Trist kvinde i seng

Raskaat ajatukset kevenevät

Vain joka toinen maailman 350 miljoonasta masennuspotilaasta höytyy perinteisistä lääkkeistä. Muille on kuitenkin tarjolla vielä kiistanalaisia vaihtoehtoja, kuten taikasienet, aivojen sähköärsytys, geenin aktivointi ja virkistysretket keinotekoiseen todellisuuteen.

Vain joka toinen maailman 350 miljoonasta masennuspotilaasta höytyy perinteisistä lääkkeistä. Muille on kuitenkin tarjolla vielä kiistanalaisia vaihtoehtoja, kuten taikasienet, aivojen sähköärsytys, geenin aktivointi ja virkistysretket keinotekoiseen todellisuuteen.

Shutterstock

Päihdyttävät aineet

Sienten psykedeeli toimii hermoston viestiaineen tavoin

Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2020.

Masennuspotilailla aivot kärsivät serotoniinin puutteesta. Taikasienten psykedeeli eli tajunnantilaa muuttava aine voi korvata keskeisen välittäjäaineen.

Tanskassa Kööpenhaminan Rigshospitalet-sairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan sienten psykoaktiivinen aine, psilosybiini, lievittää depressio-oireita niillä potilailla, joilla tavalliset psyykenlääkkeet ovat tehottomia.

Masennukseen liittyy keskushermoston viestiaineisiin kuuluvan serotoniinin vähyys. Tanskalaistutkimus paljasti, että psilosybiini vaikuttaa juuri aivojen serotoniinijärjestelmän toimintaan.

psykedelisk svamp

Tajunnantilaa muuttavasta taikasienten aineesta voi saada helpotusta masennusoireisiin.

© Shutterstock

Kun kahdeksalle koehenkilölle annettiin 3–30 gramman psilosybiiniannoksia, kävi ilmi, että psykedeeli aktivoi 5-HT2A-nimisiä serotoniinireseptoreja.

Serotoniinia esiintyy joka puolella aivoja, mutta sitä on eniten niiden etuosassa – eli sillä alueella, joka säätelee muun muassa persoonallisuutta, mielialaa ja sosiaalista käyttäytymistä.

Koska psilosybiini muistuttaa kemiallisesti serotoniinia, sitä voivat ottaa vastaan ne reseptorit, joihin serotoniini sitoutuu.

Vaikutus lisää hermoimpulsseja ja vahvistaa aivosolujen välisiä yhteyksiä. Brittiläisyhtiö Compass Pathways alkaa testata psilosybiiniä 216 koehenkilöllä.

Serotoninsystem
© Shutterstock

Hermojen verkosto säätelee mielialaa

Verkkomainen serotoniinijärjestelmä säätelee muun muassa mielialaa välittäjäaine serotoniinilla, jota masentuneilla on liian vähän. Hermot lähtevät väliaivojen alaosasta ja kulkevat etenkin etuotsalohkoon.

Nerveceller sender signaler
© Shutterstock

Psilosybiini muistuttaa serotoniinia

Serotoniinijärjestelmän hermosolut lähettävät viestejä erittämällä serotoniinia (punainen), joka vaikuttaa toisen hermosolun reseptoriin. Samankaltaisuuden vuoksi psilosybiini (keltainen) voi sitoutua serotoniinireseptoriin.

nerver sener igen signaler
© Shutterstock

Hermojen kyky lähettää sähköimpulsseja palaa

Kuin lukkoon sopiva avain psilosybiini avaa kahden hermosolun välisen yhteyden, jota pitkin sähköimpulssit voivat siirtyä solusta toiseen. Tällöin verkosto, joka on heikentynyt masentuneella, vahvistuu.

Ketamiini vilkastuttaa aivotoimintaa

Kun masennusta hoidetaan ketamiinilla, aivotoiminta vilkastuu useilla alueilla.

Masentuneilla monet aivojen osat, jotka osallistuvat tiedonkäsittelyyn ja tunnesäätelyyn, ovat normaalia passiivisempia. Kokeissa, joissa potilaille annettiin ketamiinia, aivotoiminta normalisoitui jo yhdeksän tunnin kuluessa.

Perinteisten masennuslääkkeiden vaikutusta pitää sen sijaan odottaa viikkoja tai kuukausia. Se, hyötyykö potilas ketamiinista, saadaan selville jo parilla käyttökerralla.

Næsespray Spravato

USA:ssa masennuslääkkeeksi hyväksytty nenäsumute Spravato sisältää tajunnantilaa muuttavaa ketamiinijohdannaista.

