1. Miten vaarallinen koronavirus on?
Koronavirus tarttuu helposti, mutta se ei ole erityisen tappava.
3,4% koronavirustartunnan saaneista kuolee Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan. Se on enemmän kuin tavallisessa kausi-influenssassa, mutta vähemmän kuin aiemmissa koronavirussairauksissa MERSissä ja SARSissa, joissa kuolleisuus oli 34 prosenttia ja 10 prosenttia.
Vähintään 96 prosenttia koronavirustartunnan saaneista tervehtyy. WHO:n luvut perustuvat todistettuihin tartuntoihin ja kuolleisiin. Monissa tapauksissa koronavirustartuntaa ei kuitenkaan todeta eikä raportoida. Siksi on olemassa suuri määrä raportoimattomia tartunnan saaneita, mikä voi pienentää kuolleisuusprosenttia.
The Lancet -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, Imperial College Londonin tutkimusryhmä arvioi, että kuolleisuus Kiinassa, kun kaikki tartunnan saaneet lasketaan mukaan – todistetut ja piilotartunnat – olisi 0,66 prosenttia. Toisessa tutkimuksessa, päästiin siihen tulokseen, että kuolleisuus kaikkien tartunnan saaneiden keskuudessa Isossa-Britanniassa olisi noin 0,9 prosenttia.
Vaikka koronavirus ei olekaan erityisen tappava, se tarttuu kaksi kertaa niin helposti kuin tavallinen kausi-influenssa, joten tartunnan saaneita on paljon. Ja siksi virus on uhka.
Mitä enemmän tartunnan saaneita on, sitä enemmän on myös kuolemantapauksia. Erityisessä vaarassa ovat riskiryhmät eli ikääntyneet ja henkilöt, joilla on jokin perussairaus.
Suurin vaara onkin se, että terveydenhoitojärjestelmä ylikuormittuu liian monista vakavasti sairastuneista ja että sairaaloiden kapasiteetti ei siksi riitä. Tilanne voi myös johtaa siihen, että henkilökuntaa ei riitä huolehtimaan muista apua tarvitsevista, kuten raskaana olevista naisista tai pitkäaikaishoidossa olevista potilaista.
Ikäluokissa paljon eroja
Tällä hetkellä laajin koronavirustutkimus on tehty Kiinassa. Siinä todettiin suuria eroja kuolleisuudessa (laskettu ainoastaan todistetuista tapauksista) eri ikäluokkien kesken:
- 10–39 vuotta: 0,2 %
- 40–49 vuotta: 0,4 %
- 50–59 vuotta: 1,3 %
- 60–69 vuotta: 3,6 %
- 70–79 vuotta: 8 %
- +80 vuotta: 14,8 %
Onneksi WHO:n tutkimukset osoittavat, että 80 prosentilla sairastuneista on vain lieviä oireita ja vain pahimmissa tapauksissa – lähinnä ikäihmisillä ja niillä, joilla on esimerkiksi korkea verenpaine tai diabetes – on vaarana keuhkokuume, hengenahdistus tai elinten pettäminen, joka voi johtaa kuolemaan.
Jotta koronavirus muuttuisi hengenvaaralliseksi suurelle osalle ihmisistä, sen pitäisi muuntua niin, että se olisi sekä helposti leviävä että hyvin tappava.
2. Voidaanko koronaviruksen aiheuttamaa sairautta hoitaa?
Jos oireet rajoittuvat yskään, kuumeeseen ja väsymykseen, tautia hoidetaan kuten normaalia vilustumista. Jos tartunnan saanut saa keuhkotulehduksen, tarvitaan sairaalahoitoa.
Koronaviruksen aiheuttamaan tulehdukseen eivät tehoa antibiootit, koska sen aiheuttaja on virus, ei bakteeri.
Yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston arvioiden mukaan tähän mennessä vajaat 462 000 tartunnan saanutta on toipunut sairaudesta.
3. Mitä ovat koronaviruksen aiheuttaman hengitystietulehduksen oireet?
Yleensä sairaus alkaa kuumeella ja kuivalla yskällä.
