Verinäyte paljastaa sairauksia

Theranos-skandaali: Mitä veripisara voi paljastaa?

Petosskandaalissa ryvettynyt Theranos-yritys lupasi, että veripisarasta voidaan tehdä nopeita diagnooseja niin syövästä kuin keliakiastakin. Nyt yrityksen perustaja Elizabeth Holmes on tuomittu petoksesta, mutta miten pitkällä tekniikka oikein on? Mitä veripisarasta nyt saadaan selville?

Petosskandaalissa ryvettynyt Theranos-yritys lupasi, että veripisarasta voidaan tehdä nopeita diagnooseja niin syövästä kuin keliakiastakin. Nyt yrityksen perustaja Elizabeth Holmes on tuomittu petoksesta, mutta miten pitkällä tekniikka oikein on? Mitä veripisarasta nyt saadaan selville?

Shutterstock

Yksi Piilaakson suurimmista skandaaleista päättyi, kun Theranos-veritestausyhtiön perustaja Elizabeth Holmes sai tuomion petoksesta.

Oikeuskäsittelyn keskiössä oli Holmesin kunnianhimoinen visio jopa 200 vakavan sairauden nopeasta diagnosoinnista yksinkertaisen kannettavan laitteen avulla. Laitteen väitettiin tekevän diagnoosin vain yhdestä veripisarasta.

Holmes väitti, että Edison-laite havaitsee niin syövän , immuunipuutoksen ja keliakian kuin huumeiden käytönkin.

Theranos-yrityksen tekniikka ei kuitenkaan koskaan yltänyt lähellekään luvattua, joten potilaat ja sijoittajat pettyivät pahasti.

Ehkä Holmesin romahdus olisi ollut vältettävissä, jos yrityksen tavoitteet eivät olisi olleet niin korkealla ja työn tuloksia olisi jaksettu odottaa kärsivällisemmin. Tekniikka alkaa nimittäin paikoin olla jo niin pitkällä, että elimistön salaisuudet voidaan oikeasti saada selville yhdestä veripisarasta.

Väite 1: Pieni ihmelaite kykenee kaikkiin analyyseihin

Verikokeilla voidaan jo selvittää kaikki ne sairaudet, jotka Holmes ja hänen yrityksensä lupasivat löytää. Näytteet pitää kuitenkin analysoida erikoislaboratorioissa, joiden laitteet ovat muuttolaatikoiden tai jääkaappien kokoisia.

Holmes väitti, että Theranos voi suorittaa kaikki samat analyysit pienellä vain mikroaaltouunin kokoisella Edison-ihmelaitteella.

Totta on se, että menetelmiä, joilla voidaan analysoida verinäytteistä useita sairauksia samaan aikaan, tutkitaan parhaillaan eri puolilla maailmaa. Samoin on totta, että analyysejä yritetään suorittaa entistä pienemmillä laitteilla. Holmesin väitteiden kuvaamassa laajuudessa tutkimusta ei kuitenkaan ole tehty.

Tehokkaimmat nykyisin käytössä olevat kannettavat laitteet, kuten i-STAT-laitteisto, voivat analysoida muutaman tai korkeintaan kymmenen muuttujaa kerralla. Monimutkaisempiin verenkuviin tarvitaan laboratorioita ja isompia analyysilaitteistoja.

Tekniikan kehitys on hidasta ja asteittaista, eikä edistystä tapahdu niin, että kyseessä olisi kertarysäyksellä koko alan vallankumous, kuten Holmes kaavaili.

VIDEO: Käsiskanneri paljastaa veren koostumuksen

Väite 2: Diagnoosiin tarvitaan vain muutama tippa verta

Potilaan kulloinenkin tila, kuten verensokerin taso ja veren hyytymiskyky, voidaan helposti mitata yhdestä veripisarasta.

Useimmat vakavien sairauksen diagnoosit vaativat kuitenkin teelusikallisesta snapilasilliseen verta. Holmes väitti, että samat tulokset voidaan saavuttaa vain muutamalla veripisaralla eli jopa vain sadasosalla siitä määrästä, mitä perinteisiin menetelmiin tarvitaan.

Jokainen analyysi vaatii tietyn verimäärän, ja lisäksi verta ei voida analysoida uudelleen, jos se kerran on jo lämmitetty tai siihen on sekoitettu jotain muuta ainetta analyysia varten.

Tutkimuksissa on lisäksi todettu, että esimerkiksi valkosolujen ja happea kuljettavan hemoglobiinin osuus vaihtelee veripisarasta toiseen. Siksi sairaus voi jäädä havaitsematta, jos juuri tiettyjä molekyylejä ei satu olemaan niissä muutamassa veripisarassa, joita tutkitaan.

Immunokemiallisia reaktioita verinesteessä
© Shutterstock

Näin sairaudet selvitetään verinäytteestä

Immunokemiallisilla analyysimenetelmillä verinäytteestä selviää, onko henkilö sairas. Menetelmät toimivat näin:

  1. Ensin veren punasolut, valkosolut, verihiutaleet ja verineste eli plasma erotetaan toisistaan sentrifugoimalla eli linkoamalla. Sairauksista peräisin olevat molekyylit, esimerkiksi proteiinit, ovat useimmiten plasmassa.

  2. Plasma kaadetaan pieniin astioihin, joissa on vasta-aineita tai antigeenejä, joihin tietyille taudeille tyypilliset proteiinit sitoutuvat.

  3. Näyte pestään ja siihen lisätään uusi antigeeniliuos. Uusi liuos reagoi yhdistyneiden molekyylien kanssa ja värjää näytteen. Värin vaihtuminen ilmoittaa tietyn sairauden, esimerkiksi syövän tai hiv-tartunnan.

200 eri sairauden havaitseminen muutamasta veripisarasta ei vaikuta realistiselta lähitulevaisuudessa. Monet yritykset kuitenkin yrittävät löytää pienistä verinäytemääristä lisää merkkejä eri sairauksista.

Väite 3: Paikallinen laboratorio vähentää kustannuksia

Theranos ilmoitti tavoitteekseen analysoida useita sairauksia muutamassa tunnissa nykyisten muutaman vuorokauden sijaan. Holmesin lupausten taustalla oli oletus, että nopeat tulokset tuottavat terveysturvallisuutta pienemmillä kustannuksilla.

Lääkärit eivät kuitenkaan usko, että esitetyllä menetelmällä olisi voitu analysoida verinäytteitä edullisemmin tai turvallisemmin.

Laboratoriotestit, joissa sama toiminto toistuu tuhansia kertoja vuorokaudessa, ovat halvempia kuin pöytälaitteella tehdyt testit, joissa eri näytteitä joudutaan käsittelemään yksittäin.

VIDEO: Täysautomaattinen laite nopeuttaa verinäytteen analysointia

Asiantuntijoiden mukaan analyysien tulokset olisivat epävarmempia, jos käytössä olisi kotioloissa toimiva Edison-laite. Syynä on se, että virheiden mahdollisuus on suurempi, kun testejä ei tehdä kliinisen puhtaissa oloissa.

Kannettavien ja nopean tuloksen antavien verianalyysilaitteiden tarve kasvaa asiantuntijoiden mukaan lähivuosina. Samaan aikaan isoja laboratoriolaitteita kehitetään niin, että ne havaitsevat aiempaa useampia sairauksia.

Jos Holmes olisi ollut varovaisempi lupauksissaan, ei ole mahdotonta, että Theranos olisi ajan myötä ratkaissut veripisaroiden salaisuudet.