Päihdyttävät aineet
Sienten psykedeeli toimii hermoston viestiaineen tavoin
Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2020.
Masennuspotilailla aivot kärsivät serotoniinin puutteesta. Taikasienten psykedeeli eli tajunnantilaa muuttava aine voi korvata keskeisen välittäjäaineen.
Tanskassa Kööpenhaminan Rigshospitalet-sairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan sienten psykoaktiivinen aine, psilosybiini, lievittää depressio-oireita niillä potilailla, joilla tavalliset psyykenlääkkeet ovat tehottomia.
Masennukseen liittyy keskushermoston viestiaineisiin kuuluvan serotoniinin vähyys. Tanskalaistutkimus paljasti, että psilosybiini vaikuttaa juuri aivojen serotoniinijärjestelmän toimintaan.
Tajunnantilaa muuttavasta taikasienten aineesta voi saada helpotusta masennusoireisiin.
Kun kahdeksalle koehenkilölle annettiin 3–30 gramman psilosybiiniannoksia, kävi ilmi, että psykedeeli aktivoi 5-HT2A-nimisiä serotoniinireseptoreja.
Serotoniinia esiintyy joka puolella aivoja, mutta sitä on eniten niiden etuosassa – eli sillä alueella, joka säätelee muun muassa persoonallisuutta, mielialaa ja sosiaalista käyttäytymistä.
Koska psilosybiini muistuttaa kemiallisesti serotoniinia, sitä voivat ottaa vastaan ne reseptorit, joihin serotoniini sitoutuu.
Vaikutus lisää hermoimpulsseja ja vahvistaa aivosolujen välisiä yhteyksiä. Brittiläisyhtiö Compass Pathways alkaa testata psilosybiiniä 216 koehenkilöllä.
Ketamiini vilkastuttaa aivotoimintaa
Kun masennusta hoidetaan ketamiinilla, aivotoiminta vilkastuu useilla alueilla.
Masentuneilla monet aivojen osat, jotka osallistuvat tiedonkäsittelyyn ja tunnesäätelyyn, ovat normaalia passiivisempia. Kokeissa, joissa potilaille annettiin ketamiinia, aivotoiminta normalisoitui jo yhdeksän tunnin kuluessa.
Perinteisten masennuslääkkeiden vaikutusta pitää sen sijaan odottaa viikkoja tai kuukausia. Se, hyötyykö potilas ketamiinista, saadaan selville jo parilla käyttökerralla.
USA:ssa masennuslääkkeeksi hyväksytty nenäsumute Spravato sisältää tajunnantilaa muuttavaa ketamiinijohdannaista.
Keväällä 2019 USA:n terveysviranomaiset antoivat luvan hoitaa masennusta ketamiinilla yli 20 vuoden tutkimuksen jälkeen. Tulosten valossa näyttää siltä, että ketamiini on joissakin tapauksissa perinteisiä lääkkeitä parempi vaihtoehto.
USA:ssa myyntiluvan saanut ketamiinilääke on nenäsumute Spravato.
Ketamiinista potkua masentuneisiin aivoihin
Kun masennusta hoidetaan ketamiinilla, aivotoiminta vilkastuu useilla alueilla.
Ennen ketamiinia
Ketamiinin jälkeen
Ekstaasista saa helpotusta vaikeaan masennukseen
Isoja annoksia käytettäessä MDMA eli ekstaasi voi johtaa masennuksen puhkeamiseen. Sen sijaan pienillä annoksilla voi olla päinvastainen vaikutus.
Yhdysvaltalaistutkijat onnistuivat parantamaan 25 kaikkiaan 28 potilaasta, jotka kärsivät traumaperäisestä stressihäiriöstä, antamalla heille vähän MDMA:ta. Häiriölle ovat ominaisia masennus, ahdistus ja muistiongelmat.
Vaikka MDMA eli ekstaasi aiheuttaa monille viihdekäytössä masennusoireita, pienet annokset voivat lievittää masennusta.
Kun potilaiden aivot kuvattiin, saatiin selville, että MDMA passivoi limbistä järjestelmää, jolla on tärkeä osuus tunnesäätelyssä ja pelkoreaktioissa.
Lisäksi MDMA kiihdytti serotoniinin ja rakkaushormoni oksitosiinin tuotantoa. Ne muun muassa säätelevät mielialaa ja sosiaalista käyttäytymistä.
Sähköhoito
Sähköpäähine kunnostaa tiedonsiirtoväyliä
Joka toinen masennuspotilas tervehtyi käytettyään säännöllisesti päähinettä, joka luo uusia hermoyhteyksiä aivoihin.
Päähineen kuparikelojen aivoissa aikaansaama sähkömagnetismi aktivoi hermoja.
Aivojen plastisuus eli kyky muuttaa synapsien eli hermoliitosten määrää ja vahvuutta näyttelee tärkeää osaa masennuksessa.
Suuri plastisuus tarkoittaa myös, että aivoissa syntyy uusia hermosoluja, verisuonia ja hermosolujen välisiä yhteyksiä.
Masentuneilla plastisuus on pienentynyt, koska hermosolut viestivät huonosti keskenään. Uusi hoitomenetelmä T-PEMF (anscranial pulsating electromagnetic fields) voi korjata asiaa.
Hoito perustuu päähineeseen, johon kuuluvat seitsemän kuparikelaa synnyttävät aivoissa heikkoja sykkiviä sähkömagneettisia kenttiä. Nämä saavat hermosolut erittämään enemmän niin sanottuja kasvutekijöitä ja viestiaineita.
Niiden vaikutuksesta aivoihin muodostuu uusia verisuonia ja aivotoiminta vilkastuu.
Lue myös:
Kun päähinettä testattiin kuudessa tanskalaissairaalassa, suunnilleen puolet koehenkilöistä pääsi eroon masennusoireistaan parissa kuukaudessa.
Päähinettä piti käyttää säännöllisesti eli päivittäin puolen tunnin ajan. Myös niillä masennuspotilailla, jotka eivät tunteneet parantuneensa täysin, oireet lievenivät hoidon ansiosta selvästi.
Heikot sähkösokit auttavat aivoja saavuttamaan taas tasapainon
Tutkimuksissa on löydetty viisi aivojen osaa, jotka ovat masentuneilla epätasapainossa. Oikein suunnatut sähköiskut häivyttävät kielteisiä tunteita.
Parkinsonin tautia tai vaikeaa epilepsiaa sairastavia on jo vuosia hoidettu istutetuilla elektrodeilla, jotka ärsyttävät aivoja sähköisesti.
Vuonna 2018 Kalifornian yliopiston tutkijat totesivat, että syväaivostimulaatioksi kutsuttu menetelmä voi lievittää masennusta.
Jokin aika sitten Saksassa Freiburgin yliopiston ja Bonnin yliopistosairaalan tutkijaryhmät osoittivat, että heikkojen sähkösokkien vaikutus voi olla hyvin pitkäaikainen.
Kun 16 koehenkilölle, jotka olivat kärsineet vakavasta masennuksesta 8–22 vuotta, asetettiin kaksi elektrodia väliaivojen palkitsemisjärjestelmään ja elektrodien kautta annettiin heikkoja, enintään kymmenen voltin, sähköiskuja, kaikkien mielenterveys parani.
Tutkijoiden hämmästykseksi osallistujat kokivat, että he kärsivät masennusoireista vähemmän vielä kahden vuoden kuluttua hoidosta.
Kaikki muut masennuksen hoitomenetelmät lääkkeistä psykoterapiaan menettävät usein tehoaan ajan mittaan.
Tutkimusryhmien tavoitteena on kehittää istute, joka kykenee seuraamaan viiden eri aivoalueen toimintaa ja säätelemään sitä tarpeen mukaan. Istute on tarkoitus sijoittaa kallon sisäpuolelle.
Aivoelektrodit paljastivat hermoimpulssien ja mielialan välisen yhteyden.
Tietokone piirtää masennuksen luonnekuvan
Tutkijat ovat onnistuneet ensi kertaa määrittämään mielialanvaihtelut mittaamalla aivotoimintaa. Vuonna 2018 Kalifornian yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa käytettiin aineistona seitsemän aivoelektrodien avulla hoidetun epilepsiapotilaan antamia tietoja.
Heidän piti kahden päivän ajan ilmoittaa jatkuvasti, miltä heistä tuntui ja millaiseksi he kokivat mielialansa. Samanaikaisesti heidän aivotoimintaansa heijastavat sähkösignaalit rekisteröitiin.
Tietokoneohjelma vertasi aivotoimintaa tunnetilaan ja pystyi näin kartoittamaan, miten ne olivat yhteydessä toisiinsa. Toimintamalleissa oli paljon yksilöllistä vaihtelua.
Tutkijoiden mukaan koe ennakoi muutosta masennuksen hoitoon, sillä tulos vihjaa, että aivojen sähköstimulaatio on mahdollista toteuttaa räätälöidysti. Tällöin voidaan puhua täsmähoidosta.
Geenihoito
Aktivoitu geeni korjaa aivojen tietoverkkoa
Masennus voi sammuttaa hermojen viestintäkykyyn vaikuttavan geenin. Se on onnistuttu sytyttämään.
Yhdysvaltalaisen Augustan yliopiston laboratoriossa on parannettu hiirien masennus sytyttämällä yksittäinen aivojen geeni.
Aiempien tutkimusten mukaan masennus voi sammuttaa SIRT1-geenin, joka pitää yllä hermosolujen kykyä lähettää viestejä etuotsalohkoon.
Koska tällä aivojen osalla on suuri merkitys mielialalle, persoonallisuudelle ja sosiaaliselle käyttäytymiselle, masennus voi puhjeta, kun hermoviestintä alkaa takuta.
Tutkimuksessa avaingeeni onnistuttiin aktivoimaan ruiskuttamalla hiirien etuotsalohkoon niin sanottua SRT1-aktivaattoria: SRT2104-nimistä ainetta. Se aktivoi tiettyjä geenin sisältämiä molekyylejä ja tekee siitä näin jälleen toimivan.
Hoidon jälkeen hiiret eivät käyttäytyneet enää masentuneesti. Selitys masennusoireiden häviämiseen löytynee soluviestinnästä.
Kun SIRT1-geeni alkaa uudestaan toimia, aivojen vaurioituneet hermoyhteydet korjautuvat.
Nyt tunnetaan 44 masennukseen liittyvää geeniä. Sairastumiseen vaikuttavat myös ympäristötekijät.
44 geeniä suurentaa masennusriskiä
Masennus johtuu todennäköisesti sekä perintö- että ympäristötekijöistä. Laaja yli 135 000 masennuspotilaan ja 344 000 terveen henkilön perimäanalyysi paljasti 44 geeniä, jotka vaikuttavat masennusriskiin.
Altistavista geeneistä 30 oli ennen tuntemattomia. Kun tunnetaan perimästä riippuvat edellytykset sairastua masennukseen, voidaan paremmin arvioida ympäristötekijöiden osuutta taudin puhkeamisessa ja kehittää yksilöllisempää hoitoa.
Tekotodellisuus
Piipahdus lumemaailmaan piristää
Keinotekoinen todellisuus voi synnyttää masentuneessa positiivisia tunteita. Kokeissa, joissa käytiin erilaisissa virtuaaliympäristöissä ja lohdutettiin lasta, vointi parani.
Koehenkilöt esimerkiksi sukelsivat koralliriutalle tekotodellisuudessa. Mieliala nousi kaikkiaan 13 retkellä.
Masennuksen oireisiin kuuluu ilon ja innostuksen tunteiden katoaminen.
Tämä tila, josta käytetään nimitystä androhenia, on tutkijoille melkoinen arvoitus, mutta viimeaikaiset tutkimukset vihjaavat, että tekotodellisuus voi elvyttää tunteita.
Vuonna 2019 tehdyssä kokeessa joukko masennuspotilaita teki virtuaaliretkiä erilaisiin ympäristöihin, kuten sukelsi koralliriutalle ja osallistui urheiluseuran voitonjuhlaan. Kun piipahduksia oli takana 13, koehenkilöt kärsivät vähemmän ahdistuksesta ja jännityksestä.
Lontoon University Collegen kokeessa 15 masennuspotilasta lohdutti itkevää lasta lumemaailmassa kolme kertaa viikossa kuukauden ajan.
Kun tutkimus päättyi, yhdeksän osallistujaa arvioi masennusoireidensa lievittyneen selvästi.
Kolme kultaista neuvoa
Elämäntavoillaan voi vaikuttaa masennusriskiinsä. Tutkitusti nämä terveysvinkit pätevät: rasita itseäsi ruumiillisesti, nuku säännöllisesti ja riittävän paljon sekä syö terveellisesti.
Liikunta ruokkii korkeaa mielialaa
15 minuutin rasittava voimaharjoittelu päivässä vähentää masennusoireilua jopa 26 prosenttia. Kun nostetaan painoja tai juostaan, aktivoidaan lihassoluja niin, että ne pystyvät paremmin ottamaan vastaan ja muuttamaan aminohappo tryptofaania. Siitä taas syntyy aivoissa serotoniinia, joka estää mieltä synkkenemästä.
Uni tekee seuralliseksi
Kun tutkimuksessa kuvattiin 18 henkilön aivot normaalisti nukutun ja valvotun yön jälkeen, kävi ilmi, että valvominen kiihdytti mantelitumakkeiden toimintaa. Mantelitumakkeet ovat aivojen tunnetietokone, ja mm. pelko aktivoi ne. Kun ne ovat passiivisia, ollaan sosiaalisempia. Pelko ja yksinäisyys voivat taas masentaa.
Terveellinen ravinto ehkäisee tulehdusta
Runsaasti rasvaa ja sokeria sisältävä ruokavalio edistää kehon inflammaatioksi kutsuttua tulehdustilaa, joka on liitetty masennukseen. Laajan tutkimuksen mukaan on mahdollista torjua inflammaatiota ja näin pienentää masennusriskiä syömällä usein kasvisruokaa, hedelmiä, täysjyväviljatuotteita ja kalaa.