Tartunnan saanut voi tuntea voimakasta väsymystä, lihassärkyä, päänsärkyä ja hengenahdistusta – siis samanlaisia oireita kuin influenssassa. Vaikeissa tapauksissa sairaus voi myös kehittyä keuhkotulehdukseksi ja aiheuttaa elinten toiminnan pettämisen.
Maailman terveysjärjestö WHO on ryhmitellyt tartunnan saaneiden oireet seuraavasti:
- 80 prosentilla on lieviä oireita
- 14 prosentilla on vakavia oireita
- 5 prosentilla on kriittisiä oireita
97,5 prosentissa tapauksista oireet ilmenevät 11,5 vuorokauden kuluessa tartunnasta. Tämän osoittaa tuore tutkimus. Siksi tartunnan saaneiden tai riskialueilla olleiden karanteeniaika on yleensä 14 vuorokautta.
Oireiden perusteella ei voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai jokin muu virus tai bakteeri. Jos olet voinut altistua koronavirukselle ja epäilet saaneesi tartunnan, ota yhteys terveyskeskuksen päivystykseen.
4. Miten voin suojautua tartunnalta?
Koronavirus on osoittautunut noin kaksi kertaa niin tarttuvaksi kuin tavallinen influenssavirus.
Sairaus leviää ilmateitse pisaratartuntana esimerkiksi yskimisen ja aivastamisen yhteydessä, mutta tartunta on mahdollinen myös kosketustartuntana käsien kautta sairastuneen henkilön ysköksistä saastuneiden materiaalien tai pintojen kautta.
Suomessa korostetaan käsihygienian tärkeyttä tartunnan ehkäisyssä. Aasiassa laajalti käytössä olevat suu-nenäsuojukset ovat Työterveyslaitoksen ohjeen mukaan tarpeellisia vain terveydenhuollon henkilökunnalle ja jo oireellisille henkilöille.
Monet käyttävät kasvomaskeja pahimmilla tartunta-alueilla, mutta myös WHO suosittaa niiden käyttöä vain niille, jotka jo ovat saaneet tartunnan tai jotka hoitavat muita.
Suu-nenäsuojukset suojaavat suurilta ilmassa leijuvilta limapisaroilta, mutta pienemmät virushiukkaset – niin sanotut aerosolit – läpäisevät suojakalvon helposti. Koronavirus voi sitä paitsi tunkeutua silmien limakalvojen läpi suu-nenäsuojuksen sitä estämättä.
Virukset iskevät hengitysteihin
1. Lähtöpiste
Virukset poistuvat sairastuneen henkilön elimistöstä esimerkiksi yskimisen tai aivastamisen yhteydessä.
2. Matka
Virukset kulkevat jopa yli metrin matkan pisaroiden mukana.
3. Saapuminen
Virus saapuu uuden potilaan ilmateihin, missä se alkaa lisääntyä limakalvojen soluissa. Sairauden riski kasvaa virusten määrän myötä.
Virus voi myös levitä epäsuorassa kontaktissa syljen tai rään välityksellä. WHO suosittaa, että kaikki muistavat hyvän käsihygienian myös kotona.
- Pese kädet vedellä ja saippualla. Jos niitä ei ole saatavilla, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta.
- Vältä koskemasta käsilläsi silmiäsi, nenääsi ja suutasi, sillä virukset voivat päästä siten limakalvoillesi.
- Peitä nenä ja suu, kun yskit tai aivastat. Käytä nenäliinaa tai hihaa, älä yski käteesi.
- Pidä vähintään 1 metrin etäisyys ihmisiin, jotka aivastavat tai yskivät tai joilla on korkea kuume.
- Pysy kotona, jos tunnet itsesi sairaaksi.
- Jos epäilet saaneesi koronaviruksen, soita oman alueesi terveyskeskukseen.
Koska koronavirus tarttuu ihmisestä toiseen ja riski on sitä suurempi, mitä lähempänä toisia ollaan, julkisissa liikennevälineissä kannattaa yrittää pysytellä mahdollisimman etäällä muista ja ylipäätään välttää suuria kansanjoukkoja. Lisäksi pitää välttää matkustamista riskialueille.
Tuoreet tutkimukset osoittavat, että koronavirus voi säilyä ilmassa jopa kolme tuntia yskimisen jälkeen. Pinnoilla virukset voivat elää suhteellisen pitkään:
- Muovipinnat: Jopa 3 vuorokautta
- Ruostumaton teräs: Jopa 3 vuorokautta
- Paperi: Jopa 24 tuntia
- Kupari: Jopa 4 tuntia
Onneksi virukset kuolevat varsin helposti vedellä ja saippualla. Tässäkin tartuntaa ehkäisee parhaiten hyvä käsihygienia ja käsidesi.
VIDEO – Miten käsiä pitää pestä? Katso tästä:
5. Mitä nyt tapahtuu?
WHO julisti 11.3.2020 Kiinan Wuhanista löytyneen uuden koronaviruksen pandemiaksi.
Pandemia tarkoittaa sitä, että virus leviää nyt laajemmalle kuin oletetaan ja on alkanut levitä eri puolella maailmaa, nyt kyseessä on siis maailmanlaajuinen epidemia.
WHO teki päätöksen sen jälkeen, kun tartuntamäärä Kiinan ulkopuolella on paisunut 13-kertaiseksi kahden viime viikon aikana.
Koronavirusepidemian muuttuminen pandemiaksi ei tarkoita sitä, että WHO olisi muuttanut uhka-arviotaan tai suosituksiaan siitä, mitä valtioiden ja yksityishenkilöiden pitää tehdä tartunnan leviämisen estämiseksi.
Pandemian sattuessa matkustusrajoitteista ei ole enää mitään hyötyä. Sen sijaan kannattaa keskittyä siihen, että rajoitetaan suuria joukkokokoontumisia, lisätään etätyön tekemistä ja tehostetaan terveydenhuollon toimia.
Viranomaisten toimintaohjeet voidaan jakaa kahteen perusvaiheeseen:
Tartunnan saaneiden eristäminen: Tärkeää on löytää ja eristää ne, jotka tuovat mukanaan tartunnan muista maista. Strategialla ei kuitenkaan ole enää merkitystä, kun koronavirus alkaa levitä maan sisällä. Silloin painopiste siirretään ulkoapäin tulevista tartunnankantajista kotimaassa sairastuneisiin.
Tartunnan leviämisen hidastaminen: Kun virus on ehtinyt tarttua merkittävään osaan väestöstä ja se on alkanut levitä paikallisesti asukkaiden keskuudessa, viranomaiset yrittävät hidastaa sen leviämistä niin, että sairaalat eivät ylikuormitu. Terveysjärjestelmän tulisi välttyä liian suurelta vakavasti sairastuneiden yhtäaikaiselta tulvalta, jotta kapasiteetti ei ylity ja kaikki välttämätöntä hoitoa tarvitsevat myös saavat sitä. Toimenpiteinä tässä vaiheessa ovat suurten tapahtumien peruuttaminen, esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten sulkeminen ja lopulta koko maan eristäminen, kuten nyt on tapahtunut Italiassa.
... Eikö kevätaurinko tuo mitään toivoa?
Monet asiantuntijat – muun muassa Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskuksen johtaja Nancy Messonier – ovat esittäneet toiveita siitä, että koronavirus, samoin kuin monet muut influenssa- ja nuhakuumevirukset, heikkenee kevät- ja kesäkuukausina.
Vuoden lämpimänä aikana ihmiset eivät ensinnäkään ole niin paljon lähekkäin sisätiloissa kuin talvella, ja sitä paitsi virukset eivät elä pinnoilla läheskään niin kauan auringon paistaessa, koska ultraviolettisäteet tuhoavat niitä.
Koska tutkijat eivät kuitenkaan tiedä, miten juuri koronavirus käyttäytyy lämpimänä vuodenaikana, ei asiasta voida sanoa mitään varmaa. Esimerkiksi sukulaisvirus MERS ei ollut vuodenajasta riippuvainen. Lisäksi on huomautettu, että eteläisellä pallonpuoliskolla ollaan menossa kohti vuoden kylmiä kuukausia. Mahdollinen vaikutus ei siis kuitenkaan olisi maailmanlaajuinen.
Lopuksi vielä pitää muistaa, että vaikka koronaviruksen leviäminen hidastuisikin pohjoisella pallonpuoliskolla kesän aikana, voi se jälleen kiihtyä, kun talvi 2020–2021 lähestyy.