Shutterstock
Nainen, jolle virtsatietulehdus aiheuttaa kipuja

Virtsatietulehdus voidaan pian rokottaa pois

Joka toinen nainen sairastaa elämänsä aikana virtsatietulehduksen. Tähän asti kivuliaaseen infektioon paras hoito ovat olleet antibiootit, mutta nyt yhdysvaltalaistutkijat ovat pitkällä rokotteen kehittämisessä.

Kirvelyä ja kipua aiheuttavasta virtsatietulehduksesta kärsii jossain vaiheessa elämäänsä joka toinen nainen.

Tulehdus voidaan hoitaa antibiooteilla, mutta toistuvat hoidot saattavat saada sitä aiheuttavan bakteerin muuttumaan antibiooteille vastustuskykyiseksi.

Onneksi kehitteillä on uusi rokote – ja hiirillä tehdyissä alustavissa kokeissa on saatu lupaavia tuloksia.

Tulehdus on huono potilaille ja kukkarolle

Virtatietulehdus johtuu Escherichia coli -bakteerista, joka pääsee rakkoon virtsaputkea pitkin.

Bakteeri viihtyy hyvin ruumiinlämpöisessä virtsassa ja lisääntyy, mikä tuottaa kipua ja kirvelyä virtsattaessa. Joskus harvoin tulehdus voi levitä munuaisiin, mikä aiheuttaa korkeaa kuumetta ja selkäkipuja.

Solu ympäröitynä nanorakenteella

Uudessa rokotteessa käytetään kokonaisia bakteerisoluja, jotka pakataan nanohäkkiin sen varmistamiseksi, että ne kestävät elimistössä hengissä kyllin pitkään aiheuttaakseen immuunijärjestelmässä voimakkaan reaktion.

© University of Texas at Dallas

Vaiva on erittäin yleinen. Ja kun bakteeri on kerran tullut tutuksi, vaiva toistuu usein.

Yhdysvaltojen urologien yhdistys on arvioinut, että maailmasssa sairastuu virtsatietulehdukseen joka vuosi jopa 150 miljoonaa ihmistä, mikä aiheuttaa yli 5 miljardin euron hoitokustannukset.

Nanohäkki modernisoi perinteisen rokotteen

Rokote, jonka toivotaan estävän miljoonien ihmisten sairastumisen, on kehitetty Yhdysvalloissa Texasin yliopiston Dallasin toimipisteessä.

Pohjana on käytetty perinteistä rokotemallia – niin sanottua kokosolurokotetta – eli potilaaseen ruiskutetaan kokonaisia mutta vaarattomaksi tehtyjä E. coli -bakteereja. Bakteerien tehtävänä on herättää immuunijärjestelmässä reaktio aiheuttamatta potilaassa varsinaista tulehdusta.

Samaa menetelmää on kokeiltu aiemminkin mutta tulokset ovat olleet huonoja, koska synnynnäinen immuunivaste kokonaisiin soluihin on liian nopea. Bakteerit eivät ehdi aiheuttaa immuunijärjestelmässä toivottua vaikutusta, eikä potilaalle muodostu immuniteettiä.

Uudessa yhdysvaltalaisessa rokotteessa bakteeri on pakattu nanohäkin sisälle.

Bakteeri pysyy nanohäkissä elossa niin pitkään, että immuunijärjestelmä ehtii tuottaa vasta-aineita ja potilaalle muodostuu immuniteetti.

Tähän mennessä hiirikokeissa on saavutettu lupaavia tuloksia, mutta tarvitaan vielä useita tutkimuskierroksia ennen kuin rokote saadaan hyväksyttyä käyttöön ihmisillä.