Tutkijat loivat ihmisen ja sian risteytyksen

Ihminen vangittuna sian ruumiiseen. Ei kykyä puhua. Ei keinoja estää kohtaloaan. Ja kohtalo olisi joutua leikkauspöydälle elimiä luovuttamaan.

Joidenkuiden mukaan tämä skenaario voisi olla vuonna 2017 julkaistun kiistanalaisen kokeen äärimmäinen lopputulos.

Ihmisen kantasoluja siirrettiin sian alkioon, jolloin alkiosta tuli eräänlainen ihmisen ja sian hybridi. Olennolle tehtiin kuitenkin eutanasia jo ennen sen syntymää.

Onko kriitikoiden kauhuskenaario nykyisin lähempänä toteutumista? Tutustuimme kiistellyn tutkimusalan viimeisimpiin tuloksiin.

Tutkijat sekoittivat lajeja

EU:ssa luovutettuja elimiä jonottaa vuosittain yli 100 000 ihmistä, joista kuolee päivittäin 10–11, koska elimiä ei ole saatavilla riittävästi.

Vuonna 2017 kantasolubiologi Jun Wun johtama kansainvälinen tutkimusryhmä otti ensimmäiset askeleet kohti ihmisen elinten kasvattamista eläimissä, mikä saattaisi pelastaa vuosittain tuhansia henkiä.

Wu kollegoineen siirsi ensin rottien kantasoluja hiirten alkioihin, ja alkioista kasvoi siten elinkelpoisia hybridejä, joilla oli molempien lajien soluja. Suurin osa hybridien soluista oli hiiren, mutta joissakin elimissä enintään kymmenen prosenttia soluista oli peräisin rotalta.

Seuraavassa vaiheessa koe toistettiin ihmisen soluilla ja sian alkioilla.

Sian elimet muistuttavat monessa suhteessa ihmisen elimiä, joten siksi sika sopii hyvin elinluovuttajaksi ihmiselle. Sian luonnolliset elimet aiheuttavat kuitenkin ihmiseen siirrettäessä voimakkaan hylkimisreaktion, mutta tämä ongelma voidaan kenties välttää, jos sian elimet koostuvat pääosin ihmisen soluista.

Wun johtamassa kokeessa ihmisen kantasoluja lisättiin sian alkioihin niiden kehityksen varhaisessa vaiheessa. Sen jälkeen alkiot siirrettiin emakoihin, joissa ne kehittyivät 23–25 päivän ajan.

Kun tutkijat ottivat alkiot pois emakoista, he havaitsivat, että ne sisälsivät ihmisen soluja. Joissakin tapauksissa ihmisen solut olivat kehittyneet kantasoluista erikoistuneiksi solutyypeiksi, kuten hermosoluiksi. Alkiot olivat siis sian ja ihmisen hybridejä.

Arvostelijat pelkäävät pahinta

Sioissa kasvatetut ihmisen elimet voisivat mahdollisesti pelastaa ihmishenkiä, mutta arvostelijat pelkäävät, että kasvatus voisi myös johtaa äärimmäiseen kärsimykseen. Pelkona on, että ihmisen solut päätyvät sian aivoihin, jolloin hybridille kehittyisi pahimmillaan ihmisen tietoisuus. Silloin hybridi ymmärtäisi oman tilanteensa ja kohtalonsa – ja tuloksena olisi järkyttävää kärsimystä.

Tällä hetkellä tutkijat eivät pysty hallitsemaan sitä, mihin ihmisen solut sian alkiossa päätyvät, joten siksi ei ole mahdotonta, että niitä päätyisi myös sian aivoihin.

Eettisen keskustelun suurin ongelma on se, että emme tiedä, mikä tarkalleen tekee ihmisestä ihmisen. Olisiko sian aivojen kaltaisilla, mutta ihmisen soluista koostuvilla aivoilla ihmisen tietoisuus? Ja mitä ihmisen tietoisuus loppujen lopuksi tarkoittaa?

Osa tutkijoista on sitä mieltä, että myös tavallisilla sioilla on tietoisuus, joka muistuttaa ihmisen tietoisuutta – ja siksi se, miten sikoja nykyisin maataloudessa kohdellaan on aivan yhtä tuomittavaa kuin hybridien luominen.

Tutkijat lähestyvät päämäärää

Hybridien kehitys jatkuu vastalauseista huolimatta. Vuoden 2017 jälkeen tutkijat ovat lisänneet ihmisen soluja esimerkiksi kanojen ja apinoiden alkioihin. Ihmisen lihaskudosta on myös onnistuttu kasvattamaan sian alkioissa.

Eräs suurimmista edistysaskeleista otettiin vuonna 2022, kun kiinalaistutkijat kehittivät menetelmän, jolla parannetaan mahdollisuuksia kasvattaa ihmisen elimiä eläimissä. Ihmisen kasvutekijöitä lisäämällä onnistuttiin merkittävästi edistämään ihmisen solujen kasvua esimerkiksi sian alkioissa.

Tutkija Jun Wun mukaan ihmisen elinten kasvattaminen eläimissä on silti vielä kaukana. Hän ei uskalla edes arvioida, milloin se voisi todellisuudessa onnistua.

Nyt hän työskentelee ihmissolujen määrän lisäämiseksi alkioissa – ja yrittää estää ihmissolujen päätymisen eläimen aivoihin.

Kaikki tutkijat eivät ole yhtä huolissaan siitä, että tulevat luoneeksi eläimiä, joiden aivot muistuttavat ihmisen aivoja. Osalle se on suorastaan työn tavoite. Kalifornian yliopiston tutkija Bjoern Schwer haluaa esimerkiksi kasvattaa ihmisen aivokudosta hiirten alkioissa tutkiakseen aivosyöpää.

Jotkut tutkijat ovat jopa yrittäneet lisätä ihmisen hermosoluja vastasyntyneiden tai aikuisten hiirten aivoihin. Hiirten henkisiä kykyjä ei testattu, joten ei ole tiedossa, kehittyikö niille ihmisen tietoisuutta muistuttava tietoisuus. Tutkijoiden mukaan hiiret käyttäytyivät tavallisten hiirten tavoin.