Mitä psilosybiini on?
Psilosybiini on psykedeelinen eli tajunnan tilaa muuttava aine, jota esiintyy luonnostaan yli 200 lajin sienissä. Näitä sieniä kutsutaan toisinaan taikasieniksi. Syötyinä ne voivat aiheuttaa voimakkaita aistiharhoja ja todellisuudentajun vääristymistä.
Psilosybiinin eristi laboratoriossa ensimmäisenä sveitsiläinen kemisti Albert Hofmann vuonna 1958. Hän myös valmisti sitä keinotekoisesti.
Sveitsiläinen kemisti Albert Hofmann valmisti sekä synteettistä LSD:tä että psilosybiiniä. Hän kutsui uusia aineita sielun lääkkeiksi.
15 vuotta aiemmin Hofmann oli eristänyt Sandoz-lääkeyhtiölle tekemissään kokeissa torajyväsienestä lysergihapon dietyyliamidia, joka myöhemmin tuli tunnetuksi LSD:nä.
Hofmann testasi ainetta itsellään. Hän kuvaili kokemustaan näin: ”Se oli voimakas mielihyvän kokemus. Tuntui kuin olisin syntynyt uudestaan. Elämänilo ja energia virtasivat kaikkialla kehossani. Oli kuin maailma olisi luotu uudestaan.”
Psilocybe azurescens -sieni, jota kasvaa vain Yhdysvalloissa Washingtonin ja Oregonin rannikkoseuduilla, sisältää maailman sienistä ilmeisesti eniten psilosybiiniä.
Väärinkäyttö johti kieltoon
Sandoz alkoi valmistaa synteettistä psilosybiiniä ja LSD:tä tutkijoille lääketieteellisiin kokeisiin 1950-luvun lopulla.
Seuraavina vuosina psykedeelisiä aineita testattiin pelkästään Yhdysvalloissa yli 40 000 ihmisellä. Vuoteen 1965 mennessä niistä julkaistiin yli 2 000 tieteellistä tutkimusta.
Monissa tutkimuksissa saatiin myönteisiä tuloksia niiden käytöstä ahdistuksen ja alkoholismin hoitoon.
Psykedeelisiä aineita eivät kuitenkaan käyttäneet vain mielenterveysongelmaiset ja päihteistä eroon pyrkivät. 1960-luvulla LSD:stä ja psilosybiinisienistä tuli muotihuumeita Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Päihdekäytön ongelmat johtivat siihen, että psykedeelisten aineiden käyttö kiellettiin Yhdysvalloissa vuonna 1966. Myös tutkimuskäyttöä rajoitettiin niin tiukasti, että niiden tutkiminen käytännössä loppui.
Viime vuosikymmeninä tilanne on muuttunut. Psykedeelisten aineiden lääketieteellistä käyttöä tutkitaan ahkerasti. Jotkut tutkijat puhuvat ”psykedelian renessanssista”, joka voi mullistaa psykiatrisen hoidon.
Näin psilosybiini vaikuttaa
Aivoissa syntyy uusia yhteyksiä
Psilosybiini ja muut psykodeeliset aineet vaikuttavat aivoissa serotoniini 2A -reseptoreihin.
Serotoniini on aivojen välittäjäaine, joka säätelee muun muassa unta, ruokahalua, muistia sekä mielihyvän ja ilon tunteita.
Kun aivoissa erittyy poikkeuksellisen suuri määrä serotoniinia esimerkiksi psykedeelisten aineiden käytön seurauksena, ihmisen normaali ajatuksenjuoksu ja käsitys omasta itsestä ja ympäristöstä vääristyvät.
Psilosybiinia käyttäneet ovat kuvailleet kokemustaan minuuden hajoamiseksi.
Vuonna 2016 Lontoon Imperial Collegen tutkijat käyttivät ensimmäistä kertaa aivokuvannuslaitetta psykedeelisten aineiden vaikutusten selvittämiseen.
Aivokuvauksessa ilmeni, että psykedeeliset aineet kiihdyttävät viestinkulkua sellaisten aivojen alueiden välillä, jotka normaalisti eivät juuri ole yhteydessä toisiinsa.
Samalla viestinvaihto väheni niiden alueiden välillä, jotka tavallisesti ovat tiiviissä yhteydessä. Tämä voi selittää psykedeelisten aineiden käyttäjien kokemat aistiharhat ja muutokset todellisuudentajussa.
Tämä visualisointi osoittaa yhteyden ihmisaivojen eri osien välillä ennen sienitrippiä ja sen jälkeen. Vasemmalla oleva kuvio (a) esittää normaaleja, terveitä aivoja, ja oikealla oleva (b) normaaleja, terveitä aivoja psilosybiinin nauttimisen jälkeen.
Päihdyttävä vaikutus alkaa 30–45 minuutin kuluttua psilosybiinin nauttimisesta ja kestää tavallisesti 4–6 tuntia.
Mihin psilosybiini voi auttaa?
Psilosybiini voi lievittää masennusta
Psilosybiini saattaa tarjota avun moneen psyykkiseen sairauteen. Kliinisissä kokeissa on havaittu, että se voi lievittää tai jopa kokonaan parantaa ahdistukseen, masennukseen, riippuvuuksiin, syömishäiriöihin ja Hortonin neuralgiaan eli sarjoittaiseen päänsärkyyn liittyvä oireita.
Vakavaan masennukseen liittyy usein aivojen alentunut serotoniinitaso. Koska psilosybiini nimenomaan kiihdyttää serotoniinin eritystä aivoissa, se voi auttaa karkottamaan synkkiä ajatuksia.
Useissa kokeissa masennuspotilaat ovat kuvailleet, että psilosybiinin nauttimisen jälkeen negatiiviset ajatukset ovat lakanneet kiertämästä kehää heidän mielessään. Samalla potilaat ovat kokeneet pääsevänsä yhteyteen itsensä ja ympäristönsä kanssa.
Kliinisissä tutkimuksissa sienistä eristetään yleensä hyvin pieniä määriä psilosybiinia annettavaksi potilaille. Mikroannos ei aiheuta koehenkilölle aistiharhoja.
Tähän asti laajimman tutkimuksen masennuksen hoidosta psilosybiinilla teki brittiläinen biotekniikkayritys Compass Pathways vuonna 2021. Siihen osallistui 233 potilasta eri puolilla Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.
Psilosybiinihoitoa annettiin keskusteluterapian yhteydessä. Potilaat saivat psilosybiinia kerta-annoksen, jonka suuruus vaihteli 1:n ja 25 milligramman välillä.
29,1 prosenttia suurimman annoksen saaneista koki olonsa parantuneen selvästi jo seuraavana päivänä. Positiivinen vaikutus kesti kolme viikkoa. 24,1 prosentilla potilaista vaikutus tuntui vielä 12 viikkoa kokeen jälkeen.
