Siirtoelinten säilyvyys paranee

Nykyisin elimiä ei voida jäähdyttää +4:ää astetta kylmemmäksi, koska silloin muodostuvat jääkiteet vaurioittavat soluja. Uudessa menetelmässä jääkiteiden synty estetään vaihtamalla elimen veri jäänestoaineeseen, jolloin siirtoelimet saadaan säilymään vahingoittumattomina −4 asteen lämpötilassa. Menetelmän ansiosta maksa säilyy elimistön ulkopuolella 27 tuntia nykyisen 9 tunnin sijaan.

Nykyisin elimiä ei voida jäähdyttää +4:ää astetta kylmemmäksi, koska silloin muodostuvat jääkiteet vaurioittavat soluja. Uudessa menetelmässä jääkiteiden synty estetään vaihtamalla elimen veri jäänestoaineeseen, jolloin siirtoelimet saadaan säilymään vahingoittumattomina −4 asteen lämpötilassa. Menetelmän ansiosta maksa säilyy elimistön ulkopuolella 27 tuntia nykyisen 9 tunnin sijaan.

Shutterstock

Elinsiirrot ovat kilpajuoksua ajan kanssa. Kun kuolleelta luovuttajalta otetaan esimerkiksi maksa, se on saatava vastaanottajalle yhdeksän tunnin kuluessa.

Sitä kauemmin elin ei säily käyttökelpoisena elimistön ulkopuolella. Uuden keksinnön ansiosta tilanne voi kuitenkin muuttua. Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa on kehitetty menetelmä, jolla siirtoelimet saadaan säilymään vahingoittumattomina −4 asteen lämpötilassa.

Näin kylmässä elimet säilyvät huomattavasti nykyistä pidempään. Nykymenetelmillä elintä ei voi jäähdyttää +4:ää astetta kylmemmäksi, koska silloin muodostuvat jääkiteet vaurioittavat soluja.

Uudessa menetelmässä jääkiteiden synty estetään vaihtamalla elimen veri jäänestoaineeseen.

Aine sisältää muun muassa glyserolia ja trehaloosia, jotka kestävät pakkasta muuttumatta kiinteään olomuotoon.

Luovutettu elin, kuten maksa, voi uudella menetelmällä säilyä käyttökelpoisena elimistön ulkopuolella jopa 27 tuntia. Nykyisin siirtoaika on yhdeksän tuntia.

© Shutterstock

Toistaiseksi uutta menetelmää on testattu viidellä ihmisen maksalla. Pakastettuja maksoja säilytettiin tyhjiössä, jossa ne eivät joutuneet kosketuksiin ilman kosteuden kanssa.

Kun maksat 27 tunnin jälkeen lämmitettiin ja jäänestoaine vaihdettiin vereen, elimet olivat täysin toimintakykyisiä eikä niissä ollut vaurioita.

Seuraavaksi tutkijat aikovat testata menetelmää sioilla, jotta nähdään, toimivatko pakastuksen läpikäyneet siirtoelimet elimistössä.

Jos menetelmä voidaan ottaa käyttöön ihmisten elinsiirroissa, elimiä voidaan kuljettaa huomattavasti pidempiä matkoja kuin nykyään ja elinsiirtoa tarvitsevalle potilaalle voidaan etsiä luovuttaja nykyistä kauempaa.