana päivänä palasi sairaalaan, hän oli tajuissaan mutta kyvytön puhumaan tai ymmärtämään kuulemaansa.

Kun miehen aivosähkätoimintaa tutkittiin, ilmeni, että aivojen vasemman puoliskon toiminta oli heikentynyt. Vasen aivopuolisko ohjaa muun muassa muistia ja kykyä tunnistaa kasvoja ja esineitä. Myöhemmin miehellä todettiin koronavirustartunta.

Missä?: Vasemmassa ohimolohkossa.

Lihaskouristukset

Iranissa otettiin 30-vuotias nainen sairaalan, kun hän oli saanut epilepsian kaltaisia lihaskouristuksia viisi kertaa kahdeksan tunnin välein. Hänellä ei ollut havaittu vastaavia oireita aikaisemmin. Lääkärit kuvasivat kohtauksia toonis-kloonisiksi, millä tarkoitetaan molempiin aivopuoliskoihin liittyvää kohtausta, jossa esiintyy lihaskouristuksia ja tajuttomuutta.

Viisi päivää ennen sairaalaan joutumistaan naisella oli ollut kuivaa yskää, ja nielusta otetusta näytteestä löydettiin koronavirus. Kun nainen toipui koronavirustaudista, myös kohtaukset hävisivät. Iranilaislääkärit päättelivät, että kouristukset olivat aiheutuneet koronavirustaudista. Samantyyppisiä tapauksia tunnetaan muista virusinfektioista. Muiden virustartuntojen yhteydessä kohtaukset syntyvät, kun virushiukkaset leviävät aivokudokseen ja erittävät siellä myrkyllisiä aineita.

Missä?: Koko aivoissa.

Muuttunut mentaalinen tila

Yhdysvaltalainen hieman alle 60-vuotias nainen otettiin sairaalaan, kun hänellä oli ollut kolmen päivän ajan kuumetta ja yskää. Lisäksi raportoitiin, että hänen mentaalinen tilansa oli muuttunut. Mentaalisella tilalla tarkoitetaan muun muassa mielialaa, käyttäytymistä, tajuntaa ja havaintokykyä.

Sairaalassa naiselta diagnosoitiin harvinainen viruksen aiheuttama aivotulehdus. Sitä on aiemmin havaittu myös muun muassa influenssa- ja herpesvirusinfektioiden yhteydessä. Aivotulehdus voi johtaa aivoverenvuotoon ja kuolemaan. Monista testeistä huolimatta naiselta ei löydetty muuta taudinaiheuttajaa kuin koronavirus.

Missä?: Mm. talamuksessa.

Tutkijat eivät ole saaneet selville, miten virushiukkaset ovat pystyneet läpäisemään aivoja suojaavan veri-aivoesteen. Aikaisempien tutkimusten perusteella on arvioitu, että se voi tapahtua nenän kautta.

Näin koronavirus on voinut päästä aivoihin:

Virus voi päästä aivoihin nenästä

Vuonna 2008 tehdyssä hiirikokeessa havaittiin, että SARS-hengitysoireyhtymän aiheuttava virus pääsi aivoihin nenän kautta. Aikaisemmin on havaittu muiden virusten kulkevan samaa reittiä.

Nenäontelo

Hengitysilman mukana tulleet virushiukkaset voivat tartuttaa nenäontelon katossa olevat aistisolut.

1

Hajukäämi

Nenäontelon aistisoluista viruksen siirtyvät hajukäämiin. Se on hermokudos, joka yhdistää nenän ja aivot.

2

Aivot

Hajukäämistä virus leviää aivojen muihin osiin.

3
©

Osa tutkijoista uskoo, että koronaviruksen joillakin potilailla aiheuttamat hengitysvaikeudet johtuvat juuri siitä, että virus on iskenyt aivoihin ja lamauttanut osan keskushermostosta.

Uusi tieto voi vaikuttaa siihen, mitä oireita hoitohenkilökunnan ja yksityishenkilöiden kannattaa tarkkailla.