Piikkilaastari pitää verensokerin tasaisena

Älykäs laastari, joka valvoo ja säätelee veren glukoosipitoisuutta, voi helpottaa monen diabetesta sairastavan elämää tulevaisuudessa.

diabetes
© Flaticon

Säännölliset verensokerin mittaukset, suun kautta otettavat diabeteslääkkeet ja insuliinipistokset ovat arkea jopa 257 miljoonalle ihmiselle, jotka sairastavat kakkostyypin diabetesta.

Monet heistä voivat elää vapaammin tulevaisuudessa lääkelaastarin ansiosta.

Mikroneuloilla varustettu lääkelaastari kiinnitetään käsivarteen ja vaihdetaan viikon välein.

Se mittaa verensokerin, ja jos se osoittautuu liian korkeaksi, laastarista vapautuu eksendiini-4-nimistä hormonia, joka kiihdyttää haiman insuliinintuotantoa.

Insuliini on puolestaan sokeri­aineenvaihdunnan säätelyhormoni, joka varmistaa, että solut saavat glukoosista energiaa.

Hapan veri vapauttaa hormonia

Laastarin toiminta perustuu siihen, että monilla diabeetikoilla haima ei ole lakannut erittämästä insuliinia, vaan se vain tuottaa sitä tarpeeseen nähden liian vähän.

Laastari vaikuttaa eritykseen ainutlaatuisella tavalla. Sen neuloihin on pakattu kuparifosfaattia, joka reagoi verensokerin kanssa.

Glukoosimäärän kasvaessa veren pH-arvo laskee. Neuloissa eksendiini-4 on yhdistetty kalsium­fosfaattiin, joka veren happamoituessa liukenee ja vapauttaa näin hormonin.

Kun verensokeri palaa normaalitasolle, pH-arvo nousee eikä laastarista enää vapaudu eksendiini-4:ää.

Laastaria on testattu hiirillä yhdysvaltalaisessa National Institute of Biomedical Imaging and Bio­­engi­neering -tutkimuslaitoksessa. Kokeiden mukaan se voi säädellä verensokeria jopa viikon.

Laastarin neulat ovat niin ohuita ja pitkiä, että ne painuvat verisuoniin. Kun verensokeri on matala, neuloista, jotka sisältävät eksendiini-4-hormonia kuparifosfaattitaskuissa, ei vapaudu mitään.

Verensokerin noustessa kuparifosfaatti reagoi kemiallisesti ja neuloista alkaa vapautua eksendiini-4:ää. Hormoni kulkeutuu haimaan ja kiihdyttää siellä Langerhansin saarekkeiden insuliinintuotantoa.