Jos tuhkarokkoviruksella olisi kädet, se olisi hieronut niitä tyytyväisyydestä lauantaina 28. helmikuuta 1998. Tuolloin MPR- eli kolmoisrokotteen siihen asti tehokkaasti kurissa pitämälle virukselle avautui yllättäen uusi tilaisuus lähteä valloittamaan maailmaa.
Viruksen päästi valloilleen lääketieteellinen artikkeli, jonka brittiläinen lääkäri Andrew Wakefield Lontoon Royal Free Hospital -sairaalasta oli kirjoittanut arvostettuun tiedelehteen, The Lancetiin. Wakefieldin tutkimus, johon osallistui 12 lasta, osoitti muka, että tuhka- ja vihurirokolta sekä sikotaudilta suojaavan kolmoisrokotteen, autismin ja suolistosairauden välillä on yhteys.
Hänen teoriansa mukaan rokotteen virus iskee suoleen ja kulkeutuu sieltä aivoihin sillä seurauksella, että rokotetun lapsen kehitys häiriintyy ja hän tulee autistiseksi.
Virus iskee pikkulapsiin
Tutkimustulos herätti huomiota myös tiedeyhteisön ulkopuolella. Artikkelin aiheuttamat reaktiot alkoivat näkyä sairastuvuustilastoissa jo muutaman vuoden kuluttua. Koska monet vanhemmat jättivät lapsensa rokottamatta, tuhkarokko yleistyi puutteellisen rokotussuojan takia.
Vain viidessä vuodessa tartuntojen määrä kaksinkertaistui Britanniassa. Kukaan ei kuitenkaan hyötynyt kolmoisrokotteesta kieltäytymisestä, sillä Wakefield oli tehnyt vilppiä.
Koska huijausta ei voitu paljastaa käden käänteessä, väärät tiedot ehtivät aiheuttaa paljon vahinkoa. Tällä välin epäluulot rokotusta kohtaan kasvoivat. Ja suhtautumistavan muutos näkyy nyt tartuntatautitilastoissa.
Mielenosoittajat vastustivat huhtikuussa 2015 kaikkien koululaisten pakkorokotusta Kaliforniassa.
Lääkäri syytti rokotteita
Andrew Wakefield, jonka molemmat vanhemmat olivat lääkäreitä, opiskeli lääkäriksi Lontoossa. Hän valmistui vuonna 1981 St Mary's Hospital Medical Schoolista, joka oli tuolloin Britannian suosituin lääketieteellinen korkeakoulu. Wakefield jatkoi opintojaan ja erikoistui elintensiirtokirurgiaan.
Vatsaelinsairauksiin perehdyttyään hän julkaisi vuonna 1993 huomiota herättävän artikkelin, jossa hän esitti, että tuhkarokkoviruksella voi olla ratkaiseva osuus suolta tulehduttavan Crohnin taudin synnyssä.
Kaksi vuotta myöhemmin Wakefield väitti kolmoisrokotteen elävien, heikennettyjen virusten aiheuttavan Crohnin tautia. Ja pian hän totesi MPR-rokotteen altistavan myös autismille.
Wakefield julkaisi vuonna 1998 yhdessä 12 muun tutkijan kanssa The Lancet -tiedelehdessä artikkelin, jossa esitettiin ajatus uudesta sairaudesta, autismia aiheuttavasta suolitulehduksesta (englanniksi autistic enterocolitis), ja mahdollinen yhteys suolitulehduksen, autismin ja kolmoisrokotteen välillä.
12 lasta osallistui tutkimukseen
Artikkeli perustui tutkimukseen, johon osallistuneet 12 lasta olivat käyttäytyneet ja kehittyneet ennen rokotusta normaalisti.
Tulosten mukaan kahdeksalla heistä käyttäytyminen muuttui jo 14 vuorokauden kuluttua rokotteen annosta. Kolmoisrokote sisältää heikennettyjä tuhka- ja vihurirokko- sekä sikotautiviruksia.
Kun se on ruiskutettu ihon läpi, immuunijärjestelmä alkaa tuottaa virusten vasta-aineita. Kun varsinainen taudinaiheuttaja tarttuu, immuunijärjestelmä tunnistaa ja tuhoaa sen nopeasti.
Wakefieldin mukaan elävien virusten määrä oli ongelmallinen. Hän julisti uutta aatetta BBC:n uutisissa – siitä huolimatta, että pitäviä todisteita asiasta ei ollut.
”Jos annetaan kolmea virusta, kolmea elävää virusta, samalla kertaa, haittojen riski suurenee, etenkin, kun yksi näistä viruksista vaikuttaa immuunijärjestelmään sillä tavalla kuin tuhkarokko”, hän totesi BBC:lle.
Mediakohu lisäsi epäluuloja
Heti huolestuttavan tutkimustuloksen julkistamisen jälkeen Andrew Wakefield järjesti tiedotustilaisuuden, jossa hän kehotti vanhempia jättämään lapsensa rokottamatta sinä aikana, kun asiaa tutkitaan lisää.
Kaikki mediat rummuttivat jo seuraavana päivänä, että kolmoisrokote aiheuttaa autismia. Kuumaa kysymystä käsiteltiin pitkään ja hartaasti niin lehdissä, televisiossa, radiossa kuin internetissäkin.
Vuonna 2002 eli neljä vuotta myöhemmin pelkästään Britanniassa julkaistiin 1531 juttua aiheesta. Kahdessa kolmasosassa käsitys oli yksipuolinen tai tiedot johtivat harhaan. Epäasiallinen uutisointi sai monet tuntemaan epäluuloa kolmoisrokotetta kohtaan.
Autismin pelossa yhä suurempi osa vanhemmista jätti lapsensa rokottamatta.
Rokotevastaisuus levisi
Ennen kuin Wakefield tiedotti epäilyttävistä tutkimustuloksistaan, 90 prosenttia brittilapsista rokotettiin.
Vuonna 2003 osuus oli enää 80 prosenttia. Ja sama suuntaus todettiin muun muassa Yhdysvalloissa.
Muutos ei ehkä äkkiseltään tunnu suurelta, mutta se on merkittävä. Jotta rokotukset vastaavat tarkoitustaan, taudinaiheuttajille ei saa tarjoutua liikaa leviämisreittejä rokottamattomien ihmisten kautta.
Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksen mukaan vähintään 95 prosenttia väestöstä pitää rokottaa tuhkarokkoa vastaan, jotta tartuntapauksia ei esiinny myöskään rokottamattomien asukkaiden keskuudessa niin sanotun laumasuojan ansiosta
Tuhkarokko
Tuhkarokko tappoi ensimmäistä kertaa 14 vuoteen
Suomessa on nyt noin 97 prosentin rokotekattavuus ja tuhkarokkoa esiintyy hyvin harvoin. Britannia oli jo saavuttamassa tavoitetason.
Vuodesta toiseen samana pysynyt vuotuinen tartuntamäärä alkoi kasvaa Britanniassa. Kun 1990-luvulla tapauksia oli vuodessa 100–200, vuonna 2003 niitä oli kaksi kertaa niin paljon. Noususuunta jäi pysyväksi: 2008 tartuntoja oli melkein 1400, vuonna 2012 yli 2000.
Vuonna 2006 tuhkarokko johti kuolemaan Britteinsaarilla ensimmäistä kertaa 14 vuoteen.
Andrew Wakefieldin neuvosta otettiin vaari muuallakin kuin hänen kotimaassaan. Eri puolilla Eurooppaa ja Pohjois-Amerikassa rokottamattomien lasten määrä kääntyi kasvuun ja samalla tuhkarokon esiintyvyys nelinkertaistui vuosien 2008 ja 2011 välillä.
USA:ssa kolmoisrokotteen sai jossain vaiheessa pienempi osa lapsista kuin esimerkiksi Libyassa tai Zimbabwessa.
Lääkäri valitsi koehenkilöt
Kohu-uutiset eivät horjuttaneet asiantuntijoiden luottamusta kolmoisrokotteeseen. Viranomaiset vakuuttivat kaikkialla, että rokotus on turvallinen, ja vetosivat sekä tutkimus- että tilastotietoihin. Näyttö oli hyvin vahva.
USA:ssa rekisteröitiin 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa keskimäärin 400 000 tuhkarokkotapausta vuosittain.
Kun yksivuotiaita lapsia alettiin rokottaa tuhkarokkoa vastaan 1963, tuhkarokko harvinaistui nopeasti. Jo ennen kolmoisrokotteen käyttöönottoa vuonna 1971 tartuntojen määrä pieneni noin 50 000:een vuodessa.
Sen jälkeen, kun rokotusohjelma uudistettiin 1990 ja alettiin antaa nelivuotiaille toinen annos, USA:ssa on todettu vuosittain enää alle 200 tuhkarokkotapausta.
Useiden asiantuntijoiden mielestä Wakefieldin tutkimus haiskahti. Kävi ilmi muun muassa, että hän oli hankkinut osallistujat perin kummallisella tavalla.
Kun Wakefieldin poika vietti kymmenvuotissyntymäpäiviään, isä lupasi juhlaan kutsutuille lapsille viisi puntaa, jos he antavat ottaa itsestään verinäytteen.
Sen lisäksi, että tällainen lahjonta oli hyvän tutkimustavan vastaista, Wakefield rikkoi tietoisesti muitakin sääntöjä valitessaan tutkimukseen osallistujia.
Asian paljasti brittiläinen toimittaja Brian Deer juttusarjassa, jonka julkaisivat Sunday Times ja lääketieteen alan aikakauslehti BMJ.
Lapsilla oli oireita jo ennen rokotusta
Taustoja selvittävä Deer sai tietää, että useimmat tutkimukseen osallistuvien lasten vanhemmat olivat jo ennen tulosten julkistamista tietoisia lapsensa autisti autistisista piirteistä ja pitivät niiden syynä kolmoisrokotetta.
He valmistautuivat esittämään valmistajalle korvausvaatimuksen ja valtuuttivat asianajajansa maksamaan sievoisen summan Wakefieldille lastensa oireiden raportoinnista.
Toimittaja paljasti myös, että yhteys rokotteen ja autismin välillä oli täysin tekaistu. Kolme lasta, joiden käyttäytymisen esitettiin muuttuneen autistiseksi, ei ole koskaan saanut minkään autismin kirjoon kuuluvan kehityshäiriön diagnoosia, ja viisi lasta oli todettu kehityshäiriöisiksi jo ennen rokottamista.
Osallistujia ei ollut siis valittu sattumanvaraisesti, vaan heidät oli poimittu rajallisesta ehdokasjoukosta. Raskauttava todiste oli erityisesti se, että vanhemmat pitivät jo etukäteen kolmoisrokotetta syyllisenä lasten autismiin.
Tutkimus tuli siis näennäistieteelliseksi asetelman, ongelman ja menetelmän takia.
Tutkija ei voi päätellä esimerkiksi sadasta tupakoijasta, jotka ovat terveitä kuin pukki, että tupakointi on terveellistä.
Sen sijaan hänen tulee pyytää tutkimukseen sata satunnaista tupakoivaa ja tupakoimatonta ihmistä ja analysoida ryhmien välisiä terveyseroja.
Toisin sanoen Wakefieldin olisi täytynyt kutsua tutkimukseen rokottamattomia lapsia, jotka ovat kehittyneet normaalisti, satunnaisotantana, jotta sen tulos olisi yleistettävissä.
Yli miljoona lasta tutkittiin
Tutkimuksen luotettavuutta ei parantanut sekään, että osallistujia oli vain 12 ja vertailuryhmä puuttui. Biologiset järjestelmät ovat kuitenkin niin monimutkaisia, että yhteyksiin voi olla monta selitystä. Siksi tutkimuksia toistetaan ja muunnellaan eri paikoissa tulosten ja niiden tulkintojen testaamiseksi.
Wakefieldin tulokset joutuivat myös arvioinnin kohteeksi. Vuonna 2002 tanskalaisen Århusin yliopiston epidemiologi Kreesten Madsen julkisti tutkimuksen, jossa käytiin läpi kaikkien Tanskassa vuosina 1991–1998 syntyneiden lasten MPR-rokotukset ja autismidiagnoosit. 82 prosenttia 537 303 lapsesta oli rokotettu mutta heistä vain 738 oli diagnosoitu autistiseksi.
Luvut eivät tukeneet ajatusta autismiriskin suurenemisesta, vaan ne päinvastoin osoittivat, että rokotetuilla lapsilla oli 8–17 prosenttia pienempi kehityshäiriöriski kuin rokottamattomilla.
Madsenin mukaan kolmoisrokotteen autismilta suojaavasta vaikutuksesta tarvittiin kuitenkin lisää näyttöä.
Guy Eslick australialaisesta Sydneyn yliopistosta totesi viiden 1 256 407 lasta käsittävän tutkimuksen tilastollisessa analyysissä vuonna 2014 niin ikään, että rokotukset eivät altista lapsia autismille.
Andrew Wakefield kannattajajoukon keskellä sen jälkeen, kun hänen tutkimuksensa oli todettu epäeettiseksi 2010.
Lääkäri oli hakenut patenttia toiselle rokotteelle
Tiedeyhteisö oli jo menettänyt luottamuksensa Andrew Wakefieldiin, kun Brian Deer paljasti artikkelisarjassaan vuonna 2004, että Wakefield oli hakenut patenttia tuhkarokkorokotteelle, joka voisi korvata käytössä olevan.
Wakefieldin mukaan kolmoisrokotteen elävien virusten koktailissa tuhkarokon aiheuttaja oli vihurirokon ja sikotaudin aiheuttajia vaarallisempi.
Hän selitti patenttihakemuksessaan, että suolitulehduksen ja autismin riski pienenee, kun tuhkarokkoa vastaan rokotetaan erikseen ja käytetään vain sellaista rokotetta, jollaisen hän haluaa patentoida.
Wakefield tavoitteli siis selvästi taloudellista hyötyä mustamaalatessaan nykyistä kolmoisrokotetta. Itsekkäät tarkoitusperät herättivät epäilystä Wakefieldin ammattietiikasta, ja The Lancetin julkaisema artikkeli joutui tarkkaan syyniin.
Monet asiantuntijat asettuivat sille kannalle, että Wakefield oli tehnyt vilppiä suurten rahojen toivossa. Kritiikki sai kymmenen niistä 12 tutkijasta, jotka olivat osallistuneet artikkelin laatimiseen, ottamaan etäisyyttä Wakefieldiin ja esittämään pahoittelunsa erehdyksestä.
Lehti poisti artikkelin
Andrew Wakefield oli kuitenkin kiistassa pahiten tulilinjalla. The Lancet suostui vasta kovan painostuksen jälkeen poistamaan vuoden 1998 artikkelin.
Sitä ennen lehti oli myöntänyt vain sen, että Wakefieldillä oli taloudellisia sidonnaisuuksia, jotka saattoivat horjuttaa luottamusta tutkimuksen puolueettomuuteen. Kustantaja pelkäsi luultavasti artikkelin poistamisen vahingoittavan arvostetun tiedejulkaisun mainetta.
Tammikuussa 2010 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen brittiläinen vastine General Medical Council (GMC) totesi Wakefieldin syyllistyneen sekä tieteelliseen vilppiin että sairaiden lasten epäeettiseen kohteluun hankkiessaan verinäytteitä. Murskaava lausunto pakotti – kuusi vuotta Brian Deerin paljastusten jälkeen – The Lancetin poistamaan skandaaliartikkelin.
Ja vain vähän myöhemmin Wakefield menetti lääkärinoikeutensa. Tämän jälkeen rokotusvastaisuus alkoi vähentyä, ja Britannia lähestyy jälleen 95 prosentin rokotekattavuutta.
Anestesian ansiosta leikkauskuolleisuus on pienentynyt peräti noin 90 prosenttia.
HPV-virus aiheuttaa vuosittain 300 000 kuolemaa
Wakefieldin tapauksella oli kuitenkin pahat seuraukset, sillä se kylvi epäluulon siemeniä, vaikka kolmoisrokote todettiin turvalliseksi. Luottamuksen puutteesta on kärsinyt kymmenisen vuotta käytössä ollut HPV-rokote, joka kuuluu Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan.
Rokote torjuu syöpää ehkäisemällä papillooma- eli HPV-tartuntoja. Niitä esiintyy etenkin tytöillä ja nuorilla naisilla intiimialueella, jossa ne aiheuttavat visvasyyliä ja solumuutoksia. Papilloomavirustulehdukset ovat tärkein kohdunkaulan ja peräaukon syövän syy, ja yli puolet pään ja kaulan alueen, emättimen, häpyhuulten ja peniksen syövistä menee niiden tiliin.
Papilloomavirusten on arvioitu aiheuttavan noin 300 000 syöpäkuolemaa vuosittain. Se on viisi prosenttia kaikista kasvaimista johtuvista kuolemantapauksista.
Koska HPV-rokote on ollut käytössä vain noin kymmenen vuotta ja se suojaa syövältä, jonka kehittyminen kestää 10–30 vuotta, on vallinnut epätietoisuus siitä, kuinka tehokas se lopulta on.
Vuonna 2019 julkaistu uusi laaja tutkimus tekee lopun epävarmuudesta. Metatutkimuksessa käytiin läpi 65 tutkimuksen ja 60 miljoonan ihmisen tiedot.
Tulos osoittaa selvästi, että rokote on vähentänyt HPV-tartuntoja, visvasyyliä ja kohdunkaulan vakavimpia solumuutoksia rokotetuilla. Tehokkain rokote on siellä, missä rokotekattavuus on ollut suuri useissa vuosiluokissa.
HPV-rokote herättää immuunijärjestelmän papilloomaviruksen kuoren osilla.
Bloggaajat arvostelivat HPV-tutkijoita
Lupaavasta ennusteesta huolimatta HPV-rokotetta myös vastustetaan. Vanhempia neuvotaan jättämään lapsensa rokottamatta muun muassa sosiaalisessa mediassa ja blogikirjoituksissa.
Vastustajat julistavat sanomaansa vakaumuksen syvällä rintaäänellä juuri internetissä. Pohjoismaista etenkin Tanskassa esiintyy yhden asian liikkeeksi luonnehdittavia ryhmittymiä, joiden äänitorvina toimivat ennen kaikkea bloggaajat. Ne eivät välttämättä ole yksiselitteisen rokotevastaisia, vaan ne esiintyvät totuuden etsijöinä ja esittäjinä.
Toiminnan peruslähtökohtana on oletus, että viranomaiset pimittävät kansalaisilta tietoa. Esimerkiksi Facebookissa ja kotisivuilla ryhmät julkaisevat aineistoa, joka jäsenten käsityksen mukaan paljastaa, että rokotetutkimusten tuloksia ja tutkijoiden sidonnaisuuksia salataan.
Bloggaajien vaikutusvalta näkyy tilastoissa. Tanskan vuonna 2003 syntyneistä tytöistä vain 54 prosenttia on saanut HPV-rokotuksen. Osuus on pienin Pohjoismaissa, ja se on paljon pienempi kuin vuonna 1998 syntyneillä tanskalaistytöillä, joista 92 prosenttia on rokotettu papilloomavirustartuntaa vastaan.
Norjassa vastaava prosenttiluku on 88, Ruotsissa 80 ja Suomessa se on vaihdellut 65:n ja 72 prosentin välillä.
Vain 29 tyttöä 1,5 miljoonasta kroonisesti väsyneitä
Kanadalainen antropologi ja neuropsykiatri Anna Kata Ontarion McMaster-yliopistosta on perehtynyt vaihtoehtoista rokotetietoa jakaviin ryhmiin. Hänen mukaansa ne vaikuttavat yhä enemmän vanhempien valintoihin.
Kata selittää suuren vastakaiun sillä, että viranomaisten suosituksia ei hyväksytä kritiikittä, vaan niitä tarkastellaan itse hankittuja tietoja vasten.
Ja tyrkyllä on paljon epävirallista informaatiota, joka voi hyvinkin puhutella ja vaikuttaa luotettavalta.
Katan mukaan rokotevastainen liike horjuttaa luottamusta asiantuntijoihin muun muassa korostamalla tutkijoiden taloudellista sidonnaisuutta, kuten riippuvuutta lääkeyhtiöiden rahoituksesta, ja tulkitsemalla tutkimustuloksia tarkoitushakuisesti.
Ne tuovat esiin myös tieteen erehdyksiä. Lisäksi rokotteet saadaan näyttämään tarpeettomilta muun muassa todistamalla, että ne eivät anna 100-prosenttista suojaa tai että niiden tehosta ei ole täyttä varmuutta. Usein käytetty argumentti on, että rokotus ei tuota vastustuskykyä yhtä luonnollisesti kuin aito tartunta.
Siksi voidaan esittää, että immuniteetti jää vajavaiseksi tai siitä tulee liian vahva. Kun väitteitä tuetaan yksittäisillä esimerkeillä, maallikko ei enää näe metsää puilta saati kaipaa tieteellisesti perusteltuja vastaväitteitä.
Rokotevastaisen liikkeen vahvin tieteellinen peruste on kuitenkin osoittautunut olevan hataralla pohjalla.
Siinä on kyse lääkärien havainnosta, että monet rokotetut nuoret naiset ovat alkaneet kärsiä väsymyksestä.
Britannian terveysviranomaiset selvittivät vuonna 2013, että yli 1,5 miljoonasta rokotetusta tytöstä 29 sairastui krooniseen väsymysoireyhtymään (CFS) vuosina 2008–2010. Vaikka arviolta vain kymmenen prosenttia CFS-tapauksista on tilastoitu ja on otettu selvityksessä huomioon, määrä ei ollut yllätys.
CFS voi nimittäin johtua useista eri syistä, joita on monesti mahdoton määrittää. Selvitys paljasti, että CFS ei yleistynyt sen jälkeen, kun rokotukset aloitettiin 2008. Sen esiintyvyys päinvastoin pieneni suunnilleen kymmenen prosenttia.
Norjalaistutkimuksessa päädyttiin vuonna 2017 samaan tulokseen. Siinä käytiin läpi kaikkiaan 800 000:n vuosien 2009 ja 2014 välisenä aikana 10–17-vuotiaan tytön ja pojan terveystiedot. Tytöistä yli 175 000 oli saanut vuonna 2009 tai sen jälkeen HPV-rokotuksen. Analyysin mukaan CFS-diagnooseja on tehty enemmän, mutta koska ne ovat yleistyneet pojilla yhtä paljon kuin tytöillä, muutos ei voi johtua HPV-rokotteesta.
2017 julkistetun laajan tanskalaistutkimuksen mukaan HPV-rokotteella ei ole myöskään pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Sen ei todettu altistavan esimerkiksi autoimmuunitaudeille tai hermostosairauksille.
Oikeutensa menettänyt lääkäri teki filmin
Britanniassa lääkärinoikeutensa menettänyt Andrew Wakefield muutti Yhdysvaltoihin.
Hän ilmestyi tammikuussa 2013 pääkaupungissa Washingtonissa vuosittain järjestettävään Realscreen Summit -tapahtumaan, jossa televisiokanavat etsivät uusia viihdeohjelmakonsepteja.
Wakefield esitteli läppäriltään tosi-tv-ideansa, jolle hän oli antanut nimeksi ”The Autism Team: Changing Lives”. Esittelyfilmissä Wakefield ja hänen avustajansa parantavat kolme autistista lasta vanhempien suureksi iloksi.
Ohjelmasarja ei ole valmistunut. Wakefield kampanjoi kuitenkin yhä kolmoisrokotetta vastaan ja haluaa ihmisten uskovan, että se aiheuttaa autismia.
Vuonna 2016 Tribecan elokuvajuhlien ohjelmistoon otettiin Wakefieldin ohjaama ja yhdessä Del Bigtreen kanssa käsikirjoittama elokuva ”Vaxxed: From Cover-Up to Catastrophe”.
Siinä Wakefield väittää, että viranomaiset yrittävät tuhota tietoja, jotka tukevat yhteyttä MPRrokotteen ja autismin välillä.
Propagandafilmiksi tuomitun elokuvan esittämistä puolsi pyrkimys virittää keskustelua kiistanalaisesta teoriasta, mutta se herätti niin paljon vastustusta, että se vedettiin pois.
Rokotteet ovat vähentäneet sairaustapauksia
Rokotusten ansiosta sellaiset vaaralliset taudit kuin jäykkäkouristus, polio ja tuhkarokko ovat harvinaistuneet.
Esimerkiksi USA:ssa vuotuinen tuhkarokkotapausten määrä väheni 1900-luvun yli puolesta miljoonasta 61:een (2010). Polio ja isorokko ovat hävinneet.
Kaikkien tartuntatautien kohdalla tulokset eivät ole yhtä hyviä – osin puutteellisen rokotussuojan seurauksena.