© Johnson & Johnson

Keväällä 2019 USA:n terveysviranomaiset antoivat luvan hoitaa masennusta ketamiinilla yli 20 vuoden tutkimuksen jälkeen. Tulosten valossa näyttää siltä, että ketamiini on joissakin tapauksissa perinteisiä lääkkeitä parempi vaihtoehto.

USA:ssa myyntiluvan saanut ketamiinilääke on nenäsumute Spravato.

Ketamiinista potkua masentuneisiin aivoihin

Kun masennusta hoidetaan ketamiinilla, aivotoiminta vilkastuu useilla alueilla.

hjerneskanning før ketamin
© Carlos Zarate

Ennen ketamiinia

hjerneskanning efter ketamin
© Carlos Zarate

Ketamiinin jälkeen

Ekstaasista saa helpotusta vaikeaan masennukseen

Isoja annoksia käytettäessä MDMA eli ekstaasi voi johtaa masennuksen puhkeamiseen. Sen sijaan pienillä annoksilla voi olla päinvastainen vaikutus.

Yhdysvaltalaistutkijat onnistuivat parantamaan 25 kaikkiaan 28 potilaasta, jotka kärsivät traumaperäisestä stressihäiriöstä, antamalla heille vähän MDMA:ta. Häiriölle ovat ominaisia masennus, ahdistus ja muistiongelmat.

Ecstasypiller

Vaikka MDMA eli ekstaasi aiheuttaa monille viihdekäytössä masennusoireita, pienet annokset voivat lievittää masennusta.

© Shutterstock

Kun potilaiden aivot kuvattiin, saatiin selville, että MDMA passivoi limbistä järjestelmää, jolla on tärkeä osuus tunnesäätelyssä ja pelkoreaktioissa.

Lisäksi MDMA kiihdytti serotoniinin ja rakkaushormoni oksitosiinin tuotantoa. Ne muun muassa säätelevät mielialaa ja sosiaalista käyttäytymistä.

Eri puolilla maailmaa elää 350 miljoonaa masennuspotilasta. Tutkimusten mukaan masentuneiden aivot kärsivät yleisesti välittäjäaine serotoniinin puutteesta. Ongelma yritetään usein ratkaista SSRI-lääkkeellä eli selektiivisellä serotoniinin takaisinoton estäjällä. Hoidosta hyötyy kuitenkin vain puolet potilaista.

© Shutterstock

Hermot erittävät ja imevät serotoniinia

Hermot vapauttavat serotoniinia ja imevät sitä takaisin proteiinin kautta. Masentuneilla serotoniinia on liian vähän.

© Shutterstock

Masennuslääke estää serotoniinin kierron

Perinteinen lääke salpaa proteiinin, joka ottaa talteen serotoniinia. Siksi välittäjäaineen määrä kasvaa aivoissa.

Sähköhoito

Sähköpäähine kunnostaa tiedonsiirtoväyliä

Joka toinen masennuspotilas tervehtyi käytettyään säännöllisesti päähinettä, joka luo uusia hermoyhteyksiä aivoihin.

elektrisk hjelm på kvindes hoved

Päähineen kuparikelojen aivoissa aikaansaama sähkömagnetismi aktivoi hermoja.

© Steen Dissing/Københavns Universitet

Aivojen plastisuus eli kyky muuttaa synapsien eli hermoliitosten määrää ja vahvuutta näyttelee tärkeää osaa masennuksessa.

Suuri plastisuus tarkoittaa myös, että aivoissa syntyy uusia hermosoluja, verisuonia ja hermosolujen välisiä yhteyksiä.

Masentuneilla plastisuus on pienentynyt, koska hermosolut viestivät huonosti keskenään. Uusi hoitomenetelmä T-PEMF (anscranial pulsating electromagnetic fields) voi korjata asiaa.

Hoito perustuu päähineeseen, johon kuuluvat seitsemän kuparikelaa synnyttävät aivoissa heikkoja sykkiviä sähkömagneettisia kenttiä. Nämä saavat hermosolut erittämään enemmän niin sanottuja kasvutekijöitä ja viestiaineita.

Niiden vaikutuksesta aivoihin muodostuu uusia verisuonia ja aivotoiminta vilkastuu.

Kun päähinettä testattiin kuudessa tanskalaissairaalassa, suunnilleen puolet koehenkilöistä pääsi eroon masennusoireistaan parissa kuukaudessa.

Päähinettä piti käyttää säännöllisesti eli päivittäin puolen tunnin ajan. Myös niillä masennuspotilailla, jotka eivät tunteneet parantuneensa täysin, oireet lievenivät hoidon ansiosta selvästi.

Heikot sähkösokit auttavat aivoja saavuttamaan taas tasapainon

Tutkimuksissa on löydetty viisi aivojen osaa, jotka ovat masentuneilla epätasapainossa. Oikein suunnatut sähköiskut häivyttävät kielteisiä tunteita.

Parkinsonin tautia tai vaikeaa epilepsiaa sairastavia on jo vuosia hoidettu istutetuilla elektrodeilla, jotka ärsyttävät aivoja sähköisesti.

Vuonna 2018 Kalifornian yliopiston tutkijat totesivat, että syväaivostimulaatioksi kutsuttu menetelmä voi lievittää masennusta.

Jokin aika sitten Saksassa Freiburgin yliopiston ja Bonnin yliopistosairaalan tutkijaryhmät osoittivat, että heikkojen sähkösokkien vaikutus voi olla hyvin pitkäaikainen.

Kun 16 koehenkilölle, jotka olivat kärsineet vakavasta masennuksesta 8–22 vuotta, asetettiin kaksi elektrodia väliaivojen palkitsemis­järjestelmään ja elektrodien kautta annettiin heikkoja, enintään kymmenen voltin, sähköiskuja, kaikkien mielenterveys parani.

Tutkijoiden hämmästykseksi osallistujat kokivat, että he kärsivät masennusoireista vähemmän vielä kahden vuoden kuluttua hoidosta.

Kaikki muut masennuksen hoitomenetelmät lääkkeistä psykoterapiaan menettävät usein tehoaan ajan mittaan.

Tutkimusryhmien tavoitteena on kehittää istute, joka kykenee seuraamaan viiden eri aivoalueen toimintaa ja säätelemään sitä tarpeen mukaan. Istute on tarkoitus sijoittaa kallon sisäpuolelle.

hjerne med elektroder

Aivoelektrodit paljastivat hermoimpulssien ja mielialan välisen yhteyden.

© wenht/Getty Images

Tietokone piirtää masennuksen luonnekuvan

Tutkijat ovat onnistuneet ensi kertaa määrittämään mielialanvaihtelut mittaamalla aivotoimintaa. Vuonna 2018 Kalifornian yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa käytettiin aineistona seitsemän aivoelektrodien avulla hoidetun epilepsiapotilaan antamia tietoja.

Heidän piti kahden päivän ajan ilmoittaa jatkuvasti, miltä heistä tuntui ja millaiseksi he kokivat mielialansa. Samanaikaisesti heidän aivotoimintaansa heijastavat sähkösignaalit rekisteröitiin.

Tietokoneohjelma vertasi aivotoimintaa tunnetilaan ja pystyi näin kartoittamaan, miten ne olivat yhteydessä toisiinsa. Toimintamalleissa oli paljon yksilöllistä vaihtelua.

Tutkijoiden mukaan koe ennakoi muutosta masennuksen hoitoon, sillä tulos vihjaa, että aivojen sähköstimulaatio on mahdollista toteuttaa räätälöidysti. Tällöin voidaan puhua täsmähoidosta.

Geenihoito

Aktivoitu geeni korjaa aivojen tietoverkkoa

Masennus voi sammuttaa hermojen viestintäkykyyn vaikuttavan geenin. Se on onnistuttu sytyttämään.

© Shutterstock

Yhdysvaltalaisen Augustan yliopiston laboratoriossa on parannettu hiirien masennus sytyttämällä yksittäinen aivojen geeni.

Aiempien tutkimusten mukaan masennus voi sammuttaa SIRT1-geenin, joka pitää yllä hermosolujen kykyä lähettää viestejä etuotsalohkoon.

Koska tällä aivojen osalla on suuri merkitys mielialalle, persoonallisuudelle ja sosiaaliselle käyttäytymiselle, masennus voi puhjeta, kun hermoviestintä alkaa takuta.

Tutkimuksessa avaingeeni onnistuttiin aktivoimaan ruiskuttamalla hiirien etuotsalohkoon niin sanottua SRT1-aktivaattoria: SRT2104-nimistä ainetta. Se aktivoi tiettyjä geenin sisältämiä molekyylejä ja tekee siitä näin jälleen toimivan.

Hoidon jälkeen hiiret eivät käyttäytyneet enää masentuneesti. Selitys masennusoireiden häviämiseen löytynee soluviestinnästä.

Kun SIRT1-geeni alkaa uudestaan toimia, aivojen vaurioituneet hermoyhteydet korjautuvat.

Nyt tunnetaan 44 masennukseen liittyvää geeniä. Sairastumiseen vaikuttavat myös ympäristötekijät.

