Lääkkeitä sinisellä alustalla

Plasebo - Näin lume vaikuttaa aivoihin

Vaikka lumelääke ei vaikuta farmakologisesti, siitä voi olla apua esimerkiksi masennukseen ja kroonisiin kipuihin. Kun vesipistos tai sokeritabletti saa aikaan lumevaikutuksen, keho erehtyy uskomaan lujasti, että hoidosta on hyötyä, ja silloin se myös tehoaa.

Vaikka lumelääke ei vaikuta farmakologisesti, siitä voi olla apua esimerkiksi masennukseen ja kroonisiin kipuihin. Kun vesipistos tai sokeritabletti saa aikaan lumevaikutuksen, keho erehtyy uskomaan lujasti, että hoidosta on hyötyä, ja silloin se myös tehoaa.

Shutterstock

Mitä plasebo on?

Plasebo on lumelääke tai -hoito, jota käytetään lääketieteellisessä tutkimuksessa vertailukohtana, kun halutaan selvittää tutkittavan lääkeaineen tai hoidon tehoa.

Plaseboksi kelpaavat esimerkiksi vesipistokset ja sokeri- ja kalkkitabletit. Niitä yhdistää se, että ne eivät sisällä farmakologisesti vaikuttavaa ainetta. Voidaan myös tehdä lumeleikkauksia, joissa ei suoriteta ainoatakaan hoitavaa kirurgista toimenpidettä.

Lääkkeen tai hoidon vaikuttamattomuudesta huolimatta vertailuryhmässä voi tulla esiin lääketieteellisesti merkittävä hyöty. Sitä kutsutaan lumevaikutukseksi.

Lumevaikutus on siis plaseboa saavan henkilön myönteinen kokemus, joka liittyy itse hoitoon ja sen tuloksiin kohdistuviin odotuksiin.

Lumevaikutus havaittiin 1700-luvulla

Latinasta lainatun plasebo-sanan merkitys on miellytän, ja nimenomaan miellyttämiseen vaikuttamattomalla lääkkeellä alun perin pyrittiin.

Esimerkiksi sokeritableteilla hoidettiin 1700-luvulla yleisesti ja hyväksytysti potilaita. Niiden ensisijaisena tehtävänä oli miellyttää sairasta parantamisen sijaan.

Joskus tapahtui kuitenkin niin, että potilas tunsi olonsa paranevan, kun hän käytti lumelääkettä.

Tästä syystä englantilainen lääkäri John Haygarth alkoi tutkia ilmiötä ja kuvasi ensimmäisenä lumevaikutuksen vuonna 1799 kirjassaan On the Imagination as a Cause & as a Cure of Disorders of the Body.

Haygarthin mukaan mieli voi vaikuttaa kehoon siinä määrin, että sairaus häviää.

Noista ajoista lähtien lumevaikutus on ollut kiistanalainen asia, eikä vieläkään tiedetä tarkalleen, miksi lumelääke vaikuttaa joskus joihinkuihin muttei aina kaikkiin.

Kuinka plasebo vaikuttaa?

Kuva lumevaikutuksessa esiintyvän suuren yksilöllisen vaihtelun syistä on yhä epätarkka.

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on keskitytty lähinnä selvittämään, kuinka lumevaikutus syntyy niillä henkilöillä, jotka kokevat hyötyvänsä vaikuttamattomasta hoidosta.

Harvardin yliopiston professori Ted Kaptchuk katsoo, että lumevaikutus liittyy vahvasti lujaan luottamukseen hoidon tehoon ja että se on ymmärrettävissä potilaan aivojen ja muun elimistön kiinteän yhteyden kautta.

Esimerkiksi kun potilas uskoo, että häntä hoidetaan kipulääkkeellä, aivot erittävät hormoneja, jotka pystyvät itse lievittämään kehon kiputiloja.

Kaptchukin mukaan lumevaikutus ei ole sama asia kuin myönteinen ajattelu, vaan kyse on hoitoon kohdistuvien odotusten toteutumisesta fyysisesti.

VIDEO: Näin lumevaikutus ilmenee

Lisäksi lääkkeen tai hoidon antamistavalla on merkitystä lumevaikutuksen syntymiselle.

Se, että potilas saa osakseen huomiota ja tuntee olevansa terveydenhuollon ammattilaisen asiakkaana, parantaa mahdollisuuksia, että hän kokee hyötyvänsä hoidosta.

Paranemiskokemuksen ja lumevaikutuksen pysyvyyden on todettu riippuvan sairaudesta ja oireistosta.

Lumehoito ei suinkaan tehoa kaikkiin tauteihin ja vaivoihin.

Kaptchukin mukaan plasebo voi lievittää tai poistaa oireita, joiden syntymisessä aivot ovat avainasemassa. Hyviä esimerkkejä ovat kivun lisäksi stressi ja uupumus. Lumelääkkeestä on sen sijaan turha odottaa apua kasvaimiin tai korkeaan kolesterolitasoon.

Plasebo ja erilaiset sairaudet

Plasebo voi ehkäistä kroonista kipua

Lumevaikutus on ollut kauan ei-toivottu seuraus, kun on tutkittu uusien lääkeaineiden tehoa.

Manchesterin yliopiston tutkijat ovat kuitenkin ryhtyneet kartoittamaan lumevaikutuksen myönteisiä puolia.

Plasebon tehoa kroonisiin kipuihin selvittävässä tutkimuksessa annettiin esimerkiksi nivelrikkoa tai fibromyalgiaa sairastaville tutkimusryhmän jäsenille ja kontorolliryhmän terveille jäsenille samaa "kipugeeliä", jossa ei ollut kuitenkaan mitään kipua lievittävää ainetta.

Kroonisesta kivusta kärsivät koehenkilöt eivät tienneet lääkkeen tehottomuudesta, kun taas kontrolliryhmän jäsenet tiesivät. Lumevaikutuksen syntymistä tutkittiin kokeella, jossa kaikille aiheutettiin laserilla paikallista kipua.

Koe paljasti, että kroonisesti sairaat kykenivät vaikuttamaan kipureaktioonsa yhtä hyvin kuin terveet, mikä oli osoitus siitä, että plasebo voi vaikuttaa kivun kokemiseen.

Selitys piilee siinä, että kipu on aivotoiminnan tulos, ja siksi fyysistä kipua on mahdollista lievittää harhauttamalla aivoja.

Vaikuttaako plasebo paremmin kuin mielialalääke?

Lumevaikutus juontuu aivoista ja siksi siihen on kiinnitetty huomiota lääketieteessä etenkin psykiatrian alalla.

Vuonna 2019 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ahdistuksen ja masennuksen hoitoon käytettävistä lääkkeistä saatava apu perustuu paljolti lumevaikutukseen.

Varsinaisen mielialalääkkeen korvaaminen lumelääkkeellä on kuitenkin ongelmallista, sillä teho pienenee, kun potilas tietää tai aavistaa saavansa vaikuttamatonta ainetta.

Siksi lumevaikutusta on vaikea hyödyntää tieteellisesti pätevästi muualla kuin lääketutkimuksessa, jossa huijaamisella pyritään jaloihin päämääriin hyvin perustein.