Sukupuolitaudit ovat maailmanlaajuinen epidemia.
Maailman terveysjärjestön WHO:n tuoreimman raportin mukaan maailmassa sairastaa sukuelinten herpestä 417 miljoonaa ihmistä ja pelkästään vuonna 2016 todettiin 127 miljoonaa uutta klamydiatapausta ja 87 miljoonaa uutta tippuritapausta.
Valtavat määrät sairastuneita ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä merkitsevät, että maailmassa kaivataan kipeästi rokotteita ja hoitoja sukupuolitauteihin.
Taistelu sukupuolitauteja vastaan ei kuitenkaan ole helppoa.
Vaikka kymmenen vuotta sitten onnistuttiin lanseeraamaan HPV-rokote, suureen osaan sukupuolitauteja ei vielä ole rokotetta. Herpes on yksi taudeista, joita osataan vain hoitaa mutta ei ehkäistä.
Syy heikkoon edistykseen piilee muun muassa sukupuolitautien aiheuttajien kehittyneissä puolustusjärjestelmissä ja siinä tosiseikassa, että immuunijärjestelmä ei toimi sukuelimissä yhtä tehokkaasti kuin muualla kehossa.
Onneksi tutkijat eivät ole antaneet periksi, ja uudet läpimurrot näyttävät nyt pystyvän murtamaan kolmen tavallisimman sukupuolitaudin aiheuttajan puolustuslinjan.
Klamydiarokotekoe ihmisillä onnistui
Tanskan kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän keskuslaboratorio Statens Serum Institute julkaisi tällä viikolla tulokset klamydiarokotekokeesta, joka oli ensimmäinen ihmisillä tehty koe. Sen tulokset ovat erityisen myönteisiä.
Rokotetta testattiin 35 naisella, joille kaikille kehittyi vasta-aineita ja klamydiaa vastaan erikoistuneita valkosoluja, T-soluja.
Vasta-aineiden joukossa esiintyi IgA-vasta-ainetta, joka pysäyttää limakalvoilla tehokkaasti virukset ja bakteerit.
Yhdessä limakalvojen eritteen kanssa IgA muodostaa eräänlaisen verkon, johon bakteerit ja virukset jäävät kiinni. Verkko estää niitä pääsemästä soluihin lisääntymään. Tällä tavalla IgA voi pysäyttää klamydiatartunnan jo hyvin varhaisessa vaiheessa.
Klamydiarokote on ollut kehitteillä vuosia, mutta tutkimusta on vaikeuttanut se, että bakteeri osaa piiloutua hyvin tehokkaasti immuunijärjestelmältä ja vaipua eräänlaiseen horrokseen.
80-luvulla tehtiin ensimmäiset läpimurrot, kun onnistuttiin tunnistamaan bakteerin ulkopinnalta avainproteiini. Pintaproteiinin ansiosta bakteeri pystyy tarttumaan ihmiseen, ja sen löytyminen antoi konkreettisen kohteen, jota vastaan voidaan hyökätä.
Silti kului kymmeniä vuosia ennen kuin onnistuttiin kehittämään rokote, joka saattaa merkitä klamydian loppua.
Hiljattain tunnistetut proteiinit antavat toivoa tippurirokotteesta
Yhdysvaltalaisessa Georgian osavaltionyliopistossa on hiljattain havaittu tippuribakteerin ulommassa solukalvossa ryhmä proteiineja, joiden avulla bakteeri voi ottaa sinkkiä ja rautaa ihmisen immuunijärjestelmän valkosoluissa esiintyviltä molekyyleiltä, kalprotektiineilta.
Tämä tarkoittaa, että kun immuunijärjestelmän solut hyökkäävät tippuribakteerin kimppuun ja yrittävät näännyttää ja tappaa sen, ne itse asiassa tarjoilevat bakteerille ravintoa, joka auttaa sitä kasvamaan ja leviämään.
Tippuribakteeri on kehittänyt henkiinjäämistrategian, joka käyttää hyväkseen immuunijärjstelmän mekanismeja.
Sinkki ja rauta ovat tippurille tärkeitä, jotta se pysyy elossa elimistössä, ja jo tämän tietämisellä on iso merkitys.
Tutkijat toivovat nyt, että hyökkäämällä näitä hiljattain havaittuja proteiineja vastaan voidaan estää bakteerin kivennäisten saanti ja siten päästä lähemmäksi ennalta ehkäisevän rokotteen kehittämistä.
Immunoterapia voi estää herpeksen rakkulavaiheet
Yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että tyypin 2 herpes sukuelimissä voidaan saada vähenemään merkittävästi prime and pull -menetelmäksi kutsutulla immunoterapialla.
Menetelmä perustuu siihen, että immuunijärjestelmä saadaan varuilleen systeemisillä rokotteilla, minkä jälkeen rakkulaiselle alueelle limakalvoilla sivellään imikimodia sisältävää voidetta, joka houkuttelee paikalle tehokkaita immuunisoluja, T-soluja.
Alustavissa kokeissa havaittiin, että toistuvien rakkulavaiheiden määrä väheni merkittävästi, ja tutkijat toivovat, että jatkotutkimuksissa ihmisillä saavutetaan vastaavia tuloksia.
Siinä tapauksessa menetelmä voisi johtaa terapeuttisen rokotteen kehittämiseen herpekseen. Ennalta ehkäisevän rokotteen sijaan terapeuttinen rokote kiihdyttää immuunijärjestelmän toimintaa jo olemassa olevaa tautia vastaan.
Herpesvirus on harmittavan vaikea kukistaa, koska se kiinnittyy hermosoluihin ja saa aikaan kroonisen tulehduksen, joka välillä oirehtii ja välillä laantuu.
Hermosoluissa sijaitsevasta piilopaikastaan virus erittää proteiineja, jotka häiritsevät immuunijärjestelmän toimintaa, mikä hankaloittaa viruksen havaitsemista ja tuhoamista elimistössä.
Herpes voi siksi jäädä elimistön puolustusjärjestelmältä huomaamatta ja tehdä pitkään siellä myyräntyötä.