© Shutterstock

44 geeniä suurentaa masennusriskiä

Masennus johtuu todennäköisesti sekä perintö- että ympäristötekijöistä. Laaja yli 135 000 masennuspotilaan ja 344 000 terveen henkilön perimäanalyysi paljasti 44 geeniä, jotka vaikuttavat masennusriskiin.

Altistavista geeneistä 30 oli ennen tuntemattomia. Kun tunnetaan perimästä riippuvat edellytykset sairastua masennukseen, voidaan paremmin arvioida ympäristötekijöiden osuutta taudin puhkeamisessa ja kehittää yksilöllisempää hoitoa.

Tekotodellisuus

Piipahdus lumemaailmaan piristää

Keinotekoinen todellisuus voi synnyttää masentuneessa positiivisia tunteita. Kokeissa, joissa käytiin erilaisissa virtuaaliympäristöissä ja lohdutettiin lasta, vointi parani.

Ældre dame med VRbriller på

Koehenkilöt esimerkiksi sukelsivat koralliriutalle tekotodellisuudessa. Mieliala nousi kaikkiaan 13 retkellä.

© RHONA WISE/AFP/Ritzau Scanpix

Masennuksen oireisiin kuuluu ilon ja innostuksen tunteiden katoaminen.

Tämä tila, josta käytetään nimitystä androhenia, on tutkijoille melkoinen arvoitus, mutta viimeaikaiset tutkimukset vihjaavat, että tekotodellisuus voi elvyttää tunteita.

Vuonna 2019 tehdyssä kokeessa joukko masennuspotilaita teki virtuaaliretkiä erilaisiin ympäristöihin, kuten sukelsi koralliriutalle ja osallistui urheiluseuran voitonjuhlaan. Kun piipahduksia oli takana 13, koehenkilöt kärsivät vähemmän ahdistuksesta ja jännityksestä.

Lontoon University Collegen kokeessa 15 masennuspotilasta lohdutti itkevää lasta lumemaailmassa kolme kertaa viikossa kuukauden ajan.

© Aitor Rovira/UCL

Tutustuminen tekotodellisuudessa

Potilas kokee lumemaailmassa tilanteen, jossa aikuinen yrittää lohduttaa itkevää lasta puhumalla ja koskettamalla.

© Aitor Rovira/UCL

Lapsen lohduttaminen aikuisen osassa

Potilas on se aikuinen, joka lohduttaa lasta. Eläytymisen helpottamiseksi hän näkee oman kehonsa liikkeet peilistä.

© Aitor Rovira/UCL

Tilanteen kokeminen lapsen osassa

Tilanne toistuu, mutta asetelma on toinen: potilas on itse lohdutettavana. Monilla masennus lievittyy.

Kun tutkimus päättyi, yhdeksän osallistujaa arvioi masennusoireidensa lievittyneen selvästi.

Iäkäs nainen ja käsipainot

© Shutterstock

Kolme kultaista neuvoa

Elämäntavoillaan voi vaikuttaa masennusriskiinsä. Tutkitusti nämä terveysvinkit pätevät: rasita itseäsi ruumiillisesti, nuku säännöllisesti ja riittävän paljon sekä syö terveellisesti.

Liikunta ruokkii korkeaa mielialaa

15 minuutin rasittava voimaharjoittelu päivässä vähentää masennusoireilua jopa 26 prosenttia. Kun nostetaan painoja tai juostaan, aktivoidaan lihassoluja niin, että ne pystyvät paremmin ottamaan vastaan ja muuttamaan aminohappo tryptofaania. Siitä taas syntyy aivoissa serotoniinia, joka estää mieltä synkkenemästä.

Uni tekee seuralliseksi

Kun tutkimuksessa kuvattiin 18 henkilön aivot normaalisti nukutun ja valvotun yön jälkeen, kävi ilmi, että valvominen kiihdytti mantelitumakkeiden toimintaa. Mantelitumakkeet ovat aivojen tunnetietokone, ja mm. pelko aktivoi ne. Kun ne ovat passiivisia, ollaan sosiaalisempia. Pelko ja yksinäisyys voivat taas masentaa.

Terveellinen ravinto ehkäisee tulehdusta

Runsaasti rasvaa ja sokeria sisältävä ruokavalio edistää kehon inflammaatioksi kutsuttua tulehdustilaa, joka on liitetty masennukseen. Laajan tutkimuksen mukaan on mahdollista torjua inflammaatiota ja näin pienentää masennusriskiä syömällä usein kasvisruokaa, hedelmiä, täysjyväviljatuotteita ja kalaa.