MIKÄ ON KEINOTEKOINEN KOOMA?
Keinotekoinen kooma on yleisanestesian eli nukutuksen äärimmäinen muoto, jossa lääkärit lähes pysäyttävät aivojen toiminnan niin, että potilasta ei ole mahdollista herättää eikä hän reagoi ärsykkeisiin.
Aivoaaltoja, verenpainetta ja hengitystä täytyy pitää yllä keinotekoisen kooman aikana laitteiden tai lääkkeiden avulla.
Potilas saadaan keinotekoiseen koomaan antamalla nukutusaineita tai laskemalla ruumiinlämpö noin 33 asteeseen. Tila on palautuva, mikä tarkoittaa, että lääkärit voivat herättää potilaan lopettamalla hoidon.
Keinotekoinen kooma takaa aivoille rauhan
Keinotekoinen kooma on siis erittäin tarkasti hallittu hoitomenetelmä, joka takaa aivoille rauhan, josta on monissa tapauksissa hyötyä.
Aivot kaipaavat samalla tavalla kuin muutkin elimistön osat lepoa ja toipumisaikaa vahingoittumisen jälkeen.
Keinotekoista koomaa vaativia vammoja voi syntyä esimerkiksi hukkumisonnettomuuksissa tai verenkiertohäiriöissä hapenpuutteen takia ja liian korkean aivopaineen, päähän kohdistuneen iskun tai huumeiden yliannostuksen aiheuttaman aivosolujen kemiallisen epätasapainon vuoksi.
Luonnollista tajuttomuutta voidaan jatkaa keinotekoisesti
Usein vakavasti vammautunut vaipuu itsestään syvään tajuttomuuteen, sillä aivojen vaurioituessa pahoin ne eivät kykene enää toimimaan normaalisti.
Monesti onkin potilaan kannalta parasta, että hän pysyy tajuttomana, sillä tila takaa toipumisrauhan.
Kun potilas virkoaa liian aikaisin, aivot tarvitsevat paljon energiaa ja voimavaroja aistiärsykkeiden käsittelyyn, ajatteluun ja lihasliikkeiden hallintaan. Kuormitus saattaa hidastaa paranemista ja joskus jopa estää aivovaurioiden korjaantumisen.
Kuvissa näkyvät aivot normaalitilassa (vas.), vähäisen tietoisuuden tilassa (keskellä) ja koomassa (oik.).
Kun lääkärit arvioivat, että tajuttoman potilaan aivot hyötyvät tajuttomuustilan jatkumisesta, he voivat estää häntä virkoamasta aiheuttamalla hänelle keinotekoisen kooman.
Keinotekoiseen koomaan perustuva hoito lopetetaan siinä vaiheessa, kun lääkärit arvioivat haitat hyötyjä suuremmiksi. Siihen voi mennä päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia.
Ei ole kuitenkaan takeita siitä, että potilas herää tiedottomuudesta.
Kun on kyse vakavista aivovaurioista, luonnollinen syvä tajuttomuustila saattaa jatkua ja potilas pysyy tainnoksissa.