Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Rokote tuhoaa koronaviruksen

Rokote 2.0 on valmis

Tammikuussa 2020 rokotus oli kaukainen tulevaisuudenvisio, mutta vain 11 kuukautta myöhemmin maailmaa voitiin alkaa pelastaa rokottamalla. Lääketieteen historian hengästyttävimmän kilpajuoksun ansiosta on syntynyt täysin uusi rokotesukupolvi.

Claus Lunau

Kun lääkäri Uğur Şahinin sähköpostiohjelma ilmoitti perjantai-iltana uudesta viestistä tammikuun lopulla 2020, se hälytti myös uhkaavasta vihollisesta, joka ei ollut vielä paljastanut kaikkia voimiaan.

Vasta pieni joukko ihmisiä oli tajunnut, että uusi koronavirus oli saamassa ihmiskunnasta tiukan otteen. Kun Şahin luki hänelle sähköpostina lähetetyn tieteellisen artikkelin, hän ymmärsi, mikä oli odotettavissa. Ja hän päätti tehdä jotakin asian hyväksi.

Tuolloin useimmat elivät onnellisen tietämättöminä uudesta viruksesta, joka oli löydetty Kiinassa Wuhanin miljoonakaupungista ja levinnyt eri puolille Kiinaa ja joihinkin sen naapurimaihin. Myöhemmin nimen sars-CoV-2 saanut virus oli aiheuttanut kaikkiaan 1 347 tartuntaa, joista 41 oli johtanut kuolemaan uudenlaisen keuhkotulehduksen myötä.

Şahin arveli maailmanlaajuisen epidemian olevan tulossa – ja suunnitteli ehkäisevänsä sen.

Şahinin lukemassa artikkelissa Kiinassa ja Hongkongissa työskentelevät tutkijat kuvasivat tartuntojen leviämistä perhepiirissä. Määrittämällä tartunnan ja oireiden alkamisen välisen ajan kunkin perheenjäsenen osalta saatiin selville, että uusi virus pystyi tarttumaan ihmisestä toiseen.

Saksalaisen BioNTech-lääketehtaan toimitusjohtajana Şahin tiedosti, että näin tarttuvassa viruksessa piili maailmanlaajuisen epidemian uhka ja että rokotus oli ainoa tehokas keino ehkäistä sen syntyminen.

🎬 VIDEO: Näin koronavirus levisi keväällä 2020 🎬

Viikonlopun yli asiaa harkittuaan Şahin kutsui nopeasti BioNTechin hallituksen koolle. Hän pyysi siltä lupaa aloittaa Project Lightspeed -hanke, joka tähtäsi koronarokotteen kehittämiseen ennätysvauhtia.

Yleensä rokotteen kehitystyö kestää 10–15 vuotta, ja ennen tätä rokote oli saatu nopeimmillaan käyttöön neljässä vuodessa. Tällä kertaa valmista piti tulla vuodessa – yli 180 kilpailijan kirittämänä.

Hanke aukoi uusia uria

Tutkimustyötä oli tarkoitus tehdä paitsi kovaa tahtia myös tehokkaasti. Siksi rokotteen valmistamiseen haluttiin valita paras mahdollinen menetelmä.

Uuden rokotteen tehtävänä oli edeltäjien tapaan herättää immuunijärjestelmä muodostamaan vasta-aineita ja T-soluja, jotka tuhoavat viruksia. Vanha menetelmä perustuu tapettuihin tai heikennettyihin taudinaiheuttajiin, mutta tätä rokotetyyppiä käytettäessä ei voida vaikuttaa siihen, mihin viruksen osiin immuunijärjestelmä reagoi vasta-aineillaan.

Uğur Şahin ja Özlem Türeci kehittivät koronarokotteen

BioNTechin toimitus- ja tutkimusjohtajina toimivat aviopuolisot Uğur Şahin ja Özlem Türeci vetivät yhtiön koronarokotteen kehitystyötä.

© BioNTech

Ihannetapauksessa vasta-aineet sitoutuvat vain siihen pintaproteiiniin, joka erottaa kyseisen viruksen muista. Toimintatavan ansiosta immuunijärjestelmä ei tuhlaa paukkujaan vaarattomiin viruksiin.

Aiemmin ongelma on ratkaistu esimerkiksi käyttämällä rokotteessa pelkästään yhtä viruksen proteiinia. Menetelmä tepsii hyvin, mutta rokotteen kehittäminen on hankalaa ja hidasta.

Uğur Şahin arveli, että perinteisiin menetelmiin turvauduttaessa rokote syntyy liian hitaasti. Siksi hän päätti johtaa BioNTechin uusille poluille.

Immuunijärjestelmä käy koulua

BioNTechin erikoisalaa on syövän immuunihoito, jolla on paljon yhteistä rokotteiden kanssa. Kummassakin tapauksessa immuunijärjestelmää yllytetään taistelemaan vihollista vastaan.

Yhtiön suosimiin menetelmiin kuuluu niin sanotun lähetti-rna:n käyttö. Lähetti-rna muistuttaa dna:ta ja voi siksi välittää soluihin proteiinin tuotantoa ohjaavan geneettisen koodin. Siirtämällä lähetti-rna:n avulla tietyn virusproteiinin valmistusohje kehon solut on mahdollista saada tuottamaan kyseistä proteiinia ja samalla tutustuttaa immuunijärjestelmä virukseen.

Neljällä voitonmahdollisuudet

Kehitteillä on ollut yli 180 erilaista koronarokotetta. Useimmat edustavat jotain neljästä perustyypistä. Vaihtoehdoista ensimmäinen on klassikko, toinen ja kolmas moderneja ja neljäs ratkaisu, jota ei ole hyväksytty käytettäväksi ihmisiin.

BioNTechin lähetti-rna-menetelmää koskeva erikoisosaaminen vahvisti Şahinin luottamusta siihen, että koronarokote oli kehitettävissä.

Rna-rokotteita oli tutkittu ja kokeiltu aiemmin huonoin tuloksin. Niissä piili kuitenkin kiistattomasti paljon potentiaalia, koska rokote voidaan suunnitella ja valmistaa laboratoriossa alle viikossa. Vanhaan tapaan toimittaessa aikaa kuluu vähintään kuukausia.

Jo helmikuun alussa BioNTech oli valmistanut rokotteen protyyppejä, joita voitiin testata eläimillä. Kun reesusapinat ja hiiret olivat saaneet valikoituja rna-lähettejä pistoksena, alettiin seurata niiden immuunijärjestelmän toimintaa ja vastustuskyvyn kehittymistä koronavirusta vastaan.

BioNTech jäi jälkeen

Huhtikuun alussa eläinkokeiden tulokset paljastivat, että BNT162b2-niminen rokote-ehdokas oli selvästi paras.

Rokotteen lähetti-rna yllytti immuunijärjestelmän suuntaamaan iskunsa koronaviruksen pinnassa törröttävän piikkiproteiinin siihen osaan, jota virus tarvitsee tunkeutuessaan soluun.

Jo yksi BNT162b2-annos sai eläinten elimistön tuottamaan runsaasti sekä vasta-aineita että T-soluja, jotka tuhoavat sars-CoV-2-viruksia. Lisäksi rokote ehkäisi tehokkaasti keuhkotulehdusta.

Toiveita herättävät tulokset kannustivat BioNTechia aloittamaan yhteistyön suuren yhdysvaltalaisen lääkeyhtiön Pfizerin kanssa, ja huhtikuun lopulla viranomaiset antoivat luvan aloittaa rokotteen testaamisen ihmisillä sekä Saksassa että Yhdysvalloissa.

Ripeästä etenemisestään huolimatta BioNTech ja Pfizer olivat koronarokotekilpailussa vain kärjen tuntumassa.

Lääkeyhtiö AstraZeneca siirtyi 22. toukokuuta kärkipaikalle koronarokotekilpailussa.

Yhdysvaltalaisyhtiöt Moderna ja Inovio testasivat jo rokotteitaan ihmisillä. BioNTechin tapaan Moderna perusti rokotteensa lähetti-rna:han, mutta Inovio käytti dna:ta.

Kiinassa CanSino Biologics -yhtiö kehitti vaarattomaan nuhakuumevirukseen perustuvaa rokotetta, joka saa solut tuottamaan koronaviruksen piikkiproteiinia.

Myös ruotsalais-brittiläinen yhtiö AstraZeneca osallistui kilpailuun samalla periaatteella kuin CanSino Biologics. AstraZenecan rokotteesta tuli 22. toukokuuta 2020 ensimmäinen vaihtoehto, jolla aloitettiin viimeisen eli kolmannen vaiheen ihmiskokeet.

15 vuoden työ 12 kuukaudessa

Yleensä rokotteen saaminen laboratoriosta käyttöön kestää 10–15 vuotta. Lääkeyhtiöiden ja terveysviranomaisten tiiviin yhteistyön ansiosta koronarokotteita syntyi kuitenkin alle vuodessa – tinkimättä niiden turvallisuudesta.

Tuolloin ihmisillä testattiin 19:ää rokotetta eri puolilla maailmaa, ja eläinkoevaiheessa oli 130 rokotekehitelmää. Ainoastaan AstraZeneca oli päässyt ihmiskokeiden kolmanteen vaiheeseen, jossa koehenkilöitä on tuhansia.

Yhtiö ja sen yhteistyökumppani englantilainen Oxfordin yliopisto päättivät viedä viimeisen vaiheen läpi Brasiliassa, jossa koronatartuntojen määrä kasvoi päivä päivältä. Koska kokeen 40 000 osallistujaan kohdistui valtava tartuntapaine, voitiin odottaa, että rokotteen tehosta saadaan realistinen kuva.

Rokotteet ottivat loppukirin

BioNTech ja Pfizer pysyivät kannoilla. Ihmiskokeiden ykkös- ja kakkosvaiheet osoittautuivat menestyksiksi, ja heinäkuussa voitiin aloittaa kolmosvaihe yli 43 000 koehenkilöllä muun muassa Saksassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa.

Lisäksi Britannia, Yhdysvallat ja Japani sitoutuivat ostamaan 250 miljoonaa rokoteannosta siitä huolimatta, ettei hyväksymisestä ollut vielä takeita.

Tuloilla perustettiin uusi rokotetehdas, jonka oli tarkoitus varmistaa, että yhtiön tuotantokapasiteetti riittää suurtilauksen toimittamiseen.

Koetulokset olivat häikäiseviä – rokote tuotti yli 90 prosentin suojan.

Marraskuun alussa BioNTech ja Pfizer siirtyivät koronarokotekilpailussa johtoon julkaistuaan ensimmäisinä ratkaisevan kolmannen vaiheen alustavat tulokset.

Tuolloin 94 kaikkiaan 43 000 koehenkilöstä oli saanut positiivisen koronatestituloksen. Heistä 86 kuului lumeryhmään, jonka jäseniä ei siis ollut rokotettu. Vain kahdeksalla rokote ei ollut ehkäissyt koronatartuntaa. Lopputulokseksi tuli, että rokote antaa yli 90 prosentin suojan sars-CoV-2-virusta vastaan.

Korona-rokote

BioNTech sai rokotteensa valmiiksi alle vuodessa. Sitä ennen nopeimmin valmistunut rokote oli vuoden 1967 sikotautirokote, joka kehitettiin neljässä vuodessa.

© Shutterstock

Rokote oli huippusaavutus. Kun koetuloksia alkoi kertyä, suojatehoksi varmistui lopulta 95 prosenttia.

Vain viikkoa myöhemmin Moderna ilmoitti saavuttaneensa yhtä hyvän tuloksen rna-rokotteellaan. AstraZeneca pääsi maaliin marraskuun loppupuolella, ja sen rokotteen todettiin antavan 70 prosentin suojan. AstraZenecan rokote säilyy jääkaappilämpötilassa, kun taas kilpailevat valmisteet vaativat -70 astetta.

Viranomaiset vahdissa

Viranomaiset eivät ole seuranneet koronarokotekilpailua passiivisesti. Normaalisti ne ottavat kantaa vain ihmiskokeiden kolmannen vaiheen läpikäyneisiin rokotteisiin, mutta tilanteen vakavuuden takia toimintatapaa muutettiin nopeammaksi – tinkimättä turvallisuudesta.

Nopeutettuun myyntilupamenettelyyn kuuluu se, että viranomaiset arvioivat tutkimustietoa sitä mukaa kuin sitä tulee.

Tämän rolling review -lähestymistavan ansiosta viranomaiset ovat hyvin selvillä rokotteiden tehosta, mahdollisista sivuvaikutuksista ja muista olennaisista seikoista jo ennen ihmiskokeiden kolmosvaiheen lopputulosten valmistumista.

Jo kuuden päivän kuluttua rokotteen hyväksymisestä EU:ssa tuhannet eurooppalaiset oli rokotettu.

Siksi viranomaiset pystyvät päättämään pätevästi rokotteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä jo muutaman viikon kuluttua viimeisten tulosten toimittamisesta. Ja juuri tällä tavalla BioNTechin ja Pfizerin asia käsiteltiin.

Yhtiöt lähettivät lopulliset tutkimustuloksensa 18. marraskuuta, ja jo joulukuun 2. päivänä rokote hyväksyttiin Britanniassa. Yhdysvalloissa myyntilupa myönnettiin 11. joulukuuta ja EU:ssa 21. joulukuuta.

Ensimmäinen britti saa koronarokotteen

BioNTechin ja Pfizerin rokotteen hyväksymisen jälkeen sen sai ensimmäisenä Britanniassa 90-vuotias Margaret Keenan 8. joulukuuta 2020.

© Jacob King/PA

Tuolloin voitiin aloittaa kansalaisten rokottaminen. Rokotetta oli valmistettu runsaasti, viranomaiset olivat tehneet tilauksia ja maksaneet ne, ja jakelujärjestelmä oli jo ehditty suunnitella.

Jo kuuden päivän kuluttua rokotteen hyväksymisestä EU:ssa tuhannet eurooppalaiset oli rokotettu pistämällä olkavarteen. Jokaisella pistoksen saaneella oli huomattavasti paremmat mahdollisuudet välttyä koronavirustartunnalta.

Joukkovoimalla eteenpäin

Pfizer ja BioNTechin rokotteen vanavedessä myös Moderna ja AstraZeneca saivat myyntiluvan omilla rokotteilleen. Ja tulossa on vielä monta muuta rokotetta – onneksi.

Parhaassa tapauksessa koko ihmiskunta rokotetaan sars-CoV-2-virusta vastaan. Yksittäisten yhtiöiden ei ole mahdollista vastata kysyntään sitä tahtia kuin rokotteita tarvitaan.

Lisäksi erityyppisillä rokotteilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Voidaan esimerkiksi olettaa, että rokotettavan ikä vaikuttaa siihen, mikä rokote antaa parhaan suojan.

On myös todennäköistä, että joidenkin rokotteiden erinomainen suojateho säilyy suhteellisen vähän aikaa ja että huonommin suojaava rokote voi saada aikaan jopa vuosia kestävän vastustuskyvyn. Monet yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa.

Sitä mukaa kuin kokonaiskuva tarkentuu, viranomaiset voivat viilata taktiikkaa, jolla koronavirusta vastaan taistellaan.

Siksi tutkijoiden työpanosta tarvitaan vielä senkin jälkeen, kun rokotteet on hyväksytty. On tärkeää seurata tarkkaan, milloin ja keitä milläkin rokotteella rokotetaan, jotta ollaan aina kartalla rokotekattavuuden lisäksi suojatehosta.

Ensimmäisenä maaliin päässeen BioNTechin keulakuva Uğur Şahin on yhä optimistinen. Hän uskoo, että pandemia saadaan kuriin vuoden 2021 aikana, jos suuri osa ihmisistä rokotetaan ennen syksyä.

Sen jälkeen Şahin kääntää uuden rna-aseensa kohti muita tartuntatauteja. Tähtäimessä ovat sellaiset kovat vastustajat kuin hiv, malaria ja influenssa.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota