Kvinde i respirator

Mikä hengityskone on?

Kun hengitystiesairaudet panevat keuhkot lujille, hengityskone voi pelastaa hengen.

Kun hengitystiesairaudet panevat keuhkot lujille, hengityskone voi pelastaa hengen.

Shutterstock

Mikä hengityskone on?

Hengityskone on laite, joka auttaa vakavasti sairaita hengittämään ja heidän vertaan hapettumaan. Hengityskoneella hoidetaan hengitystiesairauksia, muun muassa keuhkoahtaumaa ja vakavaa keuhkokuumetta.

Hengityskoneet ovat viime aikoina nousseet otsikoihin, koska hengityskoneilla voidaan hoitaa myös teho-osastolle joutuneita koronapotilaita.

Hengityskone hoitaa äkillistä hengitysvajausoireyhtymää

Hengityskoneen tarve syntyy, kun koronavirus leviää keuhkojen alaosan keuhkorakkuloihin eli alveoleihin, joissa kaasujen vaihtuminen keuhkoissa tapahtuu.

Alveolit reagoivat infektioon erittämällä nestettä ja soluja, mikä on osa elimistön normaalia immuunireaktiota. Vaikka tämä on osa sairauden torjuntaa, se voi lopulta tukehduttaa potilaan, koska neste-soluhyytelö estää hapen pääsyn keuhkoista verenkiertoon ja hiilidioksidin poistumisen elimistöstä.

Ankarimmin sairastuneille koronapotilaille voi siksi kehittyä äkillinen hengitysvajausoireyhtymä eli ARDS, jonka hoidossa hengityskone on välttämätön.

potilas-hengityskoneessa

© Shutterstock

Näin hengityskone toimii

Hengityskone auttaa vakavasti sairaita potilaita vetämään henkeä ja hapettamaan vertaan.

Järjestelmä havaitsee hengitysvaikeudet

Äkillisen hengitysvajausoireyhtymän oireet ovat hengenahdistus sekä veren alentunut happiosapaine ja kasvanut hiilidioksidiosapaine.

Potilas nukutetaan

Hengityskoneeseen kytkettävä potilas nukutetaan ja hänelle annetaan lihaksia rentouttava lääkitys.

Intubaatioputki asetetaan paikoilleen

Suusta pujotetaan henkitorveen putki eli potilas intuboidaan.

Hengityskone tukee hengitystä

Putki yhdistetään hengityskoneeseen, joka syöttää potilaan keuhkoihin kosteaa, lämmintä ja mahdollisesti tavallista enemmän happea sisältävää ilmaa.

Hengityskonehoidon sivuvaikutukset

Osalla potilaista hengityskone voi vaurioittaa jo ennestään kovilla olevia keuhkoja. Tämä tunnetaan lyhenteellä VILI ( ventilator-induced lung injury, suomeksi hengityslaitehoitoon liittyvä keuhkovaurio).

Tutkijat ovat osoittaneet ainakin neljä tapaa, jolla potilaat voivat saada hengityskoneessa vaurioita. Tällöin voi syntyä niin sanottu barotrauma, jossa liiallinen keuhkokudoksen venyminen aiheuttaa kudosvaurioita keuhkorakkuloissa eli alveoleissa.

Pahimmassa tapauksessa VILI voi pahentaa potilaan jo ennestään vakavaa tilaa ja johtaa kuolemaan.

VILIn riski kasvaa, jos esimerkiksi koronapotilas joutuu viettämään hengityskoneessa pitkiä aikoja, keskimäärin kymmenen päivää ja joissakin tapauksessa pidempään.

Hengityskonehoidossa kuolleiden koronapotilaiden kuolinluvut vaihtelevat maittain paljon. Vaihtelu voi johtua esimerkiksi käytettävissä olevien hengityskoneiden määrästä tai paljon myös siitä, miten tilastointi on tehty. Ilman hengityskonetta vielä suurempi prosenttiosuus potilaista olisi silti todennäköisesti menettänyt henkensä.