Vanha pari halaa

Mahdollinen hoito dementiaan? Selkäydinneste paransi vanhojen hiirten muistin

Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat estäneet vanhojen hiirten muistia heikkenemästä ruiskuttamalla niiden aivoihin nuorten hiirten selkäydinnestettä. Koe voi tehdä tietä aivan uudelle alzheimerin ja muiden muistisairauksien hoidolle.

Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat estäneet vanhojen hiirten muistia heikkenemästä ruiskuttamalla niiden aivoihin nuorten hiirten selkäydinnestettä. Koe voi tehdä tietä aivan uudelle alzheimerin ja muiden muistisairauksien hoidolle.

Shutterstock

Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus maailmassa, ja se aiheuttaa kaksi kolmesta dementiatapauksesta.

Sairaus rappeuttaa aivosolut vähitellen niin, että henkiset kyvyt, kuten muisti sekä hahmottamis- ja harkintakyky, heikkenevät, kunnes potilas lopulta menehtyy.

Tähän asti lääketieteessä on keskitytty pääasiassa kehittämään lääkettä, joka voisi jarruttaa taudin aiheuttamia haittoja aivoissa.

Nyt Yhdysvalloissa Stanfordin yliopiston tutkijaryhmä on ehkä löytänyt keinon, joka voi estää muistisairauteen sairastuneiden muistin menetyksen.

Tutkijat onnistuivat nuorten hiirten selkäydinnestettä iäkkäisiin hiiriin ruiskuttamalla jarruttamaan muistin heikkenemistä, joka on hiirille tyypillinen niiden elämän loppupuolella.

Selkäydinnestettä pumpattiin aivoihin

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature-tiedelehdessä, ja se on jatkoa vuonna 2014 tehdylle tutkimukselle, jossa sama tutkijaryhmä osoitti, että vanhojen hiirten muisti ja hahmottamiskyky paranevat, kun niiden verenkiertoon ruiskutetaan nuorten hiirten verta.

Tällä kertaa tutkijat halusivat selvittää, olisiko nuorten yksilöiden selkäydinnesteellä vastaava myönteinen vaikutus iäkkäiden hiirten muistiin.

He ottivat tästä syystä kaikkiaan 10 mikrolitraa selkäydinnestettä (noin viidesosan vesipisaran koosta) useilta sadoilta 10-viikkoisilta hiiriltä.

Toimenpide tehtiin leikkaamalla hiirten niskaan pieni aukko ja imemällä aivojen lähellä olevasta ontelosta mikroskooppinen määrä selkäydinnestettä.

Seuraavaksi tutkijat porasivat reiän iäkkäiden hiirten kalloon ja siirsivät nuorilta hiiriltä kerättyä selkäydinnestettä niiden aivoihin kalloon kiinnitetyllä pumppumekanismilla.

Kokeessa tutkijat imivät sadoilta 10-viikkoisilta hiiriltä selkäydinnestettä. Kerääminen oli niin hidasta, että siihen kului kuukausia.

© Wikimedia Commons

Tutkijat soittivat hiirille piippauksia

Muutama viikko toimenpiteen jälkeen hiiret altistettiin erilaisille signaaleille – piippauksille ja valonvälähdyksille – jotka ne useita viikkoja aiemmin oli opetettu yhdistämään sähköiskuihin.

Nuorissa hiirissä signaalit herättivät epämieluisia muistoja viikkojen tai kuukausienkin päästä, mutta vanhat hiiret eivät normaalisti pystyneet palauttamaan niitä mieleensä.

Toisin kuin kokeessa käytetyt nuoret hiiret, hoitoa saamattomat vanhat hiiret eivät siksi jähmettyneet paikoilleen reaktiona valoon ja ääniin, jotka ennakoivat epämiellyttävän sähköiskun tuloa.

"Nuorta" selkäydinnestettä saaneet vanhat hiiret käyttäytyivät toisin. Kun ne näkivät valonvälähdyksen tai kuulivat piippauksen, ne jähmettyivät aloilleen.

Tämä todisti tutkijoiden mukaan, että hoito oli auttanut hoidettuja hiiriä säilyttämään muiston sähköiskuista paljon pidempään kuin hoitamattomat hiiret kykenivät.

Jälkeenpäin hiirille tehty geenitesti osoitti, että nuorella selkäydinnesteellä oli erityisen suotuisa vaikutus tiettyyn aivoissa esiintyvään solutyyppiin, oligodendrosyytteihin, jotka ovat tärkeitä muistin toiminnalle.

Lisäksi testi paljasti, että oligodendrosyytit reagoivat positiivisesti etenkin selkäydinnesteen proteiiniin nimeltä FGF17, joka normaalisti häviää ikääntymisen myötä.

© Oliver Larsen

Nuoren hiiren selkäydinneste vahvisti etenkin aivoissa esiintyviä rasvapitoisia tukisoluja eli oligendrosyyttejä (vihreä), jotka toimivat aivojen hermosolujen eräänlaisena eristeenä.

Käyttökelpoinen lääke yhä kaukana

Sillä, että tutkijat onnistuivat parantamaan muistia FGF17-proteiinilla, saattaa olla iso vaikutus dementian hoitomenetelmiin.

Jos onnistutaan esimerkiksi tuottamaan suuria määriä FGF17-proteiinia muistuttavaa keinotekoista ainetta, pelätyn muistisairauden etenemistä voidaan ehkä jarruttaa tai se voidaan estää kokonaan.

On silti yhä pitkä matka siihen, että lääkkeestä tulee totta. Koe on tehty vasta hiirillä, eikä tiedetä, onnistuisiko sama ihmisillä.

Lisäksi tutkijoiden on vielä keksittävä keino siihen, miten lääke voidaan toimittaa turvallisesti tiettyyn kohtaan aivoissa.