Tulevaisuudessa voi hyvinkin olla mahdollista, että näöntarkastuksen jälkeen asiakkaalle ei kerrota vain sitä, millaiset silmälasit hän tarvitsee, vaan myös se, onko hänen syytä hakeutua hoitoon sydänkohtausriskin takia.
Vision toteutumisen kannalta avainasemassa on uusi apuväline, joka paljastaa tekoälyn avustuksella, onko henkilö vaarassa saada sydänkohtauksen vuoden kuluessa. Menetelmä perustuu silmien verkkokalvon kuvaukseen.
Työkalu on kehitetty tutkimushankkeessa, joka on vastikään esitelty tiedelehti Naturessa. Tutkijoiden mukaan arvion osuvuus on 70–80 prosenttia.
Silmän takaosaa peittävä ohut verkkokalvo sisältää aistinsoluja, joiden ansiosta erotetaan eri värejä ja nähdään hämärässä. On havaittu, että verkkokalvon pienet verisuonet voivat paljastaa muun muassa sydän- ja verisuonitautien kehittymisen.
Silmän takaosa kielii
Tutkimuskohteena oli ennen kaikkea verkkokalvoksi kutsuttu silmän takaosan rakenne. Se sisältää valolle herkkiä aistinsoluja, joiden ansiosta erotetaan värejä ja nähdään hämärässä. Verkkokalvon hapen- ja ravinnonsaannista huolehtii sen oma verisuonisto.
Pienten verisuonten on jo pitkään oletettu heijastavan sydämen tilaa. Erityisesti suonten tiiviydessä ja haaroittumisessa ilmenevät muutokset voivat varoittaa sydän- ja verisuonitautien kehittymisestä.
Siksi luotiin monimutkainen algoritmijärjestelmä, joka voi käymällä läpi tavallisten silmänpohjakuvausten kuvia tunnistaa riskiryhmään kuuluvat henkilöt. Kyse on syväoppimiseksi kutsutusta tekoälymenetelmästä.
Merkkejä tuhansissa kuvissa
Tekniikkaa kehitettäessä tietokoneeseen syötettiin kuvia 5 663 henkilön verkkokalvoista ja sydämestä. Tietokone ohjelmoitiin etsimään kuvien välisiä yhteyksiä.
Vähitellen tekoäly oppi liittämään verkkokalvon ominaisuudet mahdollisesta sydänviasta vihjaaviin muutoksiin.
Menetelmä löytää erityisen hyvin vasemman kammion toiminnan ja koon muutokset, jotka kuuluvat sydänkohtauksen riskitekijöihin.
Hoito voi mullistua
Vasemman kammion tutkimukset ovat nykyään varsin kalliita, ja ne vaativat monenlaisia sairaalassa tehtäviä kokeita.
Tutkijat pitävätkin mahdollisena, että uusi lähestymistapa mullistaa sydän- ja verisuonitautien hoidon, koska hankalat tutkimukset voidaan korvata nopealla ja helpolla silmäpohjakuvauksella.
Lisäksi sydänkohtauksen ehkäisyä voidaan kehittää. Nykyään sydän- ja verisuonitauteihin kuolee 17,9 miljoonaa ihmistä vuosittain. Äkkikuoleman aiheuttaa 85 prosentissa tapauksista sydämen tai aivojen verenkiertohäiriö.
Tulevaisuus näkyy silmissä
Aivosairaudet leviävät silmiin
Silmät ovat aivojen osa, joka on kasvanut ulos pääkallosta ja murtautunut esiin kasvoilla. Aivojen ja silmien välisestä tiiviistä yhteydestä seuraa, että aivosyöpä voi levitä näköhermoon ja Alzheimerin tauti voi tuhota silmien verisuonia.
Aivosyöpä turvottaa näköhermoa
Kuvissa näköhermon alkukohta silmänpohjassa näyttää normaalisti selvältä, vaalealta ympyrältä. Kun aivokasvain lisää nestepainetta näköhermossa, kehä turpoaa ja samenee.
Alzheimerin tauti näkyy kalvon verisuonistossa
Silmien verisuonet ovat aivojen jatke, ja kummankin suonistossa on paljon samaa. Kun Alzheimerin tauti hajottaa aivokudosta, myös silmien verisuonissa tapahtuu solutuhoja.
Masennus vähentää silmien valoherkkyyttä
Kun valo osuu verkkokalvon näkösoluihin, ne lähettävät viestejä niin sanotuille bipolaarisoluille ja edelleen näköhermoon. Masentuneilla viestintä on normaalia heikompaa.