Nyt tiedetään, mistä musta surma alkoi

Melkein 130 vuotta sitten esiin kaivetuista luista on ilmeisesti saatu vastaus kysymykseen, mistä musta surma lähti liikkeelle. Tieto voi auttaa varautumaan uusien pandemioiden varalle.

Melkein 130 vuotta sitten esiin kaivetuista luista on ilmeisesti saatu vastaus kysymykseen, mistä musta surma lähti liikkeelle. Tieto voi auttaa varautumaan uusien pandemioiden varalle.

Shutterstock

Kun rutto riehui, suunnilleen kolmasosa eurooppalaisista kuoli siihen. Kulkutautiaaltoja esiintyi melkein 500 vuoden ajan.

Ruton aiheuttava Yersinia pestis -bakteeri levisi villisti Euroopassa vuosien 1347 ja 1352 välisenä aikana, ja tuolloinen epidemia on ollut kuolonuhrien määrällä mitattuna yksi maailmanhistorian pahimmista.

Vaikka mustaksi surmaksi kutsutusta epidemiasta on olemassa paljon tietoa, sen tausta on ollut hämärän peitossa.

Kansainvälinen tutkimusryhmä uskoo selvittäneensä mustan surman alkuperän. Tutkijoiden mukaan se lähti liikkeelle Keski-Aasiassa sijaitsevan Kirgisian alueelta.

Historian pahimmat epidemiat
© Wikimedia Commons

Historian 10 pahinta epidemiaa

Ihmiskunta on ollut aina virusten ja bakteerien armoilla. Osa nykyisistä taudinaiheuttajista on vanhaa perua. Nämä epidemiat ovat olleet pahimpia.

Ehkä ensimmäisten uhrien hautapaikka

Bakteereja metsästäneet tutkijat päätyivät kahdelle vanhalle hautausmaalle, jotka sijaitsevat Kirgisian pohjoisosissa lähellä Issyk Kulin vuoristojärveä.

Skotlantilaisessa Stirlingin yliopistossa historian apulaisprofessorina toimiva Philip Slavin oli saanut vuonna 2017 selville, että 1330-luvun lopulla Issyk Kulin seudulla kuoli epätavallisen paljon ihmisiä. Kaikkiaan 467 hautakivestä peräti 118 oli vuosilta 1338 ja 1339.

Kort over kirgisistan i centralasien

Tutkimuksessa analysoitiin Kara-Žygatšin ja Buranan (liilat täplät) hautausmailta esiin kaivettuja luita. Kaivauspaikat sijaitsevat Issyk Kulin järven lähellä reilun 50 kilometrin päässä toisistaan.

© Maria A. Spyrou et al

Moniin hautakiviin oli kaiverrettu kuolinajan lisäksi kuolemansyy: kulkutauti.

Oletus, että rutto lähti liikkeelle Issyk Kulin seudulta, vaikutti olevan tukevalla pohjalla. Toisin sanoen Euroopassa seuraavalla vuosikymmenellä alkanut epidemia, musta surma, vaati ilmeisesti ensimmäiset kuolonuhrinsa Kirgisian alueella.

Indgraveret gravsten

Pohjois-Kirgisiassa säilyneeseen hautakiveen on kirjoitettu syyrian kielellä: "Tähän on haudattu uskovainen Sanmaq. Hän kuoli kulkutautiin."

© © A.S. Leybin, August 1886

Ruttobakteerilla on laaja suku

Seitsemälle eri henkilölle – viidelle naiselle ja kahdelle miehelle – kuuluvista hampaista otettiin dna-näytteet. Ne paljastivat, että kahdella naisella oli ollut ruttobakteereita. Kolmannen, noin 50 vuoden iässä kuolleen, naisen hampaissa oli niin ikään ruttobakteerin dna:ta, mutta näyte ei ollut käyttökelpoinen.

Kun näytteitä verrattiin erilaisiin Yersinia-suvun bakteereihin, kävi ilmi, että monet mustaan surmaan liitetyt bakteerikannat polveutuivat muinoin Pohjois-Kirgisiassa esiintyneistä bakteereista.

Ja nykyiset Yersinia pestis -bakteerit ovat kehittyneet yhdestä tällaisesta kannasta.

Udgravning af Kara-Djigach-kirkegården

Tutkimuksia on tehty kahdella hautausmaalla Pohjois-Kirgisiassa. Kuva on otettu Tienšan-vuoristossa sijaitsevassa Kara-Žygatšissa, jonka hautausmaa oli kaivausten kohteena vuosina 1885–1892. Sinne saatettiin haudata ensimmäiset mustan surman uhrit.

© © A.S. Leybin, August 1886

Entisaikojen pandemioista voidaan ottaa oppia

Pidetään hyvin todennäköisenä, että Pohjois-Kirgisia oli mustan surman lähtöpiste. Alueen asukkaat olivat Silkkitienä tunnettujen kauppareittien kautta yhteydessä sekä Itä-Aasiaan että Eurooppaan.

Kirgisiasta on löydetty muun muassa Intian valtameren helmiä, Välimeren koralleja ja ulkomaisia metallirahoja. Löydöt todistavat, että Kirgisia oli kauppa- ja kauttakulkumaa.

On selvää, että kansainvälinen kanssakäyminen edistää kulkutautien leviämistä maanosasta toiseen. Näin on nykyään, ja näin oli myös 1300-luvulla.

Kaikkiin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. Ei ole esimerkiksi päästy varmuuteen siitä, mikä eläin tartutti ruton ihmisiin. Monet tutkijat pitävät tätä tietoa tärkeämpänä tarkempaa kuvaa pandemian kehittymisestä, jotta historiasta voidaan ottaa opiksi.

"Musta surma oli – niin kuin COVID – uusi tauti, joka johti pandemiaan ja säilyi noin 500 vuotta", toteaa lehdistötiedotteessa tutkimuksen toinen tekijä, Johannes Krause Leipzigin evoluutioantropologian Max Planck -instituutista.

"On tärkeää päästä jyvälle siitä, millaisissa olosuhteissa se sai alkunsa", selittää Krause.