Vuonna 2015 yli 143 000 ihmistä odotti pääsyä elinsiirtoleikkaukseen Euroopassa. Arvioidaan, että odotuslistalle tulee joka tunti viisi uutta potilasta.
Monille potilaista odotusaika on pitkä – liian pitkä. Joka päivä noin 18 listalla olevaa ihmistä kuolee ennen leikkausta, sillä siirtoelimistä on kova pula.
Jono pitenee myös siksi, että luovutettavaksi tarkoitetut elimet eivät ole riittävän hyvässä kunnossa, jotta ne voitaisiin siirtää toisen ihmisen elimistöön. Nämä elimet hylätään.
Maksansiirtojen osalta asiaan on tulossa muutos.
Kone puhdistaa hylätyt maksat
Sveitsiläisen Zürichin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet koneen, joka jäljittelee elimistön toimintoja ja mahdollistaa maksan vaurioiden korjaaamisen ja maksan säilyttämisen nykyistä pidempään.
Liver4life-konetta on kehittety usean vuoden ajan. Kyseessä on niin kutsuttu perfuusiokone.
Liver4life-perfuusiokonetta on kehitetty vuodesta 2015, ja tuolloin se säilytti maksan käyttökelpoisena 12 tuntia. Nykyisin - viisi vuotta myöhemmin - kone pystyy jo paljon parempaan ja siitä on muodostunut yksi suurista lääketieteellisistä läpimurroista.
Kone siis kuljettaa maksaan happipitoista verta ja poistaa sieltä kuona-aineita ja hiilidioksidia.
Lisäksi kone käyttää ravintoaineita ja hormoneja, kuten insuliinia, ylläpitämään maksan kemiallisia olosuhteita. Lisäksi kone suojaa maksaa paineelta, joka siihen kohdistuisi, jos se elin ei olisi koneessa kiinni.
Alustavissa kokeissa uusi kone antoi viikon kuluessa kymmenestä hylätystä maksasta kuudelle niiden toimintakyvyn takaisin.
Vasemmalla oleva maksa ei ole vielä ollut perfuusiokoneessa, ja oikealla oleva maksa on käynyt käsittelyn läpi.
Enemmän elinsiirtoja tulevaisuudessa
Se, että siirtoelimeksi tarkoitetun maksan toimintakykyä voidaan perantaa ja että siirtoelimiä voidaan säilyttää viikon verran, tarkoittaa sitä, että maksansiirtojen määrä kasvaa tulevaisuudessa.
Nykyisin maksaa voidaan säilyttää 24 tuntia, ja joissakin tapauksissa aika ei riitä siihen, että maksa saataisiin sille potilaalle, joka kipeimmin sitä tarvitsee.
Tutkijoiden mukaan kone voi avata mahdollisuuksia myös uusille hoitomuodoille niissä tapauksissa, joissa siirtoelintä ei ole saatavilla. Tekniikalla voitaisiin jopa parantaa potilaan maksa tai laajoja fyysisiä vammoja.
Laitteessa kiinni olleita maksoja ei ole vielä siirretty potilaan elimistöön. Se tapahtuu hankkeen seuraavassa vaiheessa.
Monipuolinen maksa
Maksaa voidaan kutsua elimistön omaksi kemiantehtaaksi.
Sillä on arviolta yli 500 erilaista tehtävää. Se muun muassa valmistaa sappinestettä, puhdistaa verta kuona-aineista ja myrkyistä ja tuottaa elintärkeitä aminohappoja, rasva-aineita ja hormoneja.
1,5-kiloinen maksa on ihon ja luuston jälkeen ihmiskehon painavin elin.
Näin maksa toimii
Oikea maksalohko
Maksalohkoisssa on tiheässä pieniä verisuonia, jotka liittyvät toisiinsa ja yhtyvät lopulta alaonttolaskimoon. Veri puhdistuu maksan lohkoissa, niin ettei muu elimistö joudu kohtuuttoman lujille.
Vasen maksalohko
Maksalohkoisssa on tiheässä pieniä verisuonia, jotka liittyvät toisiinsa ja yhtyvät lopulta alaonttolaskimoon. Veri puhdistuu maksan lohkoissa, niin ettei muu elimistö joudu kohtuuttoman lujille.
Alaonttolaskimo
Alaonttolaskimo vie puhdistetun veren takaisin sydämeen.
Maksavaltimo
25 prosenttia maksan verenkierrosta saapuu sydämestä päin. Keuhkoissa hapettunut veri tulee maksaan maksavaltimon kautta.
Porttilaskimo
Ravinteikasta verta virtaa ruoansulatuskanavasta (mahasta ja suolesta) kohti maksaa hiussuonia pitkin, jotka liittyvät yhä isommiksi suoniksi ja lopulta porttilaskimoksi